Kuolleet omenapuut | Page 4

ehdot sitten t?lt? voudilta olisivat.
Muttinen vastasi, ett? paljonkos niit?, t?llaisella tilalla. T?llaisella muka: ainoastaan sataviisikymment? tynnyrinalaa, niin sanoi. Rikas se oli, pakana, jo silloin; tai ei ymm?rt?nyt maalaisoloja. Siksi se ehdotti, ett? voudin ei tarvitsisi muuta kuin vartioida huvilaa ja hoidella puutarhaa. Mit?? Puutarhaa. Rekooria, ryytimaata. T?t?, jota silloin paraikaa t?h?n istutettiin, mahdottoman isoa. Iso se oli silloin; mutta ei ei se pyyt?nyt muuta kuin vet?m??n siihen satasen kuormaa mutaa joka talvi; se veisi aikaa viikon p?iv?t vuodessa, osan talvella, toisen kes?ll?. Itse h?n lupasi hankkia ja kustantaa lis?v?ke?, istuttajia ja leikkaajia, mokomien. K?kri?isen oli lis?ksi ainoastaan vartioitava ryytimaata lampailta ja j?niksilt?. Ja kotielukkain t?hden rakennettava viiden vuoden kuluessa t?h?n kivinen aita. Ja siin? se Muttinen kyll? on pit?nyt sanansa, pelk?st??n mudan vedosta ja aidan teosta on K?kri?ist? tiukannut. Ja onpa t?m? puutarha-ala paljon pienentynytkin ensin aiotusta, on tavattomasti.
Muita ehtoja ei t?ll? Aapelilla ollut. Talon verotkin h?n sanoi maksavansa itse, jopa maantien korjaukset ja kaikki. Ja on se maksanut. Sen sijaan sai vahti luvan hoidella t?m?n Putkinotkon maita aivan kuin omiaan, omaksi edukseen, ja oman mielens? mukaan.
K?kri?inen ?llistyi mokomista ehdoista niin, ett? katsoi ensin suu auki. Sitten h?n h?risti isoja korviaan ja kysyi uudestaan, mitenk?s ne possakat sitten olivat. Muttinen naurahti, nauraa h?r?tti, ja luetteli entiset ehdot. Sellainen oli, -- hyv? mies silloin. Viikon p?iv?t possakkaa t?st? alasta, josta olisi voinut saada seitsem?n, kahdeksansataa markkaa arentia vuodessa!
Oliko Muttisella paha mahassa? Tai sitten h?n oli h?lm? herra: annapas sill? tavoin ty?nt?? ihan ilmaiseksi.
Viel?p? lupasi Muttinen sovitella kestikievarinkin is?nn?n kanssa, ett? K?kri?inen p??sisi pois m?kist??n ennen vuokra-ajan loppumista. Niist? sovitteluista h?n sanoi tuovansa itse tiedon K?kri?isen m?kille, jossa sitten vahtimestarin muuttamisesta Putkinotkoon p??tett?isiin lopullisesti.
K?kri?inen juoksi iloissaan kotiinsa viem??n eukolleen n?it? uutisia. Mutta niin ihmeelliset olivat ne eukostakin, ettei h?nk??n viel? tiennyt, iloitako niist? piti vai oliko niiss? jotakin pahaa alla. Kuitenkin h?n ajatteli lopulta, samoin kuin Juutaskin, ett? liian kokematon kirjanpit?j? oli n?iss? asioissa, kokematon, hyv? mies. Ellei se nyt vain per?ytyisi ehdotuksestaan!
Mutta Muttinen ei per?ytynyt. H?n tuli sinne kievarin m?kille: oli purkanut m?kin vuokrasopimuksen, maksaen is?nn?lle korvausta; ja luetteli nyt entiset lupauksensa. Silloin K?kri?isen vaimo sanoi, ett? helpot ovat ehdot, ja lenn?tti kiireesti kahvipannun pankolle, tullen kielelt??n vilkkaammaksi. Varsinkin, kun Muttinen piteli h?nt? ja Juutasta kuin vertaisiaan: oli vet?nyt suuren palttoonsa povitaskusta ison putelin ja kaateli siit? heille kahviin jotakin hentomakuista, ja katseli lapsia, vedet silmiss?, ja sanoi rakastavansa kansaa, ymm?rt?v?ns? varattomia: tahtoi auttaa, sent?hden antoi Putkinotkon hoitoon niin halvalla... Ja lopuksi se sanoi, jumaliste, sen sanoi, jos vain olisi ollut todistajia, ett? h?n antaa K?kri?iselle kerran koko tilan, h?n kun on vanhapoika... Tai ainakin se lupasi h?nelle omaksi siit? palstan ... jos vahtimestari t?ytt?isi h?nen toivomuksensa hyvin.
Juutas K?kri?inen oli pudota permannolle kapealta rahilta, jolla h?n istui, niin h?n ?llistyi t?llaista lupausta. H?n kyll? jo silloin sit? ep?ili: mit?h?n Muttinen h?nelle salaa aikoi, kun se sit? hyv??... Mutta seh?n oli sellainen mies, ei ymm?rt?nyt. Ja mik?s h?nen oli antaa, oli rikas, ry?k?le.
Siksi h?n suostui, K?kri?inen. Ja nyt ei ole saanut omaksi t?t? tilaa, tai palstaa t?st?.
No, se jankuttaa siit? toiveiden t?ytt?misest?. Eik? h?n sitten ole niit? t?ytt?nyt? Hm, mutta mokomia toiveita: sonnitella puita ja kukkia. Kaikenlaisia niit? on ihmisi? ... narrasi h?net.
K?kri?inen muutti Putkinotkon m?kkiin, kun Muttinen oli sen korjauttanut; sellaisen vaivan n?ki K?kri?inen, syksyn ensimm?isill? lumilla, vet?en per?ss??n hevoskaakkia, jonka reess? olivat kuormana akka, lapset ja perunas?kki, ja viimeiseksi k?veli lehm?.
Eik? siit? mudanvedosta Muttisen puutarhaan tullut ensimm?isen? talvena mit??n, tuosta kolmen p?iv?n possakasta. Piti hankkia sit? t?rky? elukoille ja pennuille ja akalle. Ja oma pelto tarvitsi mutaa, kun taas omenapuut... Ja siin? meni aika kotiutuessakin uuteen paikkaan ja ajatellessa, miten sit? nyt ollaan talon vuokralainen, jopa muutakin oikein, kerran; mukavaa oli istuskella naapureissa pakisten, ett? niin se Aapeli, hyv? mies, oli sanonut antavansa Putkinotkon h?nelle ... jos... Mutta j?niksi? h?n olikin ajellut pois puutarhasta, sen h?n oli tehnyt!
Eik? se Muttinen, kun tuli kaupungista kev??ll? maalle, kaikeksi kes?? maata l?tk?tt?m??n, ollut mill?ns?k??n siit? mudanvedon viiv?stymisest?. K?kri?inen oikein tarkasteli h?nt?, mit? se arvelisi, kun puille ja pehkoille tarkoitettu muta oli viel? haudassaan, tuolla alhaalla suoniityll?. Ei, Muttinen ty?nsi ainoastaan paksua turpaansa hiukan t?r??n, ja katseli naama pitk?ll? pehkojaan, joiden olisi h?nen mielest??n kai ollut pulskasti rehotettava, hehe. Mutta kun Juutas selitteli, ett? ei ollut viel? joutanut, n?in alussa, koska h?nen pieni v?kens? huusi leip??, niin sanoi Muttinen, ettei se teek??n mit??n, ja enn?tt??h?n sit? mutaa ved?tt?? nyt kes?ll?kin. Ja siin? se tunnusti totisen asian, sill? mit?s n?ille puille ja pehkoille mutaa. Oikein oli K?kri?isen vaimo nauratellut, kuinka hyv? mies se Muttinen oli ollut silloin.
K?kri?inen ei ollut sitten kes?ll?k??n liioin h?t?illyt n?iden puiden ja marjapensaiden mutaamisesta. Oli t??ll? uudessa m?kiss? miehell? muutakin teht?v??. Jos Muttinen olisi sit? vaatinut, olisi h?n vastannut, niinkuin ajattelikin, ettei se muta ole sopivaa ty?nt?? kes?ll? pehkon alle, sill? se kuivaa pehkot. Mutta ei Muttinen vaatinutkaan. Mit?s, otti miehi? ja hevosia muualta ja teetti niill?. No, oli h?nell? rahaa.
Ja