Muistoja lapsen ja hopeahapsen 1 | Page 9

huvituksia ja seuraa. Toinen edusti syv??, kaiken lohdutuksen hylk??v?? surua, toinen taas el?m?n iloa, ja kuitenkin olivat he er??ss? suhteessa yht?l?isi?. Molemmat olivat jaloja, ylev?mielisi? ja hyv?syd?misi? naisia.
[1] *Charlotta Helena H?stesko* Malag?rdista oli vuonna 1790 mestatun eversti Johan Henrik H?steskon ja h?nen puolisonsa Beata Helena von Morianin tyt?r, syntyi 1776 ja kuoli 1850 Daalintehtaalla.
Mummo oli t?ytt?nyt jo viisitoista vuotta kun h?nen is?ns?, tunnettu Anjalan mies, vuonna 1790 laski p??ns? mestauslavalle, ja voikin h?n senvuoksi tuntea t?ydellisesti sen suuren surun katkeruutta, joka is?n mestauksen j?lkeen oli kodissa painajaisena, kodissa, joka nyt yht'?kki? oli kadottanut iloisen ja vierasvaraisen leimansa, muuttuen murheen ja yksin?isyyden tyyssijaksi. Jo nuoruudestaan asti tottui h?n t?ten n?kem??n kaikki ymp?rill??n puettuna mustaan ja niin syv??n suruun, ett'ei sit? edes kaikki parantava aikakaan voinut lievent??. N?m? aikaiset vaikutelmat n?ytt?v?t sittemmin ly?neen leimansa koko h?nen el?m??ns?.
Monta h?nen nuoruusvuottaan kului n?in hylj?tyss? yksin?isyydess?, elelless??n yh? ja aina lohduttoman ?itins? kanssa M?lkil?n tilalla Perni?n pit?j?ss?. Vihdoin alkoi h?n kuitenkin j?lleen joskus n?ytt?yty? entisiss? seurapiireiss??n ja tutustui t?llaisessa tilaisuudessa kerran nuoreen tehtaanomistajaan Wolter Peterséniin[1] (joka oli samaa sukuper?? kuin aatelissuku af Petersén Ruotsissa).
[1] *Wolter af Petersén*, vuorineuvos Jan Adam Petersénin ja h?nen puolisonsa Fredrika Wittfoothin poika, syntyi 1774, tuli ylioppilaaksi Turussa ja sitten Turun hovioikeuden notaarioksi 1794, Bj?rkbodan ja Kemi?ss? sijaitsevan Daalintehtaan omistajaksi 1797, sai vuorineuvoksen arvonimen ja aateloitiin 1810. Kuoli vuonna 1841.
Tehtaanomistaja oli silloin vasta 24 vuotias ja oli ulkomuodoltaan miellytt?v? ja k?yt?kselt??n puoleensavet?v?, iloluontoinen ja tavallista lahjakkaampi. Kun h?nen molemmat vanhempansa edellisen? vuonna olivat kuolleet melkein samaan aikaan, oli h?n sit?paitsi nyt yksi Suomen rikkaimmista miehist?, omistaen Daalin ja Bj?rkbodan tehtaat kaikkine niihin kuuluvine tiluksineen. Eip? n?inollen ole ihme, jos h?n olikin -- ajatellessa niinkutsuttua loistavaa naimiskauppaa -- eritt?in mieluinen henkil? Turun seurapiireiss?, joissa monta suunnitelmaa punottiin, jotta t?m? nuori mies pauloihin saataisiin. Mutta kun h?n sitten kerran sai n?hd? kauniin neiti H?steskon, oli h?nen valintansa samalla tehty. T?m? avioliittoaije ei kuitenkaan ollut niink??n helppo toteuttaa, sill? vaikeuksia ilmeni molemmin puolin. Morsiamen ?iti oli liian ylimysvaltainen nainen tahtoakseen n?hd? tytt?rens? solmivan porvarillisen avioliiton, jonka kautta h?n, moninkertaisesti ylh?ist? sukuper?? oleva neiti, tulisi vain aatelittomaksi tehtaanomistajan rouvaksi, eik? miksik??n ?h?nen armokseen?. Pit?en t?t? aijottua liittoa suoranaisena ep?s??tyisen? avioliittona, asettuikin h?n, huolimatta tytt?rens? mielest? ja nuoren Petersènin taloudellisesta asemasta, aivan kokonaan heid?n liittoaan vastaan. T?t? ajatellessa t?ytyy muistaa millainen oli sen ajan k?sitys s??tyeroituksesta ja olisi oikeastaan itsens? ollut n?ht?v? tuollainen sukuylpeyden esikuva voidakseen nyt meid?n aikanamme, joka tasoittaa kaikki tuollaiset ennakkoluulot, k?sitt?? h?nen katsantokantaansa. -- Toiseltapuolen l?ytyi taas sellaisiakin, jotka yrittiv?t pid?tt?? rakastunutta nuorta miest? t?llaisesta liitosta, sill? valtiopetoksesta ainoastaan muutama vuosi sitten mestatun is?n muisto peitti viel? silloin koko tuon perheen jonkinlaiseen suruhuntuun. Vihoviimein sai nuorten molemminpuolinen mieltymys toinen toiseensa voiton vastustuksesta. Sulhasen henkil?kohtainen herttaisuus ja muuten huomattava asema teki kuitenkin vaikutuksensa niin ett? pitkien ja lujien kielt?misien j?lkeen ?iti vihdoin antoi my?ntymyksens?, jonka j?lkeen h??t joulup?iv?n? vuonna 1799 vietettiin M?lkil?n surutalolla. Mutta sensijaan pidettiin kahta vertaa iloisemmat ja upeammat tupaantulijaispidot Bj?rkbodassa.
Hilpe??, suruista vapaata el?m?? vietti nuori pari sitten suurella maatilallaan, joka muodostui senaikuisen p??kaupungin, Turun, ylh?isten seurapiirien kokoontumispaikaksi, ja pian tuli Bj?rkboda yht? kuuluisaksi ruokap?yt?ns? erinomaisuudesta ja kellarinsa rikkaasta sis?ll?st?, kuin sen is?nt?v?ki herttaisuudestaan ja suuresta, laajasta vieraanvaraisuudestaan, jota se tarjosi niin tavattoman miellytt?v?sti. Siell? pidettiin pitoja pitojen per?st?, talvella ja kes?ll?, jolloin p?yd?t suorastaan notkuivat tarjottavain ruoka-ainesten alla ja viini vuoti loppumatta leikkipuheiden ja juttelun sujuessa hilpe?sti, maljoja maistellessa, puheita pidelless? ja lauluja kajautellessa aina pikkutunneille saakka. Sellainen oli ajan tapa, maljojen ja hauskojen p?yt?laulujen aikana, jolloin ei kohtuudesta ja hillityst? ilosta v?litetty; ja olipa seura toisinaan remahtanut sangen rep?sev??n riemuun, niin ett? sittemmin sanottiin sen luiskahtaneen jo liiallisuuteen.
Vanhemmat ja j?rkev?mm?t ainekset, joita joukossa l?ytyi silloin niinkuin ainakin, alkoivat jo ihmetell? ja pel?t? mihin tuollainen villit?n ja kallis elanto veisi, ja yritteliv?t he ajoissa varoittaa nuorta tehtaanomistajaa. Silloin tapahtuikin ?kki? nopea muutos, jonka tuona romantiikkaan taipuvaisena aikana katsottiin johtuneen yliluonnollisesta syyst?. Se on sitten muuttunut taruksi suvun keskuudessa ja paikkakunnalla. Kerrottiin n?et ett? kun Petersén er??n? iltana, ylen ylellisten vieraskemujen kest?ess?, oli mennyt maanalaiseen kellariin noutamaan lis?? viinej?, oli h?n ahtaassa porrask?yt?v?ss? tavannut ?itins? haamun, joka oli kohottanut k?tens? varoittavaan asentoon. Nuori tehtaanomistaja oli silloin, kauhistuksen valtaamana n?hdess??n tuon n?yn, kiirehtinyt takaisin pitoseuraan, ja siit? hetkest? alkaen oli Bj?rkbodassa alettu viett?? maltillisempaa el?m??.
Vaikka puolisot Petersén olivatkin luonteiltaan niin tavattoman erilaisia, oli heid?n suhteensa toinen toiseensa kuitenkin mit? hellin ja rakkain. Aviovaimo oli luonteeltaan ylti?p?inen ja intohimoinen, vuoroon hulmahtaen ??rett?m??n iloon ja taas vaipuen mit? syvimp??n suruun. Mies sit?vastoin oli j?rk?ht?m?tt?m?n tyyni, hyv?luontoinen ja maltillinen, kohteli ymm?rt?v?isesti aina lempeydell? ja pitk?mielisyydell? vaimonsa kiivautta, joskin h?nen ehk? useinkin t?ytyi mukautua h?nen vaatimuksiinsa, mutta sen h?n teki nurkumatta s?ilytt??kseen hyv?n molemminpuolisen ymm?rt?myksen ja yksimielisyyden.
Huolimatta siit?, ett? Bj?rkbodassa paljon aikaa ja varoja uhrattiin hauskaan seurael?m??n, osasi Petersen kuitenkin saavuttaa itselleen mainetta my?skin yhten? maan parhaista maaruhtinoista ja tehtaanomistajista, ja kohosi huomattavaan asemaan suurten teollisuusmiesten joukossa Suomessa. Senp?vuoksi keisari Aleksanteri I, joka koetti hankkia ?sken