Merimiehen matkamuistelmia II | Page 7

naimisiin menette?
Vastaus: Ei mit??n lunastusmaksua; molemminpuolinen rakkaus naimisen perusteena.
Vihkij?: Tahdotteko te antautua toisenne kanssa ikuiseen yhdysel?m??n?
Vastaus: Me tahdomme.
Vihkij?: Tied?ttek? tarkoin, mit? velvollisuuksia naineilla on toisiansa kohtaan?
Vastaus: Kyll? tied?mme.
Vihkij?: Lupaatteko Suuren Hengen kuullen ja n?hden aina n?m? velvollisuudet t?ytt???
Vastaus: Kyll? me t?yt?mme.
Sitten tarttui vihkij? heit? molempia k?teen, laski ne toisiinsa ja painoi niill? n?in yhdistettyin? kummankin syd?men kohdalle. T?m?n j?lkeen tarttui h?n heit? tukkaan ja k?ski heid?n suudella toisiaan kolme kertaa, ja sill? aikaa, kun t?m? temppu tehtiin, huusi h?n heille: "Suuren Hengen nimiss? ja h?nen luvallaan olette nyt ainaiseksi t?ss? ja tulevassa el?m?ss? yhdistetyt". Ja n?in he olivat mies ja vaimo.
Ilo ja onnellinen tyytyv?isyys loisti nyt nuoren parin silmist?, ja sitten seurasi hindulais-tanssia pieness? piiriss?, johon vain nuoren parin l?himm?t tuttavat saivat osaa ottaa. Rumpujen p?rrytyksen mukaan he sitten tanssivat ja tekiv?t temppujaan ja h?r?npyllyj??n. Lopuksi k?vi ymp?ri pieni "hobul hobul" (piippu), josta morsian ja ylk? ensimm?iset tupruavat savut vetiv?t. Siin? sitten oli koko kestitys. Ei siin? suuria kustannuksia eik? loistavia pukuja tarvittu; terveellinen ja seurattava esimerkki monelle meid?nkin maassamme.
Monta muuta pient? kohtausta ja hullunkurista tapausta, joita t?ll? matkalla sain n?hd? n?itten alastomien puolivillien luonnonihmisten keskuudessa heid?n ollessaan laivassamme, voisin kertoa, mutta tahdon supistaa kertomukseni vain muutamiin seuraaviin piirteisiin heid?n el?m?st??n ja tavoistaan.
Heid?n uskontonsa, niin kuin lukija jo edell?kerrotusta lienee huomannut, on sangen yksinkertaista ja alhaista laatua. Muutamat palvelevat aurinkoa, kuuta, tulta, el?imi?, vett? sek? osa tuntematonta voimakasta Suurta Henke? j.n.e.
Kristillisyys alkaa my?skin heid?n keskuudessaan levit?, vaikka viel? hyvin hitaasti. Kyll? siell? olisi l?hetyssaarnaajille ??rett?m?t ty?vainiot.
Koska min? olen t?ss? joutunut kertomaan yht? ja toista n?ist? kuljetettavinamme olleista hindustanilaisista, niin suonevat hyv?ntahtoiset lukijani minun sen verran poiketa aineeni luonnollisesta j?rjestyksest?, ett? min? t?h?n liit?n v?h?sen laveammalta pakinoita n?iden ihmissivistyksen milt'ei alhaisimmalla kannalla olevien hindulaisten koti-oloista, tavoista, uskonnollisista juhlamenoista ja muista, mit? opin heist? tuntemaan ollessani Abdul Sahidanin luona ja muuten liikkuessani heid?n keskuudessaan sill? ajalla, kun laivamme viipyi Kalkutan satamassa.
Heid?n asuntonsa yleens? ovat hyvin yksinkertaiset. Ne ovat tehdyt bamburuovoista, jotka pistet??n pystyyn pehme??n maahan seiniksi. T?mm?inen huone varustetaan jyrk?sti kaltevalla katolla samasta aineesta, joka sitten peitet??n savella ja turpeella, niin ett? se jotakuinkin est?? sadetta sis??n valumasta. Akkunoita t?mm?isess? talossa ei ole. Ovi tehd??n my?s bamburuovoista, melkein samaan tapaan kuin p?rekori, joka sitten juurilla kiinnitet??n aukon suulle, ja tekev?t n?m? juuret sitten saranain virkaa.
Sis?ll? on leve? penkin tapainen lavitsa huoneen kahdella sein?ll?, ja siin? onkin tavallisesti koko kalusto.
Samaa lavitsaa k?ytet??n sitten makuusijana ynn? ruokien sek? talouteen tarvittavien kalujen s?ilytyspaikkana, eik? n?it? yleens? olekaan paljon. Huoneessa on pieni, hyvin yksinkertainen, muurarimestaria vaatimaton tulisija, tavallisesti huoneen keskikohdalla, v?lin syrjemm?ss?. Se on kyh?tty kasaan milloin tiileist?, milloin muista tasaisista kivist?. Siit? johtaa hatara savupiippu osan savua ulos, mutta suurin osa j??pi huoneesen. T?mm?inen uuni on n?iss? maissa tarpeen enimmiten vaan keitt?mist? varten.
Lapset, sek? pojat ett? tyt?t, juoksentelevat vallan alasti, ilman pienint?k??n ruumiin peitett?, aina 10:nteen ik?vuoteensa asti.
Vanhempienkin henkil?itten vaatetus on varsin vaatimatonta laatua, ja ensikertalaisen on vallan vaikea ensi katsannolla eroittaa eri sukupuolia toisistaan.
Miespuoliset alkuasukkaat k?ytt?v?t vaan noin parin kyyn?r?n pituista ja puolen kyyn?r?n levyist? liinakaistaletta vy?t?isilleen k??rittyn?, ja n?ytt?v?t ne ik??n kuin hyvin pingoitetuilta uimahousuilta. Yl?-sek? alaruumis on vallan paljas. P??hinein??n k?ytt?v?t he samankaltaista liinankaistaletta, v?lin punaista, v?lin kirjavata. Sen he kietovat p??ns? ymp?rille turpaanin tapaan, samaan malliin kuin tavallisesti turkkilaisilla n?kee.
Suurimmaksi osaksi ovat jalkineet heille tuntemattomat yl?llisyys-tavarat. Ainoastaan etev?mm?t hindulaiset k?ytt?v?t niit?, ja ovat n?m? heid?n sandaalinsa v?h?n samaan tapaan tehdyt kuin meid?n lapatossumme, kuitenkin ilman varsia.
Naisten puku on yht? yksinkertainen. He k??riv?t noin paria kyyn?r?? leve?n ja noin kolmea kyyn?r?? pitk?n liinankaistaleen ymp?rilleen sill? tavalla, ett? se ulottuu vy?t?isilt? v?h?n alapuolelle polvia. Yl?ruumis on tavallisesti aina paljaana; ainoastaan silloin, kun ilma on v?h?n viile?mpi, kietovat he toisen samanlaisen liinankaistaleen ymp?rillens?, niin ett? se peitt?? p??n, hartiat ja alastoman ruskean rinnan.
Sivistyneemm?t ja varakkaammat asuvat tietysti puusta rakennetuissa huoneissa ja k?yv?t euroopalaiseen malliin vaatetettuina.
Kalkutan keskikaupunki on sent?hden s??nn?llisesti rakennettu s??nn?llisine katuineen, taloineen ja myym?l?ineen. Mutta syrj?seudut ja l?hin ymp?rist? on rakennettu sen mukaan kuin edell? olen esitt?nyt.
Koristusesinein? k?ytt?v?t sek? naiset ett? miehet korvissaan ja nen?ns? v?lilihassa renkaita, puupalikoita, usein sormen paksuisia. Euroopalaisen kauneuden-aistin mukaan eiv?t n?m? kuitenkaan mill??n tavalla heit? kaunista, vaan p?in vastoin rumentavat.
K?sivarret viel?p? jalatkin nilkoista ovat koristetut kaikenmoisilla lasisilla, tinaisilla, kuparisilla, messinkisill?, hopeisilla, v?lin kultaisillakin renkailla, aina sen mukaan, kuinka varakas kantaja on. N?keep? usein varpaissakin sormuksia. T?mm?isi? koristuksia he ihailevat kuin lapset ja koettavat kaikin tavoin niit? lis?? hankkia.
Kasvojaan, hiuksiaan sek? yleens? koko ruumistaan voitelevat ahkerasti molemmat sukupuolet kokosp?hkin?-?ljyll?, ja sen vaikutuksesta heid?n ihonsa kiilt?? kuin lakeerinahka, ja ?ljy? tippuu alati heid?n hiuksistansa.
Heid?n p??asiallisena ruokanansa on hedelm?t ja riisi, jota viimeksi mainittua he k?ytt?v?t niin kuin jo edell? olen kertonut, maustimina he lis?ksi k?ytt?v?t er?st? tomarindumi-nimist? happamen makeata hedelm??, sek? suuressa m??r?ss? kokosp?hkin?-?ljy? kaikellaisten ruokainsa h?ysteen?.
Koitin usein k?velyill?ni ostaa sy?d?kseni makeisia, leivoksia, sokuriteoksia, n.k. karamelleja y.m., mutta ne olivat aina niin kovin h?rskiintyneen p?hkin?-?ljyn makuisia, ettei niit? voinut meik?l?inen sy?d?, vaikka heid?n mielest??n ne olivat herkkuja.
Hedelm?t muutoin olivat eritt?in