Kuvauksia metsäelämästä sivistyksen äärimmäisellä rajalla | Page 3

omistamisesta".
"Hyv?, veljeni olemas hyvin nuori, mutta hyvin ?lyk?s. V?h?p?t?inen sotilas -- mahtava puhuja -- joskus p??llikk? neuvotteluissa; veljell?ni on kaksi p??nahkaa -- harmaat hiukset tummien alla -- vanha ?ly -- nuori kieli".
Indiani l?heni luottamuksella, ojensi hymyillen k?tens?, ja tarttuen Hirventappajan k?teen puisti h?n sit? innokkaasti. Molemmat n?yttiv?t hartaasti vakuuttavan toisilleen yst?vyyden osoitustensa ja rauhallisten aikomustensa vilpitt?myytt?. "Jokaisella olemas omansa", sanoi mets?l?inen, "minun ruuhi minun, teid?n ruuhi teid?n; mene katsomas per??n; jos se olemas teid?n, pit?m?s se, jos se olemas minun, min? pit?? sen".
"Se on oikein ja kohtuullisesti, vaikka erehdytte, jos luulette ruuhen olevan teid?n. Mutta mink? n?kee, sen uskoo; k?yk??mme rantaan omin silmin katsomaan, sill? ette suinkaan ehdottomasti luota minuun".
He kulkivat yhdess? rantaan, ja indiani k?veli huolettomasti edell?, osoittaakseen ehdotonta luottamusta seuralaistaan kohtaan. Tultuaan niemen p??ss? olevalle aukealle paikalle, osoitti mets?l?inen Hirventappajan ruuhta ja sanoi ??nenkorolla: "Ei minun -- keltanaaman ruuhi. Tuo tuolla punasen miehen ruuhi -- ei tahtomas muiden -- tahtomas omansa".
"Nyt olette, punanahka, kokonaan v??r?ss?. T?m? ruuhi j?tettiin Hutterin haltuun, ja se on kielt?m?tt? h?nen siksi, kunnes omistaja vaatii sen takaisin. Voitte jo koko sen rakennuksesta ja laadustakin huomata, ett'ei punanahka ole sit? tehnyt".
"Hyv? -- veljeni ei vanha -- hyvin ?lyk?s. Indiani ei ole tehnyt sit? -- olemas valkean miehen ty?t?".
"Minua ilahuttaa, ett? n?in ajattelette, sill? jos olisitte pysynyt entisess? mielipiteess?nne, niin olisi meist? tullut vihamiehet. Mielell?ni tahdon vapauttaa meid?t t?st? riidanaineesta".
Samassa survasi h?n kepe?? ruuhta niin voimakkaasti jalallaan, ett? se kiiti viisikymment? kyyn?r?? rannasta ja joutui virtaan, joka sen pian oli viev? niemen sivu ja est?v? maalle joutumasta. Mets?l?inen h?mm?styi t?st? aavistamattomasta menettelyst?, ja se pikainen, julma silm?ys, jonka h?n viskasi Hirventappajan ruuheen p?in, ilmoitti h?nen sisimm?t ajatuksensa. Mutta pian sai h?n takaisin entisen yst?v?llisen katsantonsa ja tyytyv?inen hymy pani h?nen huulensa ryppyyn.
"Hyv?", lis?si h?n kovemmalla painolla kuin ennen; "nuori p??, vanha j?rki. Tiet?? mitenk? riita on ratkaistava. Hyv?sti, veli; te menem?s veden p??ll? olevaan huoneesen -- indiani leiriin. Sanomas p??llik?ille ei l?yt?m?s ruuhta".
Hirventappaja kuuli ilolla t?m?n ehdoituksen, ja puistettuaan indianin ojennettua k?tt?, meni h?n ruuhen luo, samalla kuin indiani poistui mets??n p?in, pit?en pyssy??n kainalossa ja heitt?m?tt? ainoatakaan levotonta tai ep?ilev?? katsetta taaksensa. Alussa ei Hirventappaja voinut vapautua jonkunlaisesta ep?luulosta mets?l?ist? kohtaan; mutta kun h?n huomasi t?m?n aivan huoletonna ja v?li? pit?m?tt? poistuvan, rupesi h?n valmistamaan poisl?ht?? ja lykk??m??n ruuhta vesille. T?ss? toimessa oli h?n ollut minuutin tai pari, kun h?nen nopea ja tarkka silm?ns?, sattumalta vilaisten maalle p?in, huomasi ett? h?nt? uhkasi mit? suurin vaara. Indianin mustat, julmat silm?t kiiluivat h?nt? kohden er??n pienen aukon l?pi kuin v?ijyv?n tiikerin silm?t, ja pyssyn suu t?ht?si h?neen p?in.
Hirventappaja ei kauan arvellut, ja h?nen pitk? harjoituksensa pyssyn pitelemisess? oli h?nelle nyt apuna. Ollen tottunut ampumaan mets?vuohia juoksusta ja usein t?ytyen arvaamalla arvata el?imen ruumiin oikeata asemaa, k?ytti h?n my?skin t?ll? er?ll? samaa keinoa. Silm?nr?p?yksess? j?nnitti h?n hanan ja ampui melkeen t?ht??m?tt? siihen suuntaan, miss? otaksui mets?l?isen ruumiin olevan. Niin sukkelat olivat h?nen liikkeens?, ett? molemmat pyssyt laukesivat aivan samalla hetkell? ja vuoristakin kuului yksi ainoa kaiku. Hirventappaja laski pyssynper?n maahan ja seisoi tyynesti odottaen p?? pyst?ss?, samalla kuin mets?l?inen p??sti tuon tunnetun ulvonnan, joka on tullut maineesen sen pelon t?hden, mink? se her?tt??, juoksi metsik?st? ja heilutti tomahavkia (sotakirvest?) p??ns? p??ll?. Hirventappaja ei liikahtanut paikalta, mutta h?nen k?tens? hapuilivat, vanhan mets?st?j?tavan mukaan, ruutisarvea ja pyssynrassia. P??sty??n noin nelj?nkymmenen askeleen p??h?n h?nest? viskasi indiani ter?v?n aseensa, mutta niin ep?vakaisella k?dell?, ett? hirventappaja kaappasi, sen sivutse suhistessa, varresta kiinni. Samalla hoipertui mets?l?inen ja kaatui pitk?lleen maahan.
"Tiesinh?n sen -- tiesinh?n sen", huudahti Hirventappaja, joka jo ty?nsi uutta luotia pyssyyns?. "Tiesinh?n jo silloin, kuin n?in h?nen silm?ns?, ett? n?in tulisi k?ym??n. Kun henki on vaarassa, niin t?ht?? pian ja ampuu nopeasti. Olin sadannesosan sekuntia h?nt? ripe?mpi liikkeiss?ni, muuten olisi minun k?ynyt huonosti. Tuon pedon luoti raapasi minua kylkeen, mutta, sanottakoon mit? hyv?ns?, punanahka ei ammu niin hyv?sti kuin valkea mies. Heill? ei n?y olevan lahjoja siin? kohden".
Kun Hirventappaja oli pannut pyssyns? latinkiin ja heitt?nyt tomahavkin ruuheen, meni h?n uhrinsa luokse ja seisoi pyssyns? nojassa surullisesti katsellen h?nt?. T?m? oli ensimm?inen vihollinen, jonka h?n oli taistelussa kaatanut, ja omantunnon-nuhteita sekoittui voittaja-ylpeyteen. Indiani eli viel?, vaikka luoti oli mennyt suoraan ruumiin l?pi. H?n makasi liikkumatonna sel?ll??n, vaan silm?t, jotka osoittivat t?ytt? tuntoa, tarkastivat voittajan kaikkia liikkeit?. H?n n?ytti selv?sti odottavan sit? kuolettavaa iskua, joka tavallisesti isket??n ennen p??nahan riist?mist?. [Indianeilla on tapana ter?v?ll? veitsell? viilt?? ymp?ri vihollisen p??n ja riist?? pois p??nahka, jota he pit?v?t kunniallisimpana voittosaaliina. T?t? kutsutaan p??nahan riist?miseksi.] Hirventappaja aavisti mit? h?n ajatteli ja tunsi surullista lohdutusta, kun sai poistaa saamattoman vihollisensa pelkoa t?m?n suhteen.
"Ei, ei, punanahka", sanoi h?n, "teid?n ei en?? tarvitse pel?t? mit??n minun puoleltani. Olen kristitty sukuper?lt?ni ja minun lahjoihini ei kuulu p??nahan riist?minen. Tahdon ottaa haltuuni pyssynne; sitten tulen takaisin ja autan teit? mink? voin. T?nne en voi pys?hty? kauaksi, sill? kolme pyssyn laukausta voipi houkutella t?nne joitakuita teik?l?isi? riivi?it?".
Hirventappaja teki niinkuin oli sanonut, k?vi noutamassa mets?l?isen