Maahengen salaisuus | Page 7

-- noin yhdeks?ntoista vuotta sitten -- joutunut minun k?siini. Vastapuolekseni sain G. A. Wallenbergin, joka is?ns? kuoltua otti Lahisten kartanon haltuunsa. -- Olen koko ajan pysynyt ainoastaan puolustuskannalla; hy?kk??j?n? on ollut Kustaa II Aadolf. S??st?n aina varsinaiset valttini viime tinkaan, -- Senaattiin, -- ja olen sill? keinoin jo kaksi kertaa saanut riitajutun romahtamaan takaisin kihlakunnanoikeuteen.
"Ensi kerralla kirjoitin Senaattiin kymmenen rivi?, jossa pontena oli: _isojako tekee ylimuistoisen nautinnon p?tem?tt?m?ksi_. -- T?t? yksinkertaista seikkaa ei hovioikeus ollut huomannut.
"Lahisten asianajajiksi tulivat nyt Svartstr?m & Ik?valko, ja he olivat saaneet onkeensa, ett? ylimuistoinen nautinto on isonjaonkin j?lkeen voimassa ulkoalueilla. He vihdoin olivat, monien mutkien per?st?, voittaneet jutun kihlakunnanoikeudessa ja hovioikeudessa, sen nojalla, ett? t?m? ulkoniittypalstalla oleva riitamaa oli ulkoalue, johon Lahisilla oli ylimuistoinen nautinto.
"Senaattiin kirjoitin j?lleen lyhyesti, ett? _ulkoalue voi sijaita ainoastaan vieraan jakokunnan piiriss?_. Riitamaa on Kaislahden kyl?n jakokunnan maiden keskell?, johon jakokuntaan sek? Holma, ett? Lahinen kuuluu.
"No niin, riitajuttu osotettiin Senaatista toistamiseen takaisin kihlakunnanoikeuteen. T?m? tapahtui kaksi vuotta sitten."
Olin kuunnellut t?t? asiallista, hassua kertomusta kuin jotain rosvoromaanijuttua. Muistaessani herra Wallenbergin uhkausta, palatessamme viime y?n? P?ssinmutkasta, lausuin:
"Mutta nyth?n, Lahisten herran puheista p??tt?en, asia ensi syysk?r?jill? on saava sed?lle vaarallisen k??nteen."
"H?t? ei ole sen suurempi kuin ennenk??n. Lahisilla on aukumenttitila naapurijakokunnassa. He nyt ajavat sit? v?itett?, ett? Lankinsuon riitamaa on Lahisten aukumentin ylimuistoinen ulkoalue. Mutta Holmalla on my?skin naapurijakokunnassa aukumenttitila, heti edellisen vieress?, viel?p? likemp?n? Lankinsuota. Sit? paitse on huomattava, ett? Lahisten n?enn?inen etusija t?ss? riidassa on riippunut ainoastaan siit?, ett? Lahisten puolella riitamaata on tavattu _kolme vanhaa kyt?pohjaa_. -- Ensiksikin on mahdotonta todistaa, mink? tilan torpparit ovat maailman sivussa t??ll? kyt?viljelyksi? harjoittaneet. Entisin? aikoina ei koskaan tehty kirjallisia torpankontrahteja. -- Toiseksi Wallenberg ei tied?, ett? Holman puolella riitamaata on my?skin l?ydetty _kolme vanhaa kyt?pohjaa_. T?m?n seikan olen visusti pit?nyt salassa, ja tuon sen esiin vasta viime tingassa, Senaatissa."
Malmfeltin suu k?vi leve??n hymyyn: "Hyvin hoidettuna, voi riita helposti jatkua viel? parikymment? vuotta eteenp?in."
Kaikesta voi n?hd?, miten Malmfelt nautti, ajatellessaan entisi? taisteluita sek? vastaisia sotajohteellisia liikkeit??n.
Mutta ?kki? h?n k??ntyi totiseksi: "Oikeastaan olemme joutuneet syrj??n koko nykyisest? asiastani. Mainitsin jo, ett? olen kerran tehnyt Wallenbergille sovintotarjouksen. En voi tarjousta en?? uudistaa. Olen pakotettu parhaan kykyni mukaan jatkamaan riitaa. Minun strategiakseni t?ytyy j??d? pikkupoikien menettelytapa korttipeliss?, kun 'n??nnytet??n repoa'. -- Mutta toiselta puolen, nyth?n Wallenberg itse on tarjonnut sovintoa, -- vedon muodossa! Jo t?lt? kannalta katsoen, soisin syd?mest?ni voittavani t?m?n vedon. Lis?ksi vedon voittaminen on minulle todellinen kunnia-asia. Itse vetosummasta en huoli v?h??k??n. P?invastoin maksan mielell?ni tuhannen markkaa sille, joka paljastaa Wallenbergin kirotut viljelystemput. -- Totta puhuen, tulinkin sit? varten sinun puheillesi. Sin? tunnet fysiikat ja kemiat ja voisit ehk? auttaa minua."
"Herra Wallenbergin 'maahengen salaisuus' tuntuu todella mielenkiintoiselta. Jos voisin, auttaisin set?? mielell?ni. -- Mutta tietysti ilman palkkiota. -- Asia on minusta kuitenkin kovin h?m?r?. Herra Wallenbergill? ei luonnollisestikaan voi olla syvempi?, itsetakeisia tietoja esimerkiksi kemian alalla."
"Mit? siihen tulee, erehdyt t?ydellisesti. Wallenberg on oppinut, monipuolinen, etev? mies. H?n ensin aikoi l??k?riksi ja on yliopistossa tehnyt laajoja fysikaalisia ja kemiallisia t?it?. Muistan, miten h?nest? ylioppilaspiireiss? odotettiin jotain erinomaista! Kun vanhempi veli kuoli, h?n kuitenkin kivulloisen is?ns? pyynn?st? luopui l??k?rinurastaan ja sai sittemmin Lahisten kartanon haltuunsa."
"Se muuttaa asian kerrassaan. Nyt alan toivoa, ett? voimme p??st? Wallenbergin kokeiden perille." -- Min? innostuin kokonaan t?h?n teht?v??n. Asia alkoi tuntua j?nnitt?v?lt?. Mink? toinen on keksinyt, voinee toinen saada vihjotuksi esiin ja kokoon sommitelluksi, kun kumpikin liikkuu samalla tasolla.
"Omasta puolestani ep?ilen", lausui Malmfelt miettiv?isen?, "ett? Wallenbergill? on P?ssinmutkassa jonkinlaiset s?hk?kommervenkit. -- Kuten tied?t, otamme kaikki isommat kartanot, kirkonkyl?? my?ten, s?hk?voimamme Maanilankoskesta. -- Professori Lemstr?mh?n teki kokeita s?hk?n vaikutuksesta kasvullisuuteen, ja h?nen oli tapa aina kes?isin viett?? pari viikkoa Lahisten vanhan herran perheess?. Kuka tiet??, mit? kaikkea nuori Wallenberg ylioppilaana sai onkeensa ukko Lemstr?min pakinoista."
"Lemstr?m oli kyll? moniyritteli?s mies, mutta k?sitti asioita yleens? liian mekaanisesti. H?n j?nnitti peltosarkojen ylitse hienoja ter?spiikkilankoja eristettyjen patsasten v?liin, metrin p??h?n toisistaan. S?hk?koneen positiivinen napa oli lankojen yhteydess?, ja pysyv?inen s?hk?virta sai tehd? vaikutustaan aamusta iltaan kes?kuun puoliv?list? viljan leikkuuseen saakka. Lemstr?m sai kyll? verraten aikaisen ja jotenkin runsaan sadon, mutta h?nen kokeellaan ei -- ainakaan t?ss? muodossa -- ole suurempaa k?yt?nn?llist? merkityst?. My?hemm?t kokeilut t?ll? alalla, joita on tehty Amerikassa ja Ranskassa, n?kyv?t sen sijaan ansaitsevan suurempaa huomiota. S?hk?virran voimaa on koeteltu sovelluttaa eri tavoin eri kasveihin n?hden, ottamalla samalla huomioon my?skin kasvien eri kehitysasteita. Esimerkiksi it?misaikana on voimakas s?hk?virta kasveille suorastaan vahingoksi, -- heikko sit? vastoin useille eduksi. Insin??ri Pilland n?kyy uusimmilla kokeillaan saavuttaneen er?iss? tapauksissa todella erinomaisia tuloksia. -- Voisimmehan ajatella, ett? Wallenberg olisi ryhtynyt kokeilemaan Pillandin viittaamaan suuntaan. Kuinka hyv?ns?, t?m? seikka on helposti tutkittavissa! -- Voimme heti kohta menn? P?ssinmutkan peltoa l?hemmin tarkastamaan. Onhan mahdollista, ett? Wallenberg on j?nnitt?nyt s?hk?lankojansa aivan alas, l?helle maata, itse laihon sis??n."
Aamu oli varhainen, ja kaste kimmelteli heinikossa, kun mets?styssaappaat jalassa saavuimme P?ssinmutkan pellolle. Painalluin kulkemaan pitkin piennarta syv?lle rukiiseen ja t?st? hiivin varovasti l?pi viljan kahden saran poikki, kopeloiden maata jaloillani, kohtaamatta merkki?k??n s?hk?langoista. -- Olettamus ei siis