Kuuluisia naisia 1

臈
Kuuluisia naisia 1, by Ellen Fries

The Project Gutenberg EBook of Kuuluisia naisia 1, by Ellen Fries This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Kuuluisia naisia 1 Maria Teresia - Johanna d'Arc
Author: Ellen Fries
Release Date: June 15, 2005 [EBook #16072]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUULUISIA NAISIA 1 ***

Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and PG Distributed Proofreaders.

KUULUISIA NAISIA.
Kirjoittanut
fil. toht. Ellen Fries.
Suomennos.
Ensimm?isen kerran julkaistu vuonna 1901.

Maria Teresia.
Vuonna 1740 lokakuun 20 p:n? nukkui keisari Kaarlo VI, vanhan kuuluisan Habsburgin suvun viimeinen miespuolinen j?sen, kuoleman uneen. Keisari oli ainoastaan viidenkymmenen viiden vuoden vanha, h?nell? oli ollut hyv? terveys ja h?n oli viett?nyt s??nn?llist? el?m??, jotenka kuolema tuli odottamatta ja her?tti yleist? h?mm?styst?. It?vallan sis?lliset ja ulkonaiset olosuhteet olivat siksi ep?varmat, ett? hallitsijan muutos helposti saattoi aikaansaada arveluttavia selkkauksia, ja se vaara oli tarjona, ett? niin monen eri kansakunnan muodostama valtakunta hajoaisi Habsburgin suvun sammuessa miespuolelta. T?t? tapausta v?ltt??kseen oli Kaarlo VI jo huhtikuussa v. 1713 julkaissut n. k. *pragmatisen sanktionin*, joka valtakunnan perustuslakina osaksi vahvisti keisarikunnan jakamattomuuden, osaksi oikeutti perinn?llisyyden siirtymisen naispuolelle miehisen sammuttua, jolloin perint?oikeus ensi k?dess? oli joutuva keisarin omille, toisessa h?nen veli vainajansa keisari Josefin tytt?rille. Sen nojalla oli keisarin ulkopolitiikka, h?nen ainoan poikansa kuoltua 1716, yksinomaan t?hd?nnyt h?nen vanhimman tytt?rens? Maria Teresian perint?oikeuden turvaamista, eik? h?n ollut pel?nnyt uhrauksia t?t? p??maalia saavuttaakseen. Euroopan vallat olivatkin tunnustaneet pragmatisen sanktionin, mutta varovaisen valtiomiehen olisi pit?nyt k?sitt??, ett? n?m? vallat tunnustaisivat Maria Teresian perint?oikeuden ainoastaan niin kauvan, kuin pakko vaati tahi heid?n oma etunsa sen salli. Pysyv?isesti turvatakseen pragmatisen sanktionin olisi Kaarlo VI:nnen pit?nyt seurata sotap??llikk?ns? Savoyin Eugenin viisasta neuvoa, j?rjest?? vankka puolustuslaitos. Mutta sen sijaan oli t?m? kokonaan laiminly?ty, ja viimeinen Turkin sota oli viel? puolestaan heikontanut valtakunnan sotavoimia. Monet kenraalit olivat siit? pit?en vankeudessa, sotajoukko ei ollut l?hesk??n t?ysilukuinen ja oli hajallaan laajassa valtakunnassa, se oli puutteellisesti varustettu, ja linnoitukset olivat rappeutuneet. Ei ollut mahdollista kiireisesti pestata joukkoja, sill? rahasto, jota ei oltu ajanmukaisesti hoidettu, oli tyhj?, vaikka kansa huokasi raskaan ja ep?tasaisen verokuorman alla. Tyytym?tt?myys olikin yleinen alemmissa kansankerroksissa, ja mit? aatelistoon tuli, oli se masentunut tahi v?linpit?m?t?n valtakunnan kohtalosta. Pel?ttiinp? Unkarin nousevan kapinaankin. Neuvoskunnassa istui ep?r?ivi? ja saamattomia seitsenkymmenvuotiaita. Yleinen mielipide arveli, ett? riitojen v?ltt?miseksi oli yht? hyv? ottaa hallitsijaksi baijerilainen kuuriprinssi kuin habsburgilainen arkkiherttuatar.
Valtiopursi oli siis puutteellinen ja vaarojen ymp?r?im?, kun sen per?simeen tarttui kaksikymment?nelj?-vuotias kokematon nainen.
Mutta Maria Teresia k?sitti asemansa hankaluudet, ja er?s sen aikuinen arvostelija lausuu, ett? jos olisi ollut valittava maailman kaikkien naisten parista, olisi pit?nyt valita juuri h?net.
Maria Teresia oli harvinaisen lahjakas: ter?v? arvostelukyky, hyv? muisti ja taito lausua mielipiteens? selv?sti ja varmasti. T?h?n liittyi viel? hurskas usko Jumalaan, syv? lain- ja oikeudentunto, voimakas, vallitseva tahto, luja luottamus vaatimustensa oikeudenmukaisuuteen, l?mmin halu yll?pit?? sukunsa kunniaa ja tehd? alamaisensa onnellisiksi. Maria Teresia oli yht? rikaslahjainen syd?men kuin ymm?rryksen puolesta. H?n oli todellinen persoonallisuus.
H?nen ulkomuotonsakin oli omiaan her?tt?m??n mieltymyst?. H?n oli kookas, k?ynti keve?, kaunis vartalo, tumman siniset silm?t, vaaleat hiukset, miellytt?v? suu ja h?ik?isev?n valkeat hampaat.
Nuoren kuningattaren taipumukset hallitustoimiin olivat kuitenkin viel? koettelematta. H?n oli kyllin viisas valittaen tunnustamaan sen ja huolimatta vallanhimoisesta luonteestaan alistumaan kokeneiden miesten johdettavaksi, kunnes h?n tunsi voimiensa ja taitonsa kasvaneen vastaamaan niit? t?rkeit? toimia, jotka oli uskottu h?nen k?siins?. On omituista, ettei h?nen is?ns?, joka oli uhrannut niin paljon turvatakseen h?nelle kruunun, ollut h?nt? kasvattanut kykenev?ksi sit? kruunua kantamaan. Muissa suhteissa ei h?nen kasvatustaan n?ht?v?sti oltu laiminly?ty, joskohta h?nen lapsuutensa on meille jotenkin tuntematon. Tiedet??n ainoastaan ett? h?n valtaistuimelle noustessaan puhui ja kirjoitti saksaa ja ranskaa hyvin, ja ett? h?n my?skin taisi latinaa, espanjankielt? ja itaaliankielt?.
Mutta jos Kaarlo keisari oli laiminly?nyt kasvattaa tyt?rt??n hallitsijaksi, oli h?n sit?vastoin varhain ajatellut puolison hankkimista h?nelle tueksi. H?n oli suunnannut ajatuksensa Lothringin sukuun ja siell? Frans Stefaniin, suuren sotap??llik?n Lothringin Kaarlon j?lkel?iseen, joka p??llikk? oli taistellut keisarin is?n lippujen alla. Jo v. 1723 saapui Frans Stefan Wieniin kasvatettavaksi it?valtalaisten prinssien tavoin. Maria Teresia, joka oli syntynyt 13 p. toukok. 1717, oli siis silloin vain kuuden vuoden vanha. Lothringilainen prinssi oli iloinen, avomielinen ja vilkas viisitoistavuotias poika. Vasta 1729, is?ns? kuoltua palasi Frans Stefan Lothringiin. Pian sen j?lkeen ilmaantui kaikenlaisia esteit? aijotulle avioliitolle, jota suuri puolue It?vallassa ei koskaan ollut hyv?ksynyt. Espanjalaisia tahi baijerilaisia prinssej? pidettiin sopivampina. Mutta keisari tahtoi v?vykseen Frans Stefanin eik? ket??n muuta. Vuonna 1732 tuli Frans Stefan uudelleen Wieniin. Maria Teresia oli silloin t?ysikasvuinen, ja h?nen ja herttuan v?lill? syntyi tosi tunne. ?Arkkiherttuattaren voimakkaasta luonteesta huolimatta?, kirjoittaa Englannin l?hettil?s, ?ovat h?nen tunteensa hell?t Lothringin herttuaa kohtaan. Y?ll? n?kee h?n h?nest? unta, ja p?iv?ll? puhuu h?n hovineitsyens? kanssa ainoastaan herttuasta, joten on luultavaa, ettei h?n koskaan tule unohtamaan sit? miest?, jonka h?n luulee olevan syntym?st? h?nelle m??r?tyn.?
Kuitenkin n?ytti l?hinn?