Laulu tulipunaisesta kukasta | Page 7

nurmella viereksiv?t. Ovatpa n?hneet haltijan sormenj?lki?kin vainajan vy?t?isill?, jalassa tai kaulassa, taikka itsens? haltijan jonakuna syd?ny?n hetken? uida viilett?v?n virtaa pitkin veden alla, niin ett? vain kohisevat aallot sen kulkua osottavat. Kenenk? nyt taasen on vuoro? Kenk??n ei tied?, mutta kaukana ei onnettomuus silloin ole.
Pieni nuotiotuli lekotti laskupaikalla, koski alensi ??nt??n. Miehet istuivat sanaa sanomatta, veteen tuijottaen ja virran syd?ny?n tarinoita kuunnellen.
Silloin kuuluu ?kki? kosken alap??st? voimakas huuto. Miehet s?ps?ht?v?t.
?Puomi kiinni, puomi kiinni!? jatkaa huuto.
?Jumalan kiitos!? huokaavat tarinamaailmasta havahtuneet miehet, joista ??ni ensin kuului h?t?huudolta. Kaikki ponnahtavat pystyyn, keksit nousevat poikkipuolin p?iden yl?puolelle, merkiksi ett? v?yl? on tukossa, ja ?puomi kiinni, puomi kiinni?, vierii viesti miesryhm?st? miesryhm??n koskea yl?s aina laskupaikalle saakka.
?Puomi kiinni!? vastaavat laskumiehet ja sy?ks?ht?v?t nuotionsa ??rest? joenrantaan. Puomivarppi irrotetaan patsaasta ja puomin p?? vedet??n rantaan.
?Kyll? jo pysyv?t!? virkahtaa muuan. ?Mutta pelk??np? ett? siit? tuli pitk? kahvitunti koko sakille. Ei nyt l?hde kukaan ruhkalle, jos se vaan lie v?h??k??n tiukempi. K?yd??n katsomaan!?
Laskumiehet alkavat painautua koskenrantaa kulkevaa polkua alasp?in.
Heihin liittyy pitkin matkaa koskimiehi?, jotka tulevat vahtipaikoiltaan sik?li kuin viimeiset tukit enn?tt?v?t ohitse.
?Miss? se oikein on??
?Siell? se on jossain alasuussa, kunhan ei vaan liene Py?rrekive? vasten!?
?Sitte otti olkileip?, ei se ole helppo p?iv?ll?k??n purkaa!?
Py?rrekive? vasten se olikin. Miehi? kihisi mustanaan rannalla.
?Kyll? se nyt pysyy, istuu kuin naula reij?ss??n!? selittiv?t alap??n koskimiehet, jotka palasivat hikisin? ja heng?stynein? rannalle, koetettuaan turhaan saada ruhkaa vasemmalta laidalta avautumaan.
Py?rrekiveksi sanottiin muuatta tuskin puolta metri? vedenpinnasta kohoavaa kive? aivan virran alasuussa, miss? koski jo alkaa suvannonsuuksi levitt?yty?. Se oli hiukan oikealla, niin ett? tukit enimm?kseen kulkivat sen vasemmalta puolelta, eik? kivest? ollut tavallisesti mit??n haittaa. Mutta sattuipa joku pitk? puu sopivasti poikittain kive? vasten, niin se j?i siihen kellumaan, solumatta kummallekaan puolelle, puu kertyi puuta vasten ja siit? kasvoi v?hitellen kalan purston tapaan molemmille rannoille levenev? ruhka. Se oli tuiki vaikea lauaistakin, sill? kiristyskohta oli kiven luona ja rannoille ei siin? ryt?k?ss? kukaan enn?tt?nyt juosta. Tavallisesti tultiin kivelle ruuhella alhaaltap?in, mutta miehill? oli aina tulinen kiire veneeseens?, p??st?kseen rytin?ll? purkautuvan tukkil?j?n alta pois.
?Viek??n minut se ja se?, kuului uittop??llik?n ??ni rannalta, ?ellen ensi kes?n? lenn?t? tuota kive? tuhannen sirpaleina ilmaan! Saamme nyt menn? kahdentoistakahville koko joukko, kunnes aamu valkenee.?
?Jospa min? k?visin ensin tarkemmin katsomassa--jos sen hyvinkin voisi lauaista?? kuului joukosta nuori, reipas ??ni.
?Sit? min? en usko?, sanoi tukkip??llikk?, ?vaan eih?n ole haitaksi katsoa.?
Nuori mies hyp?hti ruhkalle ja kiisi kuin sukkula kive? kohti, keksi koholla ja vartalo vasempaan kaartuneena. Perille p??sty??n h?n kumartui ja puuhaili siell? kotvan.
?Hohoi!? kuului hetkisen p??st? kivelt?. ?Kaikki riippuu yhdest? ainoasta puusta, ei se tarvitse kuin kirvest? niskaansa.?
?Sit?p?!? vastattiin rannalta. ?Kuka sen niskassa nyt syd?ny?n? kirvest? heiluttaa??
?Eik? sit? voi varpilla vet???? kysyi p??llikk?.
?Ei, ei k?y varppipeli laatuun!?
Nuorukainen palasi rannalle.
?Saako kirves j??d? veteen?? kysyi h?n p??llik?lt?.
?Vaikka kymmenen kirvest?, ennenkun puolensadan miehen parin tunnin ty?nseisaus.?
?Sitte min? sen laukasen! Miss? on kirves??
?Ei pid? uhmata kuoleman kanssa!? huudettiin joukosta. ??lk?? laskeko h?nt?, p??llikk?!?
?Mitenk? sin? olet ajatellut takaisin tulla?? kysyi p??llikk?.
?Juoksen yl?viistoon v?yl?lle ja lasken tukkien kanssa alas.?
?Uhkapeli?!? huusivat miehet.
?En kiell? enk? k?ske?, sanoi p??llikk? painokkaasti. ?Enk? ket??n muuta p??st?isik??n, mutta tied?n ett? mink? Olavi ottaa suorittaakseen, siit? saa syrj?inen olla huoletta. Oletko asiastasi varma??
?Varma! Kirves t?nne!?
H?n otti kirveen ja keksin samaan otteeseen molemmin k?sin ja alkoi viilett?? kive? kohti. Kiisi kuin varjo, kohoten ja laskeutuen ruhkan ep?tasaisuuksien mukaan.
?On siin? p??t?!? sanoivat jotkut.
?Hullu!? murahtivat toiset tyytym?tt?min?.
Varjo oli enn?tt?nyt kivelle saakka. Laski keksin viereens?, vilkasi pikaisesti v?yl?llep?in ja otti asennon. Kirkas ter? v?l?hti ilmassa ja iskun kaiku tomahti rannalle. Sitte toinen ja kolmas--sitte ei kuulunut kotvaan mit??n.
Miehet rannalla seisoivat eteenp?in kurottuneina, katseitaan terottaen.
Varjo tarttui keksiin, iski sen k?ren kevyesti eteens? tukkiin ja nojausi varteen vasemmalla k?dell??n. Oikea k?si kohosi ilmaan, ter? v?l?hti ja laski. Kuului pehme? isku ja samalla heikko risahdus.
Miehet rannalla kurottautuivat yh? eteenp?in, hengitys herkesi.
Varjo vilkasi viel? kerran pitk??n, tutkivasti v?yl?llep?in. Oikea k?si kohoutui korkealle, ter? v?l?hti--ja vaipui.
Kuului rep?sev? r?s?hdys, niinkuin raketti olisi r?j?ht?nyt. Tukit rytisiv?t ja parkuivat ja patoutunut koski mylv?hti kuin vihainen h?rk?.
Varjo kiisi kuin nuoli vinosti yl?s- ja rannallep?in ruhkaa my?ten, joka jo liikkui kauttaaltaan. Juoksija oli nyt keskiv?yl?ll?, keksi heilahti ilmassa ymp?ri, solakka vartalo k??nn?hti kuin v?kk?r? ja nuorukainen menn? viiletti jo huimaa vauhtia tukkien kera alasp?in.
Mutta sitte h?n ?kki? horjahti--horjahti ja katosi.
?Herra Jumala!? kuului molemmilta rannoilta.
?Enk? min? sit? jo sanonut!?
?Voi minua, ett? min? sent??n h?net p??stin!?
Puut ryskiv?t ja koski ulvoi, tukkia vaipui ja toisia nousi. Tummia varjoja juoksi h?t??ntynein? rannalla.
?Alasp?in, miehet, alasp?in!? kuului p??llik?n ??ni. ?Vastaanottamaan, jos rantaan ajautuisi--ruuhi kiireesti vesille!?
Tummia varjoja juoksi alasp?in...
?Se on jo pystyss?!? kuului ?kki? ??ni toiselta rannalta. Kaikki pys?htyiv?t.
Laskija oli tosiaankin pystyss? ja hyppi kevyesti kuin v?st?r?kki hurjasti kiit?vill? tukeilla, jotka n?yttiv?t myllert?v?n, nousevan ja laskevan kuin niisienpolkimet kangaspuissa. Sitte h?n pys?htyi jollekin tukille koskenlaskijan varmaan asentoon ja viiletti keksi koholla ja ruumis vasemmalle kaartuneena alas.
?On siin? poikaa!?
?On on! Paremmat silm?t jaloissa kuin monella p??ss?.?
Miehi? kihisi mustanaan rantaan nousseen nuorukaisen ymp?rill?.
?Mitenk? se k?vi? Kuinka sin? p??sit??
?Ei siell? mit??n h?t?? ollut, kuori vain luiskahti jalkani alta ja silloin