monta kertaa toivonut joutuvamme yhdess? saunaan, kun kerran satuinkin tapaamaan h?net juuri saunan ovella. No olipa tuo ik?v?, sanoin, ett? herra on jo kylpenyt, olen kuullut herran olevan hyv?n l?yly? kest?m??n. Eih?n l?mmin luita riko, vastasi h?n, voinhan kylpe? samalla huomisillankin edest?. Tehdenh?n ty?st? p??see, sy?den leiv?nkannikoista. Riisuin nopeasti ja menin lauteille. Herra tuli per?ss?ni, hapuili k?sill? katonrajaa ja sanoi olevan kylm?npuoleista. Ei h?n muka viitsi niin v?h?n edest? riisua vaatteitaan. Istui sitten rahille. Nyt olin voitosta varma ja rupesin l?yly? ly?m??n. Kuta enemm?n viskasin, sit? enemm?n tuo vain huokaili hyvinvoinnista. Huomasin hetken per?st?, ett? ellen nyt l?hde, l?htee nahka; minun t?ytyi lauteilta pois. Tuo kovanahkainen vain j?i rahilleen ja minun menness?ni pyysi antamaan viel? pari napollista lis??. Kiusalla heitin koko kiulullisen. Silloin vasta tuli h?nkin alas, yski v?h?n ja sanoi tulevan sis?lliselle ihmiselle jotenkin l?mmint?. Viel? t?n??n ihmettelen, miten ihminen voi noin l?mmint? kest??. Ja viel? iso turkki p??ll??, p??tti vanhus pakinansa.
Nauroimme sed?n kanssa makeasti ukon ihmettelylle. Emme hennoneet h?nelle sanoa, ett? herrasmies oli pit?nyt h?nt? pilanaan. ?ij? sai j??d? luuloonsa, ett? Viipurin herra oli h?net rehellisess? saunakilpailussa voittanut.
Vanhus oli ensimm?isen? kuiva, vaikka h?n oli ainoa, joka oli ollut likom?rk?. Set? rupesi kysym??n h?nelt?, kuinka h?n oli uskaltanut tehd? hypp?yksen veneest? liukkaalle kivelle.
-- Ettek? yht??n pel?nnyt?
-- Mit?p? vanhan kannattaa kuolemaa pel?t?. Nuoren kuolema on kun sattuu, mutta vanhan on pakosta. Min? olen ik?ni jo t?yteen el?nyt eik? minusta ole en?? paljon hy?ty?. Mutta teill? pit?isi olla monta vuotta elett?v?n?. Ehk? te, nuori herra, ette ole viel? kolmeakaankymment??
Selitin olevani vasta pari vuotta kolmattakymment?, suorittaneeni juuri maisterintutkintoni ja aikovani koulunopettajaksi.
-- N?yt?tte olevan riski ukko.
-- Olenhan min?, Jumalan kiitos, ollut aina terve, mutta rupeavat ne vuodet l?henem??n, joista raamattu sanoo: ne eiv?t minua miellyt?. Ei pid? vanhaksi toivoa, vanhan on paha el??.
Set? puuttui puheeseen.
-- Kun is?nt? kertoi maksaneensa Kyttyr?-Jaskalle lahjuksia, luulin teid?nkin kuuluvan rosvojen suosijoihin enk? paljon luottanut talosta saamiini tietoihin. Nyt ymm?rr?n, ett? te ainakaan ette kuulu rosvojen yst?vien joukkoon.
-- Kyll? kaikki, mit? poikani kertoi, oli totta, valitettavasti lahjuksista my?skin. Kyttyr?isen kuullen kieltelin poikaani antamasta, ja rosvo lupasi sopivassa tilaisuudessa pit?? minut muistissaan; mutta niinkuin ?sken sanoin, olen vuoteni el?nyt enk? min? Kyttyr?isen uhkauksista v?lit?.
-- Miten te olisitte is?nt?n? ollen menetellyt?
-- Jaskalle olisin sanonut, ett? talo on liian k?yh? semmoista ylim??r?ist? verotusta maksamaan. Sill? sit? se onkin. Ja Jaskan l?hdetty? olisin vienyt kirkonkyl??n vaikka viimeiset jyv?t aitasta ja ostanut tuommoisen kaksitoista laukausta ampuvan pyssyn, jommoinen on tuomarillakin. Ne kuuluvat olevan muutenkin erinomaisia mets?styspyssyj?. Is?nn?ll? on ennest??n isoreik?inen haulikko, molemmilla pojilla on luodikot, ja ovat jo koko hyvi? ampumaan, vaikka ovat puolikasvuisia vain. Oma pyssyni laukeaa my?s nopeasti, ja silm?t on minulla viel? kuin kotkalla. Kyttyr?isill? ei kuulu olevan t?t? nyky? kuin nelj? pyssy? vain. Kyll? me heit? vastaan olisimme puoliamme pit?neet.
-- Mutta jos Jaska olisi y?n aikana talon polttanut v?kineen kaikkineen?
-- Ei Halli laske y?n aikaan ket??n vierasta niin l?helle taloa. Eik? Kyttyr?inen ole niit? miehi?, joka saalista toivomatta menee tuommoista tekem??n. My?s luulen, ett? sakki pysyy nyt jonkin aikaa hiljaisempana, sill? ainakin kahdentoista is?nn?n kanssa on rosvolla nyt vuosisopimus. H?n on viime aikoina huomannut t?m?n konstin v?hemm?n vaaralliseksi ja kuuluu aikovan tehd? viel? paljon uusia sopimuksia. Suurimmista taloista kuuluu saavan aina nelj??n tynnyriin asti. Kyll? se h?nen polttimonsa tarpeeksi riitt??.
-- Mit? hullutuksia. Onko h?n salapolttaja my?skin?
-- On. Ja parhaimpia keittomestareita kuuluu olevankin. Sanotaan saavan kolme kannua enemm?n tynnyrist? kuin parhaimmat. Hyv?n osan ryypp?? itse kaveriensa kanssa, niin ett? iltasilla ovat kaikki pahoin p?ihtyneet. Mutta paljon my?s myy sek? Suomen ett? Ven?j?n puolelle. -- Eik? komisarius ole t?t? tiet?nyt?
-- En ole tiet?nyt salapolttajaksi. Enk? ole voinut aavistaakaan, ett? monet is?nt?miehet ovat ryhtyneet tuommoisiin h?pe?llisiin kauppoihin julkisen rosvon kanssa. Seh?n on enemm?n kuin h?pe?llist?. Tied?ttek? ket??n noista raukoista? Poikannehan sanoi itse olevansa yksi.
-- Tied?nh?n min? useitakin. Mutta kun ilmianto katsotaan ihmisten kesken h?pe?lliseksi, en tahdo nimi? sanoa.
Set? ymm?rsi ukkoa eik? vaatinut enempi? tietoja, vaan lupasi ottaa itse my?hemmin asiasta selkoa. -- Vanhus rupesi nyt tekem??n l?ht??, ja set? kysyi, miten h?n aikoi p??st? veneeseens?. Ukko sanoi aikovansa kiert?? vitsak?yden ja sen p??h?n sitoa h?rkkimentapaisen puupalikan, jonka avulla kyll? saisi veneen rantaan vedetyksi. Set? lahjoitti ukolle lujan uistinsiiman, joten t?m? p??si vitsak?yden teosta. Kiittelimme kaikki ukkoa henkemme pelastuksesta, ja set? lis?si tiet?v?ns? nyt varmuudella omistavansa Sitkan talossa -- talon nimi oli Sitka -- ainakin yhden yst?v?n, johon voi luottaa. Ville pyysi ukolta ep?ilyksi??n anteeksi, ja ripein askelin poistui ?ij? joenrantaa pitkin.
Seuraavana uudenvuodenp?iv?n? annettiin ukolle kirkossa jumalanpalveluksen j?lkeen hopeamitali ?ihmishengen pelastamisesta?, jonka set? oli h?nelle hankkinut, ja kun vanhus p?iv?llisen j?lkeen poistui nimismiehen talosta, kantoi h?n olallaan sed?n antamaa lahjaa, kaksitoista laukausta ampuvaa pyssy?. Jos set? olisi tiet?nyt, ett? ?Sitkanvaari? oli ahkerimpia soitimelta-ampujia, luulen, ett? lahja olisi vaihtunut johonkin hy?dyllisemp??n esineeseen.
IV.
Ukon poistuttua ryhdyimme mekin hankkiutumaan matkalle. Villell? n?ytti olevan ik?v?, jonka t?hden kysyin h?nelt? h?nen alakuloisuutensa syyt?.
-- Eiv?tk? ole housusi viel? kuivaneet, kun olet noin apealla mielell?? Niist? nen?s ja nosta housus ja ole
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.