Latvasaaren kuninkaan hovilinna | Page 5

kerke?. Ei t?n??n viel? l?hdet?. Suostut siis ehdotukseeni?
Selitin nyt sed?lle asiani ja sanoin, ett? jos h?n katsoo voivansa minua k?ytt??, vaikka minulla on toinenkin teht?v?, tulen mielell?ni. -- Vai mit? sin?, Ville, siihen tuumit?
-- El?? koira yhden is?nn?n, kahden kuolee.
-- Enp? min? aiokaan t?ll? matkalla koiran virkaan ryhty?. Minulla on kaksi virallista m??r?yst?, toinen yliopistolta saatu, toinen lailliselta nimismiehelt?.
Set? samassa lopetti Villen ja minun sananvaihdon m??r??m?ll?, ett? me kumpikin erikseen tekisimme luettelon ev?ist? ja kaikista niist? esineist?, mitk? luulimme matkalla tarpeellisiksi edellytt?en, ett? olimme pakotetut oleskelemaan useita kuukausia yht? painoa er?maissa.

II.
Se teht?v?, johon set? hallituksen kehoituksesta nyt oli ryhtynyt, ei ollut mitenk??n helppo. Rosvojoukkoon, jonka toiminta oli lopetettava, kuului kuusi miest?, kaikki pelottomia t?ysverisi? roistoja. V?itettiin, ettei mukaan otettu ket??n, joka ei ollut ainakin yht? ry?st?murhaa tehnyt. Ja johtaja oli, sellainen k?vi kansassa puhe, seitsem?n miehen surma.
T?m? johtaja, jonka nimi oli kirkonkirjoissa Jaakob Hahne, oli koko joukosta ainoa, joka oli Riitalammilta kotoisin. H?n oli yleisesti tunnettu nimell? Kyttyr?-Jaska, mutta rikostoverit kutsuivat h?nt? ?mestariksi?. H?n oli jo kuudenkymmenen ik?inen ja, kuten h?nen lis?nimens? osoitti, kyttyr?selk?. Ruumiinviastaan huolimatta h?n oli voimakas mies, kaikkiin rikoksiin ja paheisiin harjaantunut. Rikostoveritkin pelk?siv?t h?nt? h?nen tavattoman julmuutensa ja nurjamielisyytens? t?hden. Omin k?sin h?n oli surmannut kaksi entist? toveriaan, kun n?m? eiv?t olleet empim?tt? totelleet h?nen k?sky??n.
T?m?n miehen rikostovereista oli yksi, Iso-Iivana, ven?l?inen, muut kaikki suomalaisia. He olivat oleskelleet n?ill? seuduin jo pitk?t ajat ja tunsivat olot Ven?j?n puolella yht? hyvin kuin rajan t?ll?kin puolella. Ven?j?n puolelle he eiv?t ulottaneet ry?st?retki??n, vaan kulkivat siell? yksinomaan myym?ss? saalistaan, joilla matkoilla v?list? olivat kuukausia paikkakunnalta poissa. Mutta juuri kun ihmiset alkoivat toivoa, ett? joukkue oli jo ainaiseksi poistunut, osoitti jokin uusi ilkity?, ett? miehet olivat palanneet takaisin ry?v?yksi?ns? jatkamaan.
Kolmatta vuotta jo oli Kyttyr?-Jaskan joukko pit?nyt riitalampilaiset ja naapuripit?jien asukkaat raskaan hirmuvaltikkansa alaisina. Set? oli monta kertaa ollut heid?n j?ljill??n, mutta nopea pakeneminen rajan yli oli joka kerta pelastanut heid?n nahkansa. Ilkit?ittens? mitan he olivat edellisen? talvena t?ytt?neet kukkuralleen viedess??n Riitalammin naapuripit?j?n rikkaimmasta talosta er??n lumimyrskyn aikana kaikki arvotavarat ja talon omilla hevosilla kuljettaneet ne mukanansa. Aamulla l?ydettiin talon v?ki kukin eri paikalta lujasti k?ytettyn?. Ket??n ei ollut tapettu, mutta talon ainoa tyt?r ja er?s nuori palvelustytt? olivat kadoksissa. Palvelustyt?n laskivat roistot seuraavana syksyn? puolikuolleena irti, mutta talon tyt?r oli jo kes?ll? heid?n r??kk?yksist??n kuollut. Kolmen pit?j?n nimismiehet olivat ry?st?n j?lkeen olleet ajamassa Jaskaa ja h?nen miehi?ns? takaa, mutta jatkuva lumituisku teki kaikki j?rjestysvallan yritykset turhiksi. Set? ei ollut kuitenkaan palannut toisten kanssa, vaan j?i yksin jatkamaan takaa-ajoa rajan toiselle puolelle. T??ll? h?n oli lopulta tavannut Jaskan ja Ison-Iivanan, jotka olivat palanneet kuultuaan, ett? vain yksi ainoa mies oli heid?n j?ljill??n. Set? tuli vuorostaan takaa-ajetuksi, ja er??ss? talossa, jossa asui rosvojen yst?vi?, tapahtui yhteent?rm?ys. Set? pelastui revolverin avulla, roistoilla kun ei ollut t?ss? tilaisuudessa ampuma-aseita. Sek? Jaska ett? Iivana olivat tulleet ?merkityiksi?, ja elleiv?t olisi olleet yst?vien luona, olisivat varmasti joutuneet kiinni.
Syksyll? palannut tytt? kertoi, ett? kun Jaska ja Iivana taas yhtyiv?t toveriensa joukkoon, oli Jaskan oikeasta k?dest? puuttunut kaksi sormea. H?n oli tovereille sanonut hankkivansa sellaisen pistoolin, joka laukaistaan peukalolla. Ja kun tytt? laskettiin irti, oli Jaska k?skenyt h?nen vied? sellaiset terveiset, ett? h?nell? on nimismiehelt? v?h?isen kipurahoja vaadittavana ja ensi kerralla, kun he tapaavat toisensa, on nimismies matkustava paikalta pois jalat edell?, maaten sel?ll??n k?rryjen pohjalla.
Er??ll? kulkurimiehell?, jota yleisesti pidettiin Jaskan urkkijana, l?hetti set? vastatervehdyksens?, ettei h?nen ovensa ollut viel? ikin? ollut siten lukittuna, ettei ollut avainta suulla. Mutta jos Jaska ei aikonut kuolla kuin yhden kerran, sopisi h?nen viel? hioa ymm?rryst??n, ennenkuin k?visi nimismiest? tervehtim?ss?. H?nell? oli itsell??n nimismiehen vierask?ynti odotettavana.

III.
Aamup?iv?ll? oli sed?ll? viel? teht?vien luovuttaminen sijaiselleen, mutta heti p?iv?llisen j?lkeen h?n vaati Villelt? ja minulta matkatarpeitten luettelot. Villen luettelo oli saanut t?m?n muodon:
?Kuudet k?siraudat ja yhdet jalkaraudat.?
Set? nauroi n?hdess??n Villen luettelon.
-- Etk? aio ollenkaan ottaa tupakkaa ja tulitikkuja? Ja ent? ruokaa sitten?
-- Kyll?, herra komisarius, mutta muistanhan min? nuo kirjoittamattakin. Mutta kun kiinniotettavia miehi? on kuuteen asti, olisi hullua, jos virkani arvomerkit loppuisivat kesken.
-- Mit? ev?it? olet ottanut?
-- Kuormaan olen pannut kaksi s?kki? ruisjauhoja, kaikki reik?leiv?t mit? talossa oli, puolnelikon silakoita, voita, sianliikki?n, suolapussin ja korvollisen hapanta kaalia. Kun kalastamalla elet??n, niin eik?h?n t?m? s?rpimeksi riit??
Set? oli hyvin tyytyv?inen Villen ruokalistaan, mutta min? en voinut olla kysym?tt?, mit? h?n kaalikorvolla tarkoitti.
-- Kaali se on kes?ll? hyv??, kun sit? osaa hyvin hoitaa.
Ville oli suuri kaalin yst?v? ja osasi mieliruokaansa niin hoitaa, ett? se oli hyv?? l?pi vuoden.
Set? viel? lis?si useita h?ysteit?, joista Ville ei ollut v?litt?nyt, sek? ryynej? ja herneit?. Minunkin luettelostani lis?ttiin yht? ja toista, ja Villen vankkurit tulivat jotenkin raskaasti kuormatuiksi.
Seuraavana aamuna ani varhain l?hdimme kahdella hevosella matkalle. Maantiematkaa ei ollut kuin v?h?n kolmatta penikulmaa er??seen taloon Sitkajoen rannalla. Sielt? aikoi set? kulkea Sitkajokea yl?s kaksi penikulmaa, jolloin tullaan Sitkaj?rvelle, joka on runsaasti kolmen penikulman pituinen. Sitkaj?rven pohjoiseen p??h?n laskee Latvajoki niin jyrkk?n? koskena, ettei sit? voi laskea veneell? eik? sauvomalla nousta. Sitkajoen, Sitkaj?rven ja