Kuppari-Maija | Page 5

saunaan, pesi siell? itsens? ja koko saunan ihan puulle puhtaalle ja pestess??n itsekseen puheli:
-- Min? olen tuolle pahalle siivolle vihainen, kerrassaan vihainen. En k?rsi min? silmiini sit?. Ei kest? minun silm?ni pahansiivoista saunaa, vaan nyt t?ss? saattaa vaikka h?it? tanssata. Hih maailmassa, vaikkei olisi paitakaan! hihkasi Maija ja py?r?hti lattialla polkkatanssin tapaan, mutta samassa j?i katselemaan saunan kaikille suunnille mit? sille viel? osaisi tehd?.
Maijasta itsest??nkin tuntui se Hannulan uusi sauna tavattoman puhtaalta. Oikein s??li oli j?tt?? sit? asumattomaksi, ett? kauan aikaa sielt? pois l?htiess??n Maija katsoi ovelta saunaan ja mieless? jyl?hti raskaasti. Oi, ett? p?iv?ksik??n ei ole minulle suotu tuommoistakaan kotia...
Saapi k?yd? k?skyl?iss? Kyl?l?isten kynnyksill?. Aina ouvoilla ovilla, Ver?jill? vierahilla. Kynnys korkea kyl?inen, Matala kyl?n kamana.
Mutta pitk?n tuokion siin? seisottuaan ja mietitty??n kirkas kyynel silm?nurkissaan palasi Maija saunasta kotiin, mutta kun n?ki, ett? em?nn?ll? oli l?mmin kahvipannu odottamassa, niin mieli palasi yht? iloiseksi kuin ennenkin, ja h?n tunsi juuri kuni kotiutuvansa siihen perheeseen, niin kauaksi kun siin? tarvittiin.
N?iss? mieliss??n Maija is?nn?n sivuihin laittoi viel? y?ksi villaisen, t?rp?till? kastellun k??reen, johon Maija luki loitsulukuja suuren joukon. Mutta aamusella kun is?nt? tunsi selk?ns? puoli terveeksi ja tunti tunnilta paremmaksi, niin rupesi h?n ja em?nt?kin uskomaan Maijan kehumiset melkein kaikki todeksi, ja Maija saikin kutsun tulla kahden viikon per?st? taas kuppaamaan ja hieromaan, jos ei is?nt??, niin muita.
Maija t?m?n kuultuaan tuli enemm?n kuin hyvilleen ja moneen kertaan kumarrellen:
-- Tulenhan min? toki. Mihink?s min? sitten tulisin, jos en teille. Urpapuuhunhan se lintu lent??, sanoi Maija ly?den k?dell??n em?nn?n lihavaan olkap??h?n ja niiss? sanoissa kuului syd?mmellinen turvallisuuden toivo, ett? em?nn?nkin syd?n ihan l?mpisi Maijaa kohtaan.
Suuren tarakan sai nyt Maija Hannulan em?nn?lt? kaikenlaista ruokav?rkki? lapsilleen viet?v?ksi Mets?l?n m?kkiin. Ja kevein jaloin ja hohtavin poskin Maija suurine konttineen menn? mylkytti kyl?n tiet? Mets?l??n p?in ja itsekseen hoki Hannulan em?nn?n sanoja: Tulkaa kahden viikon per?st? uudelleen!... Tulettehan?... Tulkaa kahden viikon per?st? uudelleen!... Tulettehan?... Me olemme siin? varassa. Maija kuitenkin Rusalan tienhaaraan tultuaan poikkesi taloon ja tapansa mukaan istui heti em?nn?n viereen ja alkoi nytystell? kaulasuonia. Mutta nyt ei ollut Maijalla kertomista kaulasuonien mahkuroista vaan siit?, ett? h?n tulee Hannulan is?nt?? hieromasta ja kuppaamasta, ja miten Hannulan is?nt? kohta lautoja potkaseisi ilman h?nett?.
-- Hannulan is?nt?? hieromastako? huudahti em?nt?.
-- Niin, ja kuppaamastakin.
-- No mit? ihmett?! Teppanan Riikkahan siin? on aina ollut kuukausittain ihan p?nti?n?.
-- Mutta minua kutsui nyt Hannulan em?nt? kahden viikon per?st? takaisin, ihan kirveen silm??n varotti minua tulemaan. Kyll? ne nyt n?kiv?t, kuka on kuppari.
Em?nt? n?kyi t?t? itsekseen kummastelevan enemm?n kuin Maijan kuuloon ja oli kauan ??neti, mutta viimein arvellen sanoi:
-- Min? uskon, ett? Hannulan is?nt? ja em?nt?kin ovat kyll?styneet Teppanan Riikkaan, kun se viime aikoina on tullut niin vaativaksi, ett? saunakin pit?? talon v?en l?mmitt?? valmiiksi ja kaikki hoito pit?? olla ihan nen?lt? haistaen, muuten ei ole panevinaan ei suunsa sis??n. Kahvikin pit?? olla v?kev?? kuin tulta, kerma sakeaa kuin tervaa ja sokerit suuria kuin rotan p?it?.
-- Oli siin? muitakin, jatkoi Maija. Ei ole Riikassa sen ver?j?n tukkijaa, mink? min? tukin. Ajatelkaas, kun oli is?nn?n sel?n kirvest?nyt, ett? makasi maassa makkarana ja enemm?n silm?ter??n sieti koskea kun selk??n. Minulla ei auttanut muu keino, vaan minun piti Kuikkalasta hakea kirves, jolla oli ruumiin lautoja hakattu ja kolme matoa tapettu. Sill? kun paistelin ja h?pil?in sekaan muutamia sanoja, sanoja semmoisia, joita ei ole Riikan suussa, niin sill? lailla saatiin k?siksi... Sitten oli minulla voidetta, voidetta semmoista, jota Riikan silm? ei ole ik?n??n n?hnyt. Sill? kun min? voitelin, niin takaansa katsomatta l?htiv?t riettaan juonet is?nn?n sel?st?. Ja nyt h?n on terve mies kuin pukki, vaikka eilen aamulla henke??n haukkoi. Se, se on seikka, joka Hannulan is?nn?n ja em?nn?n p??sti ?lyyns?, kun n?kiv?t, mik? eroitus on kupparilla ja kupparilla.
Vai Hannulan is?nt?? k?vi Maija kuppaamassa! Mit?h?n siit? Teppanan Riikka ajattelee? Eik?h?n Riikan kippuranen? kipristy yh?kin kippurammaksi, kun tiet?? saa, sanoi em?nt? yh? ik??nkuin Maijalle mieliksi.
-- Kipristyi mit? kipristyi, vaan kolo se tuli nyt Riikan leip??n, toisti yh? Maija hieroskellessaan em?nn?n kaulasuonia ja h?nest? tuntui tavattoman somalle, kun mieless? kaikui Hannulan em?nn?n sanat: Tulkaa nyt takaisin kahden viikon per?st?!... Tulettehan? Saammehan olla siin? varassa.
T?ll? kertaa ei Maija Rusalassa n?ill? kertomuksillaan kuitenkaan voittanut muuta kuin puoli kuorrekukkoa, senkin pisti em?nt? Maijan k?teen siit? hyv?st?, ett? oli hieroskellut h?nen kaulasuoniaan. Mutta kyl?lle levisi tieto Maijan ansiosta, ett? Hannulan is?nt? niin heti jaloilleen p??si.
T?st? oli seuraus, ett? Teppanan Riikka joutui kiertelem??n laitakyli?, entisi? Maijan j?lki?, ja Maijan nahkakorvuksinen ruskea kontti l?ysi tiens? Hannusrannan kyl?n suurimpien talojen porstuaan, ja Maijalle ilmestyi puhdas ja ehe? s?kki sarvis?kiksi, entisen monin kerroin paikatun ja likaisen s?kin sijaa.

End of the Project Gutenberg EBook of Kuppari-Maija, by Heikki Meril?inen
*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUPPARI-MAIJA ***
***** This file should be named 16374-8.txt or 16374-8.zip ***** This and all associated files of various formats will be found in: http://www.gutenberg.org/1/6/3/7/16374/
Produced by Tapio Riikonen
Updated editions will replace the previous one--the old editions will be renamed.
Creating the works from public domain print editions means that