Martin Paz | Page 3

oli tummanv?rinen l?ninki yll??n, joka oli sidottu yl?s sopiviin laskuihin ja soukkeni jalkoihin p?in; senp? vuoksi h?nen t?ytyi ottaa lyhyi? askeleita ja h?ness? oli tuo erinomainen sulo, joka on omituinen Perun naisille. T?m? l?ninki, reunustettu pitseill? ja kukilla, oli osaksi silkkikapan peitt?m?, joka ylettyi p??n yli ja verhosi sen p??hineell?. Erinomaisen hienot sukat ja pienet satiinikeng?t vilkkuivat siev?n puvun alta; kallisarvoiset rannerenkaat koristivat nuoren tyt?n k?sivarsia ja koko h?nen olennossaan oli tuo omituinen sulo, jota sana bonayre hispanian kielell? niin selv?sti kuvailee.
Millaflores oli puhunut totta. André Certan morsian ei n?kynyt olevan juutalainen muuta kuin nimeksi, sill? h?n oli noiden korkeasukuisten, ihmetelt?vien naisten todellisin perikuva, joiden kauneutta ei voida kyllin ylist??.
Naispalvelija, er?s vanha juutalaisnainen, jonka kasvoissa ahneus ja saituus kuvautuivat, oli Samuelin uskollinen piika, ja h?n palkitsi h?nt? ansionmukaisesti.
Kun molemmat naiset astuivat etukaupunkiin, San Lazaroon, kulki heid?n ohitsensa er?s mies, puettu pitk??n munkkikaapuun. T?m?n pitk?n miehen kasvot osottivat tyyneytt? ja hyvyytt?. H?n oli pappi Joachim de Camarones ja k?ydess??n ohitse hymyili h?n yst?v?llisesti Saralle, joka suosiollisesti tervehti h?nt? k?denviittauksella, samassa luoden aran silm?yksen naispalvelijaan.
"Mit? nyt, korkeasukuinen nainen?" kysyi kiivaalla ??nell? eukko. "Eik? siin? ole kyllin, ett? kristityt ovat loukanneet teit? ja nyt te kuitenkin tervehditte heid?n pappejaan. Arvatenkin me jonakuna p?iv?n? saamme n?hd? teid?n rukousnauha k?dess?, ottavan osaa kirkonmenoihin".
Kirkonmenot ovat Liman naisille vallan t?rke? toimi.
"Sin? teet kummallisia p??t?ksi?", vastasi nuori tytt? punehtuen.
"Ne eiv?t ole kummallisempia kuin teid?n k?yt?ksenne. Mit? herrani Samuel on sanova, saatuaan kuulla, mit? on tapahtunut t?n? iltana?"
"Onko se minun syyni, ett? raaka muulin-ajaja on loukannut minua?"
"Ymm?rr?n kyll?", sanoi eukko, puistellen p??t??n, "enk? tahdo ollenkaan kuulla puhuttavan muulin-ajajista".
"Onko tuo nuori mies tehnyt v??rin suojellessaan minua rahvaan solvauksia vastaan?"
"Ensi kertako tuo nuori indiani ilmaantui matkoillanne?"
Nuoren tyt?n kasvot olivat kaikeksi onneksi t?ydellisess? peitossa, sill? ei nyt oleva pimeysk??n olisi kyllin suojellut h?nen kasvojaan tutkivalta silm?ykselt?, jonka vanha naispalvelija loi h?neen.
"Mutta j?tt?k??mme indiani sikseen", pitkitti nainen. "Minun asiani on ainoastaan valvoa teit?. Minua eniti levotuttaa se seikka, ett? tahdoitte viipy?, kunnes krtstityt olivat lopettaneet rukouksensa. Eik? teid?n tehnyt mieli notkistaa polvianne kuten he. Voi, armollinen nainen, is?nne heti paikalla karkottaa minun talosta, jos h?n saa tiet??, ett? min? olen sallinut sellaista luopumusta opistamme".
Mutta nuori tytt? ei en?? kuunnellut h?nen puhettaan. Eukon muistutus, jonka esineen? nuori indiani oli, saattoi h?nen suloisempiin ajatuksiin. H?nest? n?ytti juuri kuin nuoren miehen v?liytyminen olisi ollut sallimuksen m??r??m? ja useampia kertoja k??nn?hti h?n katsoakseen, eik? mies seuraisi h?nt? varjossa. Sara oli jossain m??rin rohkea ja t?m? rohkeus aikaansaatti h?ness? kummia. Sara oli ylpe? kuin hispanialainen nainen ja h?n oli luonut silm?ns? t?h?n mieheen, sent?hden ett? mieskin oli ylpe? eik? kerj?nnyt silm?yst?k??n h?nelt? palkinnoksi suojeluksestaan.
Kun Sara luuli indianin seuraavan h?nt?, ei h?n pettynyt. Martin Paz tahtoi autettuaan nuorta naista my?skin pit?? huolta h?nen paluumatkastaan. K?velij?in siis hajaantuessa eri tahoille aikoi h?n seurata, Saran huomaamatta.
Martin Paz oli nuori, kaunis mies; h?n kantoi arvollisuudella vuori-indianien kansallispukua; leve?reunaisen olkihatun alta aaltoili kaunis, musta tukka, jonka kiharat olivat sopusoinnussa h?nen kasvojensa kupariv?rin kanssa. H?nen silmist??n loisti sanomaton lempeys; hiukan kaareva nen? kohosi kauniin suun yl?puolella; t?m? on enemm?n harvinaista t?ss? ihmisrodussa. H?n oli Manco Capacin j?lkel?isi? ja h?nen suonissaan virtasi tulinen veri, joka saapi suuria aikaan.
H?n oli uljaasti poimutellut kirjavan, loistavan vaippansa, h?nen vy?ll??n riippui malajilainen tikari, joka oli peloittava ase tottuneessa k?dess?, sill? n?m? tikarit n?kyv?t olevan ik??nkuin naulatut siihen k?sivarteen, joka niit? heiluttaa. Pohjois-Amerikassa Ontarion rannoilla olisi t?m?n indianin pit?nyt olla niiden ymp?ri kiertelevien heimokuntien johtaja, jotka englantilaisten kanssa ovat sotineet niin kunniakkaita tappeluja.
Martin Paz tiesi Saran olevan rikkaan juutalaisen Samuelin tyt?r ja mahtavan mestisin André Certan morsian; h?n tiesi, ett? Sara sukunsa, asemansa ja rikkautensa vuoksi ei koskaan voinut tulla h?nen omaksensa, mutta kaikki n?m? mahdottomuudet unohtuivat h?nen mielest??n ajatellessaan omaa ihastustaan.
Ajatuksiinsa vaipuneena joudutti h?n askeleitansa, kun h?n ?kki? tapasi kaksi indiania, jotka pid?ttiv?t h?nt?.
"Martin Paz", sanoi toinen niist? h?nelle, "sinun pit?? jo t?n? iltana saapua veljiemme luo vuorille".
"Kyll? tulen", vastasi indiani tylysti.
"Kuunari Annonciacion on n?kynyt Callaon kohdalla. Laiva risteili siell? hetken ja katosi sitten niemen taakse. Ep?ilem?tt? laiva laskee maihin l?hell? Rimacin suuta ja hyv? olisi, jos kaarnaveneemme voisivat purkaa laivasta n?it? tavaroita. Sinun pit?? olla muassamme siell?!"
"Martin Paz kyiI? tiet??, mit? h?nen tulee ja pit?? tehd?".
"Sambon nimess? me sinua puhuttelemme".
"Ja omassa nimess?ni min? teille vastaan".
"Etk? pelk??, ett? h?n pit?? oloasi San Lazaron etukaupungissa sopimattomana t?llaisena aikan?"
"Min? oleskelen, miss? hyv?ns? tahdon".
"Juutalaisen huoneen edustalla?"
"Olkoon menneeksi! Ne veljist?ni, jotka pit?v?t t?t? sopimattomana, tapaavat minua y?ll? vuorilla".
Kolmen miehen silm?t s?ihkyiv?t, eik? sanaakaan puhuttu sen kovemmin. Molemmat indianit palasivat pitkin Rimacin jyrkk?? rannikkoa ja niiden askelten kopina haihtui pime?ss?...
Martin Paz oli ?kki? l?hestynyt juutalaisen taloa. T?m? oli kuten muutkin talot Limassa ainoastaan kaksinkertainen; tiilimuureja alakerrassa yhdisti saumoista kipsill? peitetyt putket. Koko t?m? osa rakennuksesta, joka oli sovelias kest?m??n maanj?ristyksi?, oli taidolla tehdyn maalauksen takia tiilten n?k?inen alemmissa kerroksissa; nelinurkkainen katto oli kukkia t?ynn? ja koko penger oli t?ynn? lemuavia kukkasia. Kahden huvihuoneen v?liss? olevan suuren portin kautta tultiin pihaan, mutta juutalaisten tavan mukaan