Lukinverkkoja | Page 2

ma sanoin, "olisi ehkä Steele & Simpson voinut hankkia
puhttaaksi-kirjoittamista."
"Voi, heillä on ylimäärin puhtaaksi-kirjoittajia eikä hänellä ole
semmoista käsialaakaan että hän mitään ansaitsisi sillä."
"No," lausuin minä, ja pyörin istuimellani ikävissäni, kunnes keksin
mielestäni oivallisen selityksen tuolle solmulle, "no, nyt tiedän mitä
hänen pitää tehdä. Hänen pitää naida."
"Ystäväni," sanoi vaimoni, "toivo elatuksen saamisesta, on
vaimonpuolelle viimeinen ja kelvottomin syy naimiseen menemiseen.
Naimaliitot, jotka rakkauskin rakentaa, eivät kaikisti tule onnellisiksi.
Ajattelepas Johanna parkaa."
Johanna oli yksi niistä monista, joitten surukuormia vaimoni näytti
olevan määrätty kantamaan läpi elämän. Alkujaan oli hän palvellut
meillä lapsenhoitajana ja oli siihen aikaan vihannan Irlannin saaren
sievä, hymyilevä ja viehättävä impi. Sangen suurella mielihyvällä olin
nähnyt pienen idyllin elpyvän ja päättyvän viimein hänen ja erään
hyväluontoisen nuoren irlantilaisen välillä. Irlantilainen oli nimeltään
Mike. Mutta vähän ajan kuluttua rupesi Mike harjoittamaan menneen
ajan tapoja, joi ja lakkasi tekemästä työtä ja ainoat edut Johannan

naimisliitosta olivat huono terveys, joka vuosi yksi lapsi lisää ja
samalla rahojen hupeneminen.
"Ellei Johanna olisi nainut", lisäsi vaimoni, "olisi hän nyt ollut terve ja
raitis ja säästöpankissa olisi hänellä kaunis säästö ollut vanhain päiväin
varaksi. Nyt on minulla sekä hän että kolme hänen lastansa vastuksina
niskoillani."
"Laske alas ne, lemmittyni", sanoin minä; "miksi itsesi uuvutat toisten
ihmisten suruilla ja vastuksilla?"
"Ja ken ne sitte ottaisi hoitaakseen, luulet?" vaimoni virkkoi. Sitäpaitsi
lisäsi hän, jatkaen äsken keskeytynyttä ajatustaan, "ei tule tämän
lapsiparan naiminen kysymykseen, sillä mies jota hän rakasti lepää
kummun alla Richmondin hautatarhassa. Hänen isänsä ja sulhasensa
ovat kuolleet ja ainoa veljensä on raajarikko ja häneltä on sittenkin
vanha äiti elätettävänä. Minä käskin hänen tulla huomenna luokseni ja
tänäpänä koetan hälle työtä hankkia."
"Kuinka monelle sinun tänäpänä on hankkiminen työtä, ystäväni?"
kysyin minä. "Otaksun ettei ole useampaa kuin kaksi- tai kolmetoista?
Tomin sisaresta olet kai jo päässyt erillesi?"
"Enpä ole, sitä pahempi," vastasi vaimoni kärsivällisesti, "hän taitaa
olla kotona taas. Hän on turhamainen lapsi, eikä hän viihtynyt maalla.
Olen siitä oikein pahoillani, sillä perhe, johon hän pääsi, on kunnon
väkeä, hyväntahtoista ja ystävällistä, ja siellä olisi hän voinut saada
kodin ikäajakseen, jos hän oisi älykkäästi ja siivosti käyttänyt itsensä.
Mutta eilen oli hän taas äitinsä luona ja eukkoraukka sanoi minulle,
ettei tämä rakas lapsi saattanut olla hänen luotaan poissa ja ettei
sydämensä hentonut lähettää tyttöä sinne takaisin."
"Vaikka, toisin sanoen, että sinä olisit hyvä ja hankkisit Miss
O'Connorille hupaisempaa ajanviettoa. Pyhi pois se nimi luettelostasi,
ystäväni. Nämä molemmat tarvitsevat vielä monta kovaa kolahdusta
kokemuksen koulussa, ennenkuin voit heille mitään tehdä."
"Täytynee minun se tehdä," sanoi vaimoni huokauksella; "mutta on

surkea nähdä nuoren ihmisen kulkevan kadotukseen suoraa tietä."
"Mitä sinä, äitini kerrot?" huusi Bob, joka tuli melkein töytäten
huoneesen.
"Oh, sitä vanhaa tarinaa," vastasin minä. "Mitä olisi tekeminen
kanssa-ihmisten auttamiseksi?"
"Vai niin," sanoi Bob, "sitä juuri tulen minäkin äidiltäni kysymään.
Koska hän ei syökse tyköään apuatarvitsevaa, tulen minäkin puhumaan
Mariannestani. Hän kuolee koito raukka kuuden kuukauden kuluessa
sivistyksen uhrina. Asummehan kahdentoista englantilaisen virstan
päässä Bostonista huvilassa, joka on varustettu semmoisilla
mukavuuksilla, että luulisi siinä tulevan toimeen ilman huolenpitoa ja
hoitoa -- kaikki on istutettua, itsestään käypää ja itsetekevää ja
kuitenkin, minä sen vakuutan, on se talo lopuksi oleva syynä
Mariannen kuolemaan. Itse en kaipaa mitään niin paljo kuin
hirsihökkelöä, jossa sänky sijaitsee yhdessä seinänsopessa, lapsille
telttisänky toisessa, ja jossa sitäpaitsi löytyisi tulisija, pöytä, neljä tuolia,
yksi kattila, yksi kahvipannu ja pannukakun paistin -- ei muuta mitään.
Oivallista oli elanto tuommoisessa talossa toissa kesänä, kun asuin
Ylijärven rannalla; ja jos saisin Mariannenkin muutetuksi semmoisiin
oloihin, olen varmaa siitä että hän tulisi sekä terveeksi että iloiseksi.
Hänen elämänsä vastuksina ovat ylölliset mukavuudet; meillä on
huoneita liiaksi, mattoja liiaksi, kukkaisvaaseja ja koristuksia liiaksi,
posliini- ja hopeakaluja liiaksi; hänellä on kovin suuri paljous pitsejä,
kovin monta vaatekertaa ja kovin monta hattua; lapsilla on suuria
kasoja ylimääräisiä vaatteita -- ja kaikki tuo saattoa Mariannen
vuoteenomaksi ja nyt ma olen tullut teiltä hakemaan apua ja
lohdutusta."
"Tuosta en ma sanaakaan käsitä," sanoin minä.
"Asianlaita on niin," jatkoi Bob, "että sittenkun keittiön hoitajamme
meni naimisiin ja Alice Kalifornian kultamaihin, näkyy käyneen
mahdottomaksi asettaa taloudenhoitomme jotenkin pysyvälle
perustuskannalle. Se luku vaimonpuolisia palvelioita, joka siitä lähtein
on talossamme ollut, ja ne tuhotyöt, joita ne viimeisen puolenvuoden

ajalla ovat aikaansaaneet, käy yli kaiken käsityksen. Eilen sain
kuudenkymmenen dollarin velkomiskirjan oivallisen
vedenjuoksutus-laitoksemme korjaamisesta ja tapahtuneen vahingon
syytä heitettiin kuin sukkulaista kolmen palveliaimme välillä. Biddy
vakuutti, yksityisesti puhutellen vaimoani, että Kate piti tapanansa
kaataa lakasemansa roskat vedenkulkutorveen, ja kun sitten kerran
sattui että yksi tappi kylpyhuoneessa oli jätetty auki, niin että vesi oli
valunut ja vahingoittanut salongin kipsikattoa, ryhtyi Marianne mitä
suuremmalla varovaisuudella ja arkuudella Katelta tiedustelemaan
oliko hän tarkoin seurannut annettuja käskyjä vedenjuoksutus-laitoksen
suhteen. Tietysti Kate juhlallisesti vakuutti olevansa syytön: hän ei
tehnyt Biddyn lailla, joka heitti kaikkea törkyä torveen ja paiskasi
huolimattomasti tapin hukkaan kylpyhuoneessa, niin että tuota oli sekä
häpeä että synti nähdä. Annaa, kolmatta tyttöä, kuunneltiin kahden
kesken, ja hän sanoi maanantaina Biddyä syylliseksi, tiistaina