Lohilastuja ja kalakaskuja | Page 9

Juhani Aho
yht??n mielenliikutuksellisesti t?m?n ensi-illan veroista, kun Kokko kehoittelee:--?Alkaa nyt p??st?? siimaa--kohta se ottaa ... kohta ollaan sill? hollilla? ... ja kun se silloin ottaa.
Ja min? n?en--yh? viel? vuosien per?st?--sile?n vilisev?n veden siin? venheen ymp?rill?, n?en kivet, joita vastaan vesi pullistuu ja velloo ... n?en suuren kosken vaahtop??t ja kuulen niiden kohinan, ja n?en rannan puut kahden puolen ja alhaalla siell? myllyt ja sillan niiden v?lill?, josta joku huiskuttaa liinaa kutsuen illalliselle. Kapteeni arkulla viittaa k?dell??n vastaan ja huutaa meid?t pois. T?ytyy l?hte?...

KOUKKU VIRTA.
N?in v:na 1907 er??ss? aikakauskirjan ?Tidskrift f?r J?gare och Fiskare? numerossa kehoituksen, ett? lohenkalastajien olisi sen sijaan, ett? menev?t etsim??n suuria lohia matalista koskista, joista niit? kes?ll? ei saa ja joista silloin t?ll?in saa vain jonkin mit?tt?m?n sinttimullosen, ruvettava tutkimaan sis?maassa olevia syvi? salmia ja virtoja, joissa suuret lohet silloin asustelevat. Toimitus sanoi tiet?v?ns? useita sellaisia lohisalmia, vaikkei se viel? katsonut pit?v?ns? ilmaista, miss? ne ovat, jotta onkimiehet niit? etsiess??n mahdollisesti l?yt?isiv?t joitakin uusiakin. Muuan sellainen virta oli er?s, jota toimitus toistaiseksi nimitti X-virraksi ja josta sen rannalla asuva kalastaja vuosien kuluessa oli saanut uistimella sadoittain lohia. Er?s toimituksen tuntema henkil? oli edellisen? kes?n? koettanut siell? kalastaa, ja vaikkei h?n ollutkaan saanut, oli h?n kuitenkin todennut, ett? lohia siell? on.
Luettuani t?m?n onkimiehen mielikuvitusta kiehtovan tiedonannon, min? heti asetuin yhteyteen aikakauskirjan toimituksen kanssa ja sain tiet??, ett? tuo salaper?inen lohivesi on Hein?veden pit?j?ss? oleva Koukkuvirta, Savonlinnan-Kuopion reitill?, muutamia kilometrej? alapuolella Pilpan kanavan. Samalla sain my?skin tiet?? siell? k?yneen henkil?n nimen. P??timme, h?n, er?s kolmas henkil? ja min?, ett? seuraavana kes?n? l?hdemme sinne onneamme koettamaan.
L?hestyess?mme ?Hein?vesi?-laivalla Savonlinnasta p?in matkamme m??r?? kuvaili toveri viel? kerran innostunein elein ja haltioitunein ilmein edellisen? kes?n? sinne tekem??ns? matkaa. ?Sit? min? en voi taata, saammeko me sielt? mit??n, mutta sen min? voin taata, ett? siell? on lohia. Laivan per?mies juuri kertoi, ettei h?n t?m?n kes?kuun aikana kertaakaan ole kulkenut salmen l?pi n?kem?tt? jotakin lohen pyrst?? tai selk?ev?? veden pinnalla. Lohia siis on. Kun min? olin siell?, niit? posahteli alinomaa niin, ett? kuohahteli vaahtona leveiden pyrst?jen ly?dess?. Tuon tuostakin hypp?si ruskea rumilas ilmaankin, suuri ja lihava kuin sian porsas. Ne eiv?t pelk?? venhett?, vaan n?ytt?ytyv?t ihan sen ymp?rill?. Eiv?t ne n?y v?litt?v?n laivoistakaan. Sit? min? en voi taata, saavatko herrat mit??n, mutta sen voin taata, ett? lohia siell? on, on pentele vie niin, ett? harmittaa kun niit? ei saa.? H?n oli koettanut t?ky?, mutta t?ky? ne eiv?t ottaneet. H?n oli koettanut lohiperhoa, Silver doctoria ja sit? oli ottanut, mutta vienyt sen menness??n, ainoan, joka h?nell? oli. Meill? oli nyt useampiakin ?hopeatohtoreita? ja muitakin perhoja mukana, oli sit?paitsi pikku pahvilaatikoissa uutukaisia silkkikaloja ja metallikaloja ja kummikaloja ja uistimia sek? Vaalan ett? Kemin ett? Kajaanin mallia, sek? my?skin t?kylaitteita, joita lukemattomat kerrat matkan varrella oli tarkastettu ja hypistelty ja ihasteltu, niinkuin meid?n onkimiesten tapana on, pit??ksemme tunnelmaa vireill? ja saadaksemme esimakua nautinnosta, jonka toivossa elimme. Ja v?h? v?li? uudistui innostuneen toverin vakuuttelu: ?Sen min? tied?n ja voin taata, ett? lohia siell? on. T?ky? ne eiv?t ota, mutta Silver doctoria ne ehk? ottaa. N?ittek?, siin? se nyt hypp?si!?
Olimme tulleet Koukkuvirtaan ja siell? niemen nen?ss? myll?hti vesi ison kalan pyrst?st?. Vieh?tt?v?mp?? kalastuspaikkaa tuskin voi ajatella. Kahden puolen on korkeat rannat, toisella puolella aitoa Saimaan seutua, pient? pet?jikk?? kasvavaa jyrkk?? kalliota, toisella honkia kasvava niemi, joka k?rjest??n kohoten muodostuu mahtavaksi harjuksi. Virta teki polvekkeen niemen ymp?ri ja laajeni v?hitellen j?rveksi. Vastap??t? nient? on vuoren ymp?r?im? lahden poukama. Luonto on koskematonta er?maata eik? miss??n n?y ihmisasuntoa, paitsi sitten hetken p??st? torppa muutaman lahden pohjassa, kuulema sen saman kalastajan, joka oli saanut Koukkuvirrasta ne monet sadat lohet.
Kun ei meill? ollut venhett? noustaksemme heti maihin, oli meid?n seurattava laivan mukana kolme nelj? kilometri? ylemp?n? olevalle Pilpan kanavalle, josta saatuamme venheen ja soutajan heti palasimme virralle, palaen kalastusintoa. Sit? oli minulle edellisen Huopanakes?n j?lkeen, jolloin olin p??ssyt mullostamisen makuun, patoutunut talven kuluessa rinta t?yteen. Saa nyt n?hd?! Kaloja siell? on! Siihen n?hden siis pitk? matka ei ole mennyt hukkaan. Ja kun niit? kerran on, kai niit? my?skin t?ytyy saada tavalla tai toisella, jahka oppii ottamaan, jos ei viel? t?ll? kerralla, niin ainakin jollakin toisella.
Menimme ensin tuohon niskassa olevaan torppaan kysym??n t?kyj? ja tiedustelemaan mahdollista y?sijaa. Siell? oltiin verrattain ep?yst?v?llisi?. T?kyjen hankinta n?ytti kohtaavan niin suuria vaikeuksia, ett? kuulti kaikesta l?pi, ettemme olleet mieleisi? vieraita. Vainuttiin tietysti aitosuomalaiseen tapaan kilpakalastajia ja oltiinkin sitten ilmeisesti mieliss??n, kun ensimm?isen ep?onnistuneen yrityksen j?lkeen meid?n hienot pyydyksemme eiv?t olleet osoittautuneet paremmiksi kuin heid?n karkeat haukiuistimensa, joilla kyll? ennen olivat saaneet, mutta nyt eiv?t moneen vuoteen--jos se nyt oli totta, jota hiukan ep?ilen.
Virralle tultuamme me valitsemme sopivan paikan tavaroita ja ev?it? varten, se toveri, joka on tuonut meid?t t?nne, j?? rannalle keitt?m??n teet?, me toiset l?hdemme kahdella venheell? koettamaan, mit? tuleman pit??. Koetamme tietysti ensiksi Silver doctoria, koska sit? kerran maailmassa on ottanut ja teemme sen sill? vanhalla klassillisella tavalla, ett? p??st?mme siimaa ja nytkyttelemme vapaa yl?s ja alas ja kummallekin
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 72
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.