Lukemisia lapsille 1

The Project Gutenberg EBook of Lukemisia lapsille 1, by Zacharias Topelius
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Lukemisia lapsille 1
Author: Zacharias Topelius
Release Date: July 6, 2005 [EBook #16223]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
? START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LUKEMISIA LAPSILLE 1 ***
Produced by Matti J?rvinen and Tuija Lindholm.
LUKEMISIA LAPSILLE.
Kirjoitti?Z. Topelius.
Tekij?n luvalla suomennettu.
Kuvilla varustettu painos.
1:nen osa.
Ensimm?isen kerran julkaissut?Werner S?derstr?m 1893.
VANHEMMILLE.
Viime jouluna oli 43 vuotta kulunut siit?, kuin ensimm?inen kokoelma n?it? satuja ja lauluja p??stettiin julkisuuteen. Nyt ne levi?v?t jo Suomen kolmannen lapsipolven k?siin. Niinkuin ne ovat l?hteneet rakkaudesta, on ne rakkaudella my?skin otettu vastaan. Onpa jo aika tehd? tili? niin kalliista perinn?st?, kuin lasten rakkaus ja vanhempain luottamus on. Kerron siis, millaisiksi n?it? lasten kirjoja ajattelin.
Ensimm?isill? saduilla ei ollut mit??n muuta tarkoitusta kuin viaton huvittaminen. Ja sep? se on viel? t?n?kin p?iv?n? monen sadun tarkoitus. Min? en suosi siveysopillisia satukuvauksia. Pit?? olla varoillaan eik? tiputtaa katkeraa l??kett? lasten maitokuppiin. Silloin saattaisivat lapset sylke? pois sen sekamaidon. Mik? voidaan tehd? ja onkin teht?v?, on ainoastaan pit?? kuppi puhtaana ja maito nuorena. Hyv? ravinto tulee silloin itsest??n.
Min? olen yht? v?h?n kuin kukaan muu voinut v?ltt?? erhetyksi? ja t?m?n yksinkertaisen s??nn?n rikkomisia. Minun lastenkirjoissani on kyll? paljo, joka ei kest? koetusta ankaramman tuomion edess?. Mutta olen koettanut oppia jotakin pitk?st? ja likeisest? tuttavuudesta rakasten lasteni kanssa.
Min? olen oppinut, ett? lapsen syd?n on hedelm?llisin kaikista vainioista, kasvamaan hyv?? tai pahaa sen mukaan, mit? siihen milloinkin kylvet??n.
Min? olen oppinut, ett? lapsi el?? siin?, mit? kukin hetki h?neen vaikuttaa, ja ett? hyv?n tai pahan esimerkki tulee n?ist? vaikutuksista, ei neuvoista eik? siveyss??nn?ist?, koska lapsen el?m?n kehitys onkin vain alinomainen luominen itselleen uusia mielikuvia.
Ja koska se tapahtuu mielikuvaus-voiman kautta, olen min? oppinut, ett? sen terveellinen ravitseminen on ainakin yht? t?rke? kuin ymm?rryksen, tahdon ja tunteen kasvattaminen. Jos laiminly?t lapsen vilkasta mielikuvitusta, joutuu koko lapsi arveluttaville harhateille.
T?ten olen johtunut satuun. Kaikki lapset rakastavat satuja, koska heill? niiden piiriss? on t?ysi vapaus tehd? itselleen uusia mielikuvia. Satu ja leikki ovat vain kaksi eri puolta samasta luonnonvietist?. Leikiss? sanoo lapsi: saattaahan t?m? keppi olla minun hevosenani, t?m? m?nnyn k?py lehm?n?ni, t?m? nukke neitisen?, t?m? kaarnan pala laivana, t?m? hieta kuoppa kaupunkina! Sadussa h?n sanoo: saattaahan t?m? vuori avautua, t?m?n meren tai j?rven k?tk?ss? olla timanttilinna, t?m? lintu puhua ja t?st? k?yh?st? paimenpojasta tulla prinssi! Huomaa, ett? satu ja leikki eiv?t lapselle ole mik??n sepitelm?, vaan el?v? todellisuus. Siit? se riippuu niiden kasvattava vaikutus.
Osan saduista olen muuttanut leikeiksi, joissa lapset saavat itse olla mukana toimivina henkil?in?. Silloin satu tulee ihka el?v?ksi. Ei vain pid? sellaista leikki? laitella suuripuuhaiseksi eik? koota vieraita katsojia kuten teaatterissa. Leikitt?k??n niit? kotona tai koulun juhlissa niin vaatimattomasti kuin mahdollista. P?yt? voi olla vuorena, kuusen lehv? mets?n?, puutuoli kuninkaan valtaistuimena ja paperikruunu h?nen korkean arvonsa merkkin?.
Sadun ja leikin esikuvien lis?ksi tulevat sitte laulut kehitt?m??n tunteen hartautta, korvan tarkkuutta ja kielen puhtautta.
Esitystavasta olen oppinut, ett? aika ihmisten el?m?nviisaus ei kelpaa lapsille. Eih?n sovi kev??n vihreilt? orailta pyyt??k??n valmiita t?hki?. Jos tahdotaan puhua j?rkev?sti lasten kanssa, niin puhuttakoon heid?n ymm?rryksens?, eik? omansa mukaan. T?ytyy siirty? heid?n maailmaansa, jos tahdotaan, ett? he meit? ymm?rt?isiv?t. Turmeltumaton lapsi ei katsele meid?n silmill?mme eik? k?sit? samalla tavalla kuin me. Se kysyy, mutta ei pyyd? ajatuksia, vaan tahtoo mielikuvia. Sill? h?nell?h?n ei ole viel? mit??n kokemusta asetella yhteen tai tehd? johtop??t?ksiksi. On kyll? aikaisin kehittyneit? lapsia, joita aika ihmiset ovat opastuksella tehneet pikkuvanhoiksi. Sellaiset saattavat kyll? olla hyvi? ja viisaita, mutta ei koskaan onnellisia, koska heid?t on temmattu pois heid?n oman ik?ns? maasta.
Sirkkalehdill? on oma, varrella oma, kukalla oma aikansa. Kyll? siit? kasvi aikanaan valmistuu. Mutta sirkkalehtien aika tarvitsee auringon paistetta ja aamukastetta. Sinitaivas ja iloista, raitista ilmaa pit?? olla lapsuuden maailmassa, pian unhottuvia kyyneli?, paljo vaihtelua, merkillisi? seikkailuja ja varsinkin pojille v?list? virkist?v?? pauhinaa.
Mutta kaikessa t?ss? -- onko siin? sitte Jumalaa? Miss? siin? on Vapahtajamme? Miss? se el?v? usko, jota on niin tarpeellinen perustaa jo aikaisin, ett? se voisi olla sitte turvanamme el?m?ss? ja kuolemassa? Min? vastaan: etsi! Ja jos niit? et l?yd? t?st? kirjasta, niin heit? pois koko kirja; ei se silloin kelpaa edes joutohetkien?huvitukseksikaan! Mutta jos niit? l?yd?t sielt?, vaikkapa et sanoista etk? itse seikkailuista, niin kuitenkin perusaatteesta,?el?m?nk?sitys-tavasta, niin ?l? vaadi enemp?? satukirjalta! Rukoile lapsesi kanssa, tulkoot kodin rukous ja kodin usko el?m?n juuriksi; silloin kasvaa my?skin hyvi? hedelmi? el?m?n puun monissa tuulen tuuditeltavissa oksissa. Hyv?? tarkoittavat kristityt tahtovat tehd? lapsensa jo aikaisin t?ys'kasvuisiksi uskossa ja unhottavat silloin Jumalan ihan p?invastaisen kehoituksen heille itselleen: "olkaa niin kuin lapset." Jumalan valtakunta ei ole opissa, vaan syd?njuurissa. Itse kirkkokin lykk?? rippikoulunsa kehittyneemm?lle ij?lle. Kuinka kokematonta lasta, joka kyll? tiet?? vian ja anteeksi annon, mutta ei yleisi? synnin ja armon k?sitteit?, kuinka voitaisiin vaatia h?nt? k?sitt?m??n esim. sovitusoppia