Kuolleet omenapuut | Page 6

ulvoisi t??ll? kuin sudet, niiden herrasvierasten kuullen. Vaikka yksi heist?, se laulaja Valkki, aina itse vinkuu. Ja mit?p? sanoi Muttinen kerran K?kri?isest? ja h?nen akastaan? Ett? he haisevat kuin ukkosen tappama pirunraato, ett? heiss? on luteita... Olipa vaikka sontiaisia! Ett? he olisivat voineet suorastaan rikastua t??ll?, niin helpoilla vaatimuksilla, jos olisivat tahtoneet.
Rikastua! H?n, K?kri?inen, rikastumaan toista rikastuttamalla, hoitaen h?nen metsi??n, h?nen aitojaan.
Ei; siit? petoksesta alkaen, vuodesta, jona h?n huomasi, ettei Muttinen anna tilaa h?nelle, ei h?n ollut laajentanut peltojaankaan yht??n. Eik? ruvennut hoitamaan Muttisen kukkia ja pehkoja. Ei ajelemaan talvipakkasella en?? j?niksi?, -- no, eih?n niill? nyt en?? olekaan ollut omenapuita sy?t?vin?; sill? Muttisen kiusaksi antoi K?kri?inen lampaittensa jyrsi? puita entist? enemm?n, ja sitten h?n keksi niille viel? toisenkin h?vityskeinon, kunnes pakkanen ne lopulta tappoi: kun n?et Muttinen kerran ryhtyi omenapuitaan lannoittamaan, oli K?kri?inen saanut h?net tekem??n sen tuoreella lehm?nlannalla, ja siksi uskoi K?kri?inen puiden tulleen matoja t?yteen.
Niin, jo muutamia vuosia on K?kri?inen ollut itsepintaisella kiusanteon p??ll?. H?n ei ole hoitanut Putkinotkoa, ei s??st?nyt mets??, vaan antanut varkaiden vied? sielt? runsaasti runkoja. Ei ole ollut mill?ns?k??n aitojen korjaamisesta, on v?itt?nyt naapurien karjain niit? s?rkev?n. Peltoja ei h?n tosin ole voinut ly?d? laimin, sill? muuten ne eiv?t kasvaisi h?nelle viljaa. Mutta m?kki??n h?n on parannellut juuri sen verran, ett? siin? lude hyvin talvella tarkenee. Ja kun Muttinen on ?rhent?nyt eik? K?kri?isell? ole ollut mit??n paperille pantua kontrahtia, jonka nojalla h?nt? ei saisi t??lt? pois, ja koska h?nen kuitenkin mainiosti kannattaa el?? t??ll?, niin h?n on ollut antavinaan my?ten, luvannut ruveta Putkinotkoa hartaasti vaalimaan ... kunhan t?ss? lapsilaumalta kerki??. Mutta siin? salassa h?n on pit?nyt taitavasti puoltaan tuota porhoa ja rikasta Muttista vastaan; h?n on k?ynyt kylill? t?iss? saunanuuneja kutomassa, saadakseen leip??; ja lopulta h?n keksi ruveta keitt?m??n viinaa. Ettei jo aikaisemmin moista huomannut! Silloin ei h?nen olisi tarvinnut v?litt?? mit??n n?ist? pelloistakaan. Mik?p? t??ll? olisi ollut keitt?ess?? Yksin??n on saanut olla. Ja on siit? l?htenytkin taskuun, t??ll? hy?dyttyjen muiden s??st?jen lis?ksi, niin ett? on passannut el?? muhkeasti, kiusallakin, jopa pist?? pankkiin, tuskanp?ivien varalle.
Sill? tavalla Muttinen narrasi K?kri?isen; olisi houkutellut h?net sonnittamaan puitaan, pehkojaan ja kukkiaan, joita K?kri?inen vihaa. Mokomia pimentoja talon l?hist?ll?! Nyt hankki tuohon omenapuiden paikalle ruusujakin; sellaiseen l?ntt?si sen mokoman rahaa! Hyv?, ettei K?kri?inen tullutkaan niit? alusta hoitaneeksi. Niin, h?n vihaa noita kaunistuksia, niinkuin ... koko herra Muttisen ilmaa. Kun Muttinen oleksii huvilassaan, sanoo K?kri?inen lapsukaisilleen: ?Kas niin, lapset ovat kes?ll? iloisia, huudelkaapa vain ett?: huih.? Ja h?n on mennyt huvilaan Muttisen puheille silloin, kun siell? on oikein herrasvieraita, kaikkein pahimmissa ryysyiss??n, vaikka onhan h?nell? nyky??n oikeita ryysyj?, ja haisee siell? oikein, kukkien joukkoon. Ja veip? h?n sinne kerran tulitikkulaatikossa elukoitakin, kainalonsa alta kouraistuja.
Mutta nyt ... kukas luuli, ett? siit? vastarinnasta olisi sellainen seuraus! Mitenk?s pitikin k?yd?.
Muttinen vaati h?nt? ?skett?in allekirjoittamaan kontrahtia. Sen kuultuaan K?kri?inen ensin katosi: h?n piileskeli viikon metsiss? ja kylill?; mutta t?ytyip? h?nen viimein ilmesty? takaisin kotiinsa. Ja silloin olivat siell? yh? ne todistajat ... niit? herraskaisia. Muttinen kutsui h?net luokseen ja luki ??neen ehdot.
Hiisi sellaisiin sitoutumaan, ajatteli K?kri?inen alussa. Kovathan ne tosin eiv?t olleet; olivatpa yht? lauhkeat kuin entisetkin, ne suullisesti sovitut; mutta n?iss? olivat m??r?ykset puutarhan vaalimisesta ja t?m?n kiviaidan teosta ynn? mets?n ja m?kin hoidosta sek? muusta aivan selvin? ja tarkkoina parakraahveina. Jopa viinanpoltostakin, sellainen, ettei K?kri?inen saisi tehd? sit? muuten kuin Muttisen tiet?m?tt?. Mit?h?n se sill? tarkoitti? Ja lopuksi paperin h?nn?ss? sitoumus, ett? K?kri?isen on l?hdett?v? matkaansa talosta sen vuoden j?lkeisen? Maariana, jolloin h?n ei niit? ehtojaan rikulleen t?yt?.
Niin kovat olivat ehdot. Mutta mik?s puoli K?kri?isell? oli: ehdot olivat hyv?t ... siihen n?hden, mit? ne saattaisivat olla kaikkialla muualla. Ja olisihan K?kri?inen saanut j?niksen passit, ellei olisi suostunut, vahvistanut pismaa puumerkill??n, sill? h?n ei osaa yht??n kirjoittaa eik? mokomasta v?lit?k??n. Ja lopuksi varoitti Muttinen viel? todistajain kuullen, ett? l?ht? t?st? K?kri?iselle tulee, ellei h?n muista varsinkin sit? pyk?l?? viinanpoltosta. Ja nauroi p??lle, se piru.
Sellainen piru on tuo Muttinen. Ja siksi pit?isi K?kri?isen rustata t?t? kiviaitaa, n?iden puiden ja pehkojen ymp?rille, joita h?n on koettanut konsteillakin juurittaa pois. Joutavia silm?nrumennuksia! Vaikk'ei ole saanut muuta kuin matoja omenapuihin.
Ihanko se Muttinen tosissaan t?llaisen pahan?...
Sit? mietiskelee K?kri?inen siell? puutarhan alareunassa, katsellen kivi?, joihin h?nen tulisi k?yd? k?siksi. Ja yht'?kki? h?n pel?styy. Ikkuna huvilassa narahtaa ja lent?? auki; mutta ehk?p? siell? olikin joku niit? herrasvieraita, h?ijyj? todistajia? Ei, Muttinen itse se olikin, h?n se sielt? nyt ilmestyy punaisessa paidassaan parvekkeelle, koivujen v?liin, pitk?ss? akanpaidassaan. Piruako se n?in aikaiseen? vilahtaa K?kri?isen p??ss?. Makaisi, Muttinen; niin h?n tekisi, K?kri?inen, jos olisi Muttinen, rikas mies; ja tavallisesti h?n makaakin, tai istuu keinustuolissaan, -- ihan kuin K?kri?inen istuisi... K?kri?inen on hyvin s?ik?ht?nyt, niin h?n on siin? viel? torkkunut mietteiss??n, seisoskellut aitaa rustaamassa. Ja h?n arastuu yh? enemm?n, kun Aapeli tulee aivan kaiteen viereen ja katselee sinne, juuri h?neen ... niin totisena, turpein ja tuimin silm?luomin. K?kri?inen muistaa kontrahdin, h?nelle tulee touhu, h?n k??ntyy sinne, k??ntyy t?nne, katselee kivenm?hk?leit?, ottaakseen niit? syliins?.