Kuninkaan-alut | Page 5

t?ytyi kantaa kuninkaan nime?, kun veljeni oli kuollut. Birkebeinit, ja Dagfinn Bonde etup??ss?, toimivat teid?n asianne puolesta ja saivat teid?n vaalinne toimitetuksi, ennenkuin me toiset ehdimme tuoda esiin vaatimuksiamme.
NIKOLAUS PIISPA (Hookonille). Jaarli tarkoittaa, ett? se vaali antoi teille ainoastaan k?yt?nt?oikeuden, mutta ei omistamisoikeutta kuninkaan valtaan.
SKULE JAARLI. Te olette pit?nyt omananne kaikki oikeudet; mutta sek? Sigurd Ribbung ett? Guthorm Ingenpoika ja min? pid?mme itsemme yht? likeisin? perillisin?, kuin te itse, ja nyt on laki ratkaiseva meid?n kesken ja lausuva kenen tulee i?ksi p?iviksi omistaa perint?.
NIKOLAUS PIISPA. Totta sanoen on jaarlilla hyv?t syyt k?sitykseens?
SKULE JAARLI. Useasti on n?in? vuosina puhuttu sek? raudankannannasta ett? valtakokouksesta, mutta aina on joku este ilmaantunut. Ja jos te Hookon herra piditte oikeutenne peruuttamattomasti vahvistettuna ensimm?isen kuninkaanvaalin kautta, miksi nyt annoitte suostumuksenne raudankannantaan?
DAGFINN BONDE (vihaisena). K?ytt?k?? aseitanne, kuninkaan miehet, ja antakaa niiden ratkaista!
USEAT SEURUEESTA (rynt??v?t esiin). Ly?k??t kuninkaan vihamiehet!
SKULE JAARLI (huutaa miehillens?). Elk?? tappako! Elk?? haavoittako ket??n! Torjukaa heid?t vaan p??lt?nne.
HOOKON (pid?tt?? miehi?ns?). Miekka tuppeen, joka mies joka siihen tarttui! -- Miekka tuppeen, sanon min?! (levollisena.) T?llaisella k?yt?ksell? pahennatte asiani kymmenkertaisesti.
SKULE JAARLI. Sill? tavoin nousee mies miest? vastaan ymp?ri koko maata. Siit? n?itte, Hookon Hookoninpoika; nyt arvatakseni paraiten n?kyi, mit? teid?n on tekeminen, jos maan rauha ja miesten henki on teille kallis.
HOOKON (kotvasen mietitty??n). Niin -- min? n?en sen (ottaa Ingaa k?dest? ja k??ntyy l?hell? seisovaan mieheen.) Torkel, sin? olit uskollinen mies is?ni seurueessa; ota t?m? vaimo kotiisi ja ole lempe? h?nt? kohtaan; -- Hookon Sverrenpoika h?nt? hell?sti rakasti. -- Jumala siunatkoon sinua, rakas ?itini, -- nyt minun on k?yminen valtakokoukseen. (Inga likist?? h?nen k?tt??n ja menee Torkelin kanssa. Hookon on hetken vaiti, astuu sitten esiin ja lausuu selv?sti:) Tuomitkoon laki; laki yksin?ns?. Te Birkebeinit, jotka olitte l?sn? ?reker?jill? ja otitte minut kuninkaaksi, te olette nyt vapaat valastanne, jonka siell? minulle vannoitte. Sin? Dagfinn, et en?? ole minun tallimestarini; en tahdo k?yd? kokoukseen tallimestarin tahi seurueen, kuninkaan miesten tahi vannottujen soturein kanssa; min? olen k?yh? mies; koko perint?ni on t?m? solki ja t?m? kultarengas; -- se on v?h?inen omaisuus palkitakseni niin monen kunnon miehen palvelusta. Nyt, te toiset kuninkaan-alut, nyt on meid?n v?limme yht?l?inen; min? en tahdo mit??n edelt? k?sin, paitse sit? oikeutta, jonka olen ylh??lt? saanut, -- sit? min'en voi, enk? tahdo jakaa kenenk??n kanssa. -- Antakaa torvien soida valtakokoukseen, ja tuomitkoon sitten Jumalan ja pyh?n Olavi kuninkaan laki.
(Menee miehinens? ulos vasemmalle; torvien toitotus kuuluu kaukaa.)
GREGORIUS JUHONPOIKA (jaarlille, kansan poismenness?). Kun rautaa kannettiin, n?ytit pelk??v?lt?, ja nyt olet iloisen ja luottavaisen n?k?inen.
SKULE JAARLI (mieliss??n). N?itk?s, h?nell? oli Sverren silm?t, kun h?n puhui? Vaali on onnellinen, tehk??t kumman tahansa meist? kuninkaaksi.
GREGORIUS JUHONPOIKA (levottomasti). El? vaan v?isty. Muista niit? kaikkia, jotka lankeevat sinun asiasi kanssa.
SKULE JAARLI. T?ss? seison oikeuden pohjalla; nyt en lymyy pyhimysten edest?.
(Menee ulos vasemmalle seurueensa kanssa.)
NIKOLAUS PIISPA. Kyll? onnistuu, kelpo Dagfinn, kyll? onnistuu; -- mutta pid? vaan jaarli kaukana kuninkaasta, sittenkuin h?n on valittu; -- pid? h?net vaan kaukana!
(Kaikki menev?t ulos vasemmalle kirkon taa.)
* * * * *
(Sali kuninkaan kartanossa. Vasemmalla k?dell? etualalla on matala akkuna, oikealla k?dell? ovi ulkoa; per?ll? on isompi ovi kuninkaan valtasaliin. Akkunan edess? on p?yt?; muuten on huone sisustettu tuoleilla ja penkeill?.)
(Ragnhild rouva ja Margareta tulevat pienemm?st? ovesta; Sigrid seuraa kohta heit? j?ljiss?.)
RAGNHILD ROUVA. T?nne sis??n.
MARGARETA. Niin t??ll? on h?m?rin.
RAGNHILD ROUVA (menee ikkunan luo). Ja t??lt? voimme n?hd? alas ker?j?kent?lle.
MARGARETA (Katsoo varovasti ulos). Niin, tuolla kirkon takana ovat he kaikki koossa, (k??ntyy itkien.) Tuolla alhaalla nyt tapahtuu se, joka on tuottava niin paljon seurauksia.
RAGNHILD ROUVA. Kuka hallitsee huomenna t?ss? salissa?
MARGARETA. Oi hiljaa. En koskaan olisi arvannut n?in raskasta p?iv?? kohtaavani.
RAGNHILD ROUVA. Sen t?ytyi tulla; kuninkaanholhojan toimi ei riitt?nyt h?nelle.
MARGARETA. Niin -- sen t?ytyi tulla; kuninkaan nimi yksin?ns? ei voinut olla h?nelle kyll?ksi.
RAGNHILD ROUVA. Kenest? puhut?
MARGARETA. Hookonista.
RAGNHILD ROUVA. Min? puhuin jaarlista.
MARGARETA. Etev?mpi? miehi? kuin ne kaksi, ei maailmassa ole.
RAGNHILD ROUVA. N?etk? Sigurd Ribbungia? Kuinka kavalana h?n istuu, -- juuri kuin susi kahleissa.
MARGARETA. Niin katso --! H?n pit?? k?tens? miekan nupilla ja nojaa niihin leukaansa.
RAGNHILD ROUVA. H?n puree huulipartaansa ja hymyilee --
MARGARETA. Kuinka ilke?sti h?n hymyilee.
RAGNHILD ROUVA. H?n tiet??, ett'ei kukaan tahdo puollustaa h?nen asiaansa; -- se tekee h?net vihaiseksi. -- Kuka se laamanni on, joka nyt puhuu?
MARGARETA. Se on Gunnar Grjonbak.
RAGNHILD ROUVA. Onko h?n jaarlin puolella?
MARGARETA. Ei, kyll? h?n on kuninkaan miehi? --
RAGNHILD ROUVA (katsoo h?neen). Kenen miehi? sin? sanot?
MARGARETA. Hookon Hookoninpojan.
RAGNHILD ROUVA (katsoo ulos hetken p??st?). Miss? Guthorm Ingenpoika istuu, -- en n?e h?nt?.
MARGARETA. Miestens? takana, tuolla alimpana, -- pitk?ss? viitassa.
RAGNHILD ROUVA. Niin tuolla.
MARGARETA. H?n n?ytt?? ik??nkuin h?pe?v?n --
RAGNHILD ROUVA. Niin, ?itins? puolesta.
MARGARETA. Niin ei tehnyt Hookon.
RAGNHILD ROUVA. Kuka nyt puhuu?
MARGARETA (katsoo ulos). Tord Skolle, Ranafylkin laamanni.
RAGNHILD ROUVA. Onko h?n jaarlin miehi??
MARGARETA. Ei, -- Hookonin.
RAGNHILD ROUVA. Kuinka j?rk?ht?m?tt?m?n? jaarli istuu ja kuuntelee.
MARGARETA. Hookon n?ytt?? hiljaiselta, -- mutta kuitenkin voimakkaalta, (el?v?sti.) Jos t?ss? seisoisi kaukaisilta mailta tullut mies, niin h?n tuntisi ne kaksi noiden tuhansien toisten joukosta.
RAGNHILD ROUVA. Katso, Margareta; Dagfinn Bonde asettaa esiin kullatun tuolin Hookonille.
MARGARETA. Pool Flida asettaa samankaltaisen jaarlin