petytte, sill? ensim?iset iskumme tehd??n muualla", jatkoi Sambo, joka h?nen puheestaan innostui. "N?m? miehet eiv?t ole samat, kuin ne, jotka kolme sataa vuotta sitten uskalsivat astua Perun vapaasen maahan? N?m? rikkaat miehet alhaisemmasta s??tyluokasta eiv?t ole niit?, jotka ovat vieneet Manco Capacin poikia hautaan? Ei! Sen ovat ylpe?t hispanialaiset, todelliset europalaiset tehneet, joiden orjia olette. Jos heill? ei ole rikkautta, on heill? sen sijaan arvoa ja vihasta perulaisiin vapautuspuuhiin polkevat he jalkojensa alle luonnolliset oikeutemme. Unohtakaamme, ketk? me olemme, muistaaksemme, mit? esi-is?mme ovat olleet".
"Niin! niin!" huudahti kokous, mielihyv?ll? jalkaansa polkien.
Muutaman silm?nr?p?yksen vaiti-olon per?st?, Sambo muutamia kapina-liittolaisia kyselem?ll?, vakuutti itse??n siit?, ett? yst?v?t Cuzcossa ja koko Boliviassa olivat valmiit astumaan esiin yhten? miehen?.
Sitten jatkoi h?n kiivaasti:
"Ja meid?n veljemme vuorilla, uskollinen Manangani, jos he syd?mess??n kantavat yht? suurta vihaa kuin sin? itse ja yht? suurta rohkeutta, eiv?tk? ne lankea Liman yli kuten lumivy?ry Cordillerien huipuilta?"
"Sambolla ei tule m??r?p?iv?n? olemaan syyt? valitella heid?n rohkeuttaan", vastasi Manangani. "Sambon, k?ydess??n ulos kaupungista, ei tarvitse k?vell? kauas, ennenkuin h?n kaikkialla n?kee indianeja nousevan yl?s, vihasta hehkuvina. San Christovalin ja Amancaien vuorensolissa odottaa usea mies, punchoonsa k??rittyn? ja v?kipuukko vy?ll??n. Pantakoon vaan karpiina (lyhyt ratsu-pyssy) h?nen k?teens?! Ne eiv?t ole unohtaneet, ett? heid?n on hispanialaisille kostaminen Manco Capacin miestappoa".
"Oikein Manangani", vastasi Sambo. "Suuri henki on puhunut suusi kautta. Veljeni tulevat ennen pitk?? tiet?m??n jotakin siit?, jonka heid?n p??llikk?ns? ovat valinneet. Presidentti Gambarra kokee ainoastaan vahvistaa valtaansa; Bolivia on kaukana ja Santa Cruz on karkoitettu. Me voimme siis toimia t?ydess? turvasa. Muutaman p?iv?n per?st? kutsuu Amancaien juhla sortajamme riehuviin huveihin. Silloin olkoon kukin valmis l?htem??n liikkeelle, jotta t?m? uutinen levetk??n Bolivian et?isimpiin kyliin".
T?ss? silm?nr?p?yksess? tunkesi kolme indiania esille suureen saliin. Sambo astui sukkelaan heit? vastaan.
"Mit? kuuluu?" kysyi h?n mnutamalta niist?.
"Martin Pazin ruumista ei ole l?ydetty", vastasi er?s n?ist? indianeista. "Me olemme naaranneet useissa paikoin joessa ja taitavimmat sukeltajamme ovat suurella huolella etsineet. Nyt uskomme, ettei Sambon poika ole hukkunut Rimacin aaltoihin".
"Ovatko tappaneet h?nen? Mihin h?n on joutunut? Piru heit? perik??n, jos ovat poikani tappaneet. Erotkoot veljeni nyt hiljaisuudessa. Palatkoon kukin paikalleen, valvokoon ja odottakoon aikaa".
Indianit l?htiv?t pihalle ja erkanivat. Sambo j?i yksin Mananganin kanssa, joka kyseli h?nelt?:
T2ied?ttek? Sambo, mik? tunne se oli, joka johdatti pojan askeleet San Lazaron kortteliin? Onko Sambo varma pojastaan?"
Salama leimahti Sambon silmist? niin ett? Manangani s?ps?hti; mutta edellinen hillitsi tunteitaan sanoen:
"Jos Martin Paz pett?isi velji??n, tappaisin ensin kaikki ne, jotka ovat h?nen yst?vyydess??n, kaikki ne, joita h?n on rakastanut. Sitten tappaisin h?net itse ja vihdoin itseni, jottei h?v?istyst? suvusta j?isi ket??n eloon".
Em?nt? aukasi nyt salin oven, astuen esille Sambon luokse ja antaen h?nelle kirjeen, joka oli h?nelle tuleva.
"Kuka on t?m?n antanut teille?" kysyi h?n.
"En tied?", vastasi indiani-eukko; "joku vieraista on tahallaan j?tt?nyt t?m?n paperin j?lkeens?, sill? min? l?ysin sen p?yd?lt?".
"Onko t??ll? ollut ainoastaan indiania?"
"Ainoastaan indiania".
Em?nt? meni matkoihinsa. Sambo aukasi kirjeen ja luki ??neen:
"Nuori tytt? on rukoillut Martin Pazin puolesta, sill? h?n ei ole unohtanut indiania, joka pani henkens? alttiiksi h?nen edest??n. Jos Sambolla on jotakin uutisia pojastaan tahi jotakin toivoa viel? l?yt?? h?nt?, tulee h?nen k??ri? punaisen silkkihuivin k?sivartensa ymp?ri. Silm?pari l?ytyy, joka n?kee h?nen kulkevan ohitse joka p?iv?".
Sambo hieroi kirjett? sormiensa v?liss?.
"Tuo onneton", sanoi h?n, "joka on silm?illyt naista".
"Kuka on t?m? nainen?" kysyi Manangani.
"H?n ei ole indianinainen", vastasi Sambo, "h?n on joku nuori, korkeasukuinen neitonen. Voi! Martin Paz, en tunne sinua en??n".
"Aivotko tehd? sen, mink? t?m? nainen pyyt?? teilt??"
"En suinkaan", vastasi indiani kiivaasti. "Kadottakoon h?n kaiken toivon j?lleen n?hd? poikani ja kuolkoon h?n siit?".
H?n repi kirjeen palasiksi raivoissaan.
"N?kyy olleen indiani, joka on tuonut kirjeen t?nne muassaan", huomautti Manangani.
"Niin, joku meik?l?isist? on sen tehnyt. H?n on tiennyt, ett? min? usein k?yn t?ss? ravintolassa, mutta min? en koskaan en??n tule t?nne. Palatkoon veljeni vuorille. Min? j??n kaupunkiin valvomaan etujamme. Tahdomme n?hd?, tuleeko Amancaien juhla iloisemmaksi sortajille vai sorretuille".
Molemmat indianit erkanivat.
Hanke oli hyvin harkittu ja hetki sen toimeen panemieeen hyvin valittu. Perussa, joka siihen aikaan oli melkein tyhj?n? ihmisist?, oli ainoastaan harvoja hispanialaisia ja mestisi?. Idianien hy?kk?ys sek? Brasilian metsist? ett? Chilen vuorilta ja La Platan tasangoilta tulisi t?ytt?m??n kapinallisen alueen pelj?tt?v?ll? sotajoukolla. Suurten kaupunkien Liman, Cuzcon ja Punan kerran perin pohjin h?vitetty? ei ollut luultavaa, ett? Columbian sotajoukot, joita Perun hallitus v?h?? ennen oli karkoittanut, nyt tulisivat pulassa olevia vihollisiaan avuksi.
T?m?n yhteiskunnallisen mullistuksen piti kuitenkin onnistuman, jos asiaa saatettiin pit?? salassa, eik? muuten l?ytynyt t?ss? kansassa kavaltajia. Mutta he eiv?t tienneet, ett? muuan mies oli erikseen p??ssyt presidentti Gambarran puheille, he eiv?t tienneet t?m?n miehen kertoneen, ett? kuunari "Annonciacion" oli purkanut kaikenlaisia aseita indianien veneisin Rimac-joen suulla. Ja t?m? mies oli ?skett?in pyyt?nyt suuren palkinnon t?st? palveluksesta, jonka h?n oli tehnyt Perun hallitukselle, kertoessaan n?it? tapauksia. Viekkaasti h?n n?et piti kummankin puolta. Vuokrattuaan laivansa Samhon asiamiehille korkeasta hinnasta, oli h?n ?sken myynyt presidentille kapinallisten salaisuuden.
N?ist? toimista tunnemme, ett? t?m? mies oli juutalainen Samuel.
VI.
André Certa, joka vihdoin oli t?ydelleen toipunut, ja luuli Martin Pazin kuolleen joudutti nyt h?it??n. H?n halusi Liman kaduilla n?ytt?yty? ihanan, nuoren juutalais-naisen
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.