ⴀ
Lohilastuja ja kalakaskuja
The Project Gutenberg EBook of Lohilastuja ja kalakaskuja, by Juhani Aho This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Lohilastuja ja kalakaskuja
Author: Juhani Aho
Release Date: October 17, 2004 [EBook #13769]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LOHILASTUJA JA KALAKASKUJA ***
Produced by Tapio Riikonen
LOHILASTUJA JA KALAKASKUJA
Kirj.
Juhani Aho
WSOY, Porvoo, 1921.
SIS?LLYS:
Ensimm?inen onkeni Kehukaloja Ensimm?iset mulloseni Koukkuvirta Er?s urheilukalastaja Se suuri syntym?p?iv?lohi Lastu siit? suuresta lohesta Salaper?iset s?yneet Onnen ongella otettuja Toivomatta tulleita Onkikauden viimeinen kala Myll?rin housut ?Hihhei, sen tuuli vei!? ?Kalasta--njet!? Stenofylax stellatus T?yll? ja perholla Uistin Suurperho Englantilainen Kuninkaan kala Lohivapa Sunnuntai Kuinka kala n?kee
ENSIMM?INEN ONKENI.
On k??nnekohta pikkupojan el?m?ss?, kun h?n joko saa ensimm?isen kalansa tai kantaa kotiin ensimm?isen rihmalintunsa tai ampumansa esikoisj?niksen. H?n ei silloin en?? ole lapsi, vaan mies, ainakin omasta mielest??n. Se on her?nneen itsetunnon suunnattoman paisutuksen p?iv?, askel leikist? toden tekoon. Minulla ei ole h?m?rint?k??n n?kemyst? siit? p?iv?st?, jolloin opin vastaiselle ammatilleni tarpeellisen kirjoittamisen taidon. En muista, miten ja milloin opin piirt?m??n ensimm?isen A-kirjaimeni, enk? sit?k??n, milloin opin ulkoa Is?meid?n. Yleens? ei minulla ole mit??n voimakkaampaa muistoa ensimm?isist? kirjallisista harrastuksistani tai saavutuksistani. Sit?vastoin on se p?iv?, jolloin sain ongen ja sill? ensimm?isen kalani, j?nnityksineen, vaikutelmineen ja tunnelmineen kuin eilen eletty.
Lapsihan ensin leikkii kaiken, mink? se sitten el?? todellisuudessa, el?m?ns? t?rkeimm?t tapahtumat, semmoisina kuin niit? elet??n h?nen ymp?rill??n. Me leikimme sek? kasteet ett? rippikoulut, naimisiin menot ja vihkimiset, jopa kuolemat ja hautaamisetkin. Leikimme my?skin kaikki muut aikaihmisten ja eritt?inkin isompien naapurinpoikien hommat, pienet ja suuret. Leikittiin kynn?t, kylv?t, meill? oli leikkihevoset, ja leikkilehm?t, leikkitalot, -verkot, -nuotat, -veneet, ja -h?yrylaivat, ja tietysti my?skin leikkionget. Istuttiin liiterin eteen vedetyss? reess? ja heitettiin siimaa sen per?st?, tai seisottiin pirtin pankolla ja nypittiin lattialta h?yl?nlastuja ahvenina, s?rkin? ja salakoina suuret kalat--vapana hernekeppi, siimana nuoranp?tk? ja koukkuna oksan haarukka tai vanha hierin, joihin helposti tarttui ja joilla aina sai.
Mutta er??n? p?iv?n? tulee Huttusen Pekka, melkein yhdenkokoinen naapurinpoika, kaupalle oikeita ahvenia, joita h?n on saanut oikealla ongella Koljonsillan korvasta. Ja leikkionginnan lumous on mennytt?. Lapsi on yht'?kki? putkahtanut kotelostaan ja perhostunut pojaksi, jonka pit?? saada oikeita kaloja oikeasta j?rvest? oikealla ongella.
Mutta mist? min? saan ongen? Kuka minulle laittaa vavan ja siiman, mutta ennen kaikkea ongen, sill? itsell?ni minulla ei ole aavistustakaan siit?, miten ne olisivat aikaansaatavat.
Mutta onhan is?, kaikkitiet?v? ja kaikkitaitava is?--eik? niin ihmeellist? kalua, ettei h?n osaisi sit? korjata tai laittaa. H?n on puusepp? ja l?kkisepp?, valuri, suutari ja sorvari, h?n maalaa, kiilloittaa, liimaa, juottaa, korjaa kyl?n akkojen rukit ja ukkojen kellot. H?nen ilonsa on tehd? kaikki, mit? h?nelt? pyydet??n, mutta viel? suurempi on h?nen ilonsa yll?tt??. Is? on vuollut ja veistellyt meille kaikki, mit? meill? on ihaninta: puuhevosemme, p?rerekemme, v?kk?r?t, puromyllyt, sahaukot, hyrr?t, sukset ja kelkat, joita toisia on pyydetty, toisia vain toivottu, toisia ei arvattu pyyt?? eik? edes toivoakaan. Yht?kki? ne jonakin aamuna on l?ydetty vuoteen vierest? kukkap?yd?lt? syntym?- tai nimip?ivin?. Mutta hauskinta on ollut olla n?kem?ss?, kun is? valmistaa jotakin, josta ei ole aavistustakaan, mit? siit? tulee. Salaper?isesti myh?ht?en tai veitikkamaisesti silm?? iskien h?n l?htee sahoineen, h?ylineen ja kirveineen tupaan, koko lapsilauma pyr?ht?? j?lkeen, asettuen penkille kuin p??skyn pojat r?yst??lle katsomaan ja odottamaan. Is? h?yl?? lautaa, josta voisi luulla, ett? siit? tulee vaikka hylly. Mutta kun h?n poraa rei?n sen toiseen p??h?n, niin ei siit? siis tulekaan hylly?, vaan ehk? joku kalansiivuulauta tai sen semmoinen, joka ripustetaan sein?lle.--?Eip? tii?, eip? tii?, mik?p? mahtanoo tulla?, hyr?ilee is? ja lapset ihastuneena kuorona h?nt? s?est?en: ?Eip? tii? ... eip? tii? ... eip? milloinkaan tii?...?--H?n ottaa kirveen ja alkaa veist??. Joku arvaa, ett? siit? tulee lapio. Mutta kun h?n ei veist?k??n toista puolta lapion ter?lle, vaan py?rist?? sen toisap?in, niin ei siit? n?y tulevankaan lapio. H?yl?tty??n sen toiseen laitaan kuurnan, jonka tarkoitusta ei kukaan osaa arvata, is? alkaa vuolla ja vuolla, eik? aikaakaan, niin siit? tuleekin--jousipyssy.
Is? on nyt siis saatava laittamaan minulle onki. En tahdo kuitenkaan sit? suoraan pyyt??, viittaan siihen vain niin hienosti ja niin kautta rantain, kuin minulle on mahdollista. Kun illallisp?yd?ss? kehutaan naapurin pojan kalansaalista, ett? ?saapas se poika vain kaloja ongella, vaikkei ole sen suurempi?, niin min? sanon:--?Saisi kai niit? muutkin kaloja ongella, kun vain olisi joku, joka osaisi tehd? ongen.? --?Eih?n sit? toki mahda meid?n talossa kukaan osata onkea tehd??, sanoo is? ??nell?, joka ilmaisee, ett? h?n on ymm?rt?nyt ysk?n. Min? tied?n, ett? huomenna h?n sen tekee.
Mutta ei se aamulla oikein silt? n?yt?. Min? vaanin h?nen puuhiaan, seuraan h?nt? kuin koira kaikkialle. H?n menee aittaan ja ottaa sielt? siemens?kin ja kantaa sen pellolle. Min? pyyd?n saada kantaa vakkaa. Is? astelee verkalleen saran p??st? toiseen ja edell? kulkee renki Matti ja vet?? sitkainta hiilinkoukulla. Min? astun urhoollisesti is?n kantap?ill?, vaikka kokkareet ja tunkiohavut pist?v?t paljaaseen jalkaan. Pelto on
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.