Kuningas Lear | Page 5

valju katse; Viis siit?! Muillenkin se tiedoks tehk??. Syyt' etsin purkaa sappeni, ja saankin. Nyt oiti siskolleni kirjoitan, Ett' tekee h?n kuin min?. -- Ruoka p?yt??n.
(L?htev?t.)

Nelj?s kohtaus.
Sama paikka. (Kent tulee valepuvussa)
KENTIN KREIVI. Jos ??nen' yht? oudoks muuttaa voisin, Niin hyv? aikeen' ehk? saavuttaisi Sen tarkoituksen, jonka vuoksi n?in ma Pilasin muotoni. -- Niin, pakolainen Kent, Kiroojatasi palvella jos voit s?, (Oi, jos niiks tulis!) niin sun rakas herras Ei n?kis vaivojas sun s??st?v?n.
(Jahtitorvet soivat. Lear, ritareita ja seuralaisia tulee.)
LEAR. En hetke?k??n t?ss? p?iv?llist? odota; mene ja laita se valmiiksi. (Yksi seuralaisista menee.) No, ken olet sin??
KENTIN KREIVI. Muudan mies, herra hyv?.
LEAR. Mik? on toimesi? Mit? meist? tahdot?
KENTIN KREIVI. Toimenani on olla se milt? n?yt?n; uskollisesti palvella sit?, joka minuun luottamuksensa panee; rakastaa sit?, ken on rehellinen; olla sen seurassa, joka on ?lyk?s ja puhuu v?h?n; varoa Jumalan tuomiota; tapella, jos on tarvis, ja olla kalaa sy?m?tt?.
LEAR. Ken olet sin??
KENTIN KREIVI. Per?ti kunnon mies ja yht? k?yh? kuin kuningaskin.
LEAR. Jos olet yht? k?yh? alamaisena, kuin h?n on kuninkaana, niin olet k?yh? tarpeeksi. Mit? tahdot?
KENTIN KREIVI. Palvelusta.
LEAR. Ket? tahdot palvella?
KENTIN KREIVI. Teit?.
LEAR. Tunnetko minua, mies?
KENTIN KREIVI. En, herra; mutta teid?n on k?yt?ksess?nne jotakin, joka vaatii herran nime?.
LEAR. Mit? sitte?
KENTIN KREIVI. Ylevyytt?.
LEAR. Millaista palvelusta osaat tehd??
KENTIN KREIVI. Osaan k?tke? uskotun salaisuuden, ratsastaa, juosta, huonosti jutella sukkelan jutun ja tyhm?sti toimittaa selv?n k?skyn: mihin tavalliset ihmiset kelpaavat, siihen min?kin olen sopiva, ja parasta minussa on ahkeruus.
LEAR. Kuinka vanha olet?
KENTIN KREIVI. En niin nuori, herra hyv?, ett? naiseen mieltyisin h?nen laulunsa vuoksi, enk? niin vanha, ett? tyhj?st? h?neen rakastuisin: harteillani on vuosia jo kahdeksan viidett?.
LEAR. Seuraa minua; sinun pit?? minua palvella. Jos sy?ty?mme miellyt?t minua yht? paljon, niin emme ihan ?kki? eroa. -- Ruokaa, hoi! ruokaa! -- Miss? on poikani? narrini? -- Mene kutsumaan narriani t?nne.
(Yksi seuralaisista menee.) (Oswald tulee)
Te siell?, kuulkaa! Miss' on tytt?reni?
OSWALD. Suokaa anteeksi -- (L?htee.)
LEAR. Mit? sanoo se mies? Kutsu takaisin se tolvana. (Yksi ritareista l?htee.) Miss? on narrini? hoi! -- Luulen ett? koko maailma nukkuu. (Ritari palajaa.) No, mihin se ?p?r? j?i?
RITARI. H?n sanoo, mylord, ett? tytt?renne ei voi hyvin.
LEAR. Miks ei se orja tullut takaisin luokseni, kun h?nt? kutsuin?
RITARI. H?n vastasi mulle t?rke?sti, ett'ei tahtonut.
LEAR. Ei tahtonut!
RITARI. En tied?, mylord, mik? on syyn?; mutta minun mielest?ni ei teid?n ylh?isyydellenne osoiteta samaa syv?? kunnioitusta kuin ennen; yst?v?llisyys n?ytt?? olevan suuresti v?henem??n p?in, ei yksin palvelusv?ess?, vaan herttuassa itsess??nkin ja tytt?ress?nne.
LEAR. Haa! niink? luulet?
RITARI. Min? pyyd?n, suokaa anteeksi, mylord, jos erehdyn; sill? uskollisena miehen? en voi olla vaiti, kun luulen teid?n ylh?isyytenne v??ryytt? k?rsiv?n.
LEAR. Sin? vaan johdatat mieleeni omat havaintoni. Olen viime aikoina huomannut mit? veltointa huolimattomuutta, mutta olen siit? enemm?n syytt?nyt omaa arkaa ep?luuloani, kuin luullut sen l?hteneeksi tosi-aikeesta ja ehdollisesta ep?yst?v?llisyydest?. Tahdon siit? tarkemman selv?n ottaa. -- Vaan miss? on narrini? En ole kahteen p?iv??n h?nt? n?hnyt.
RITARI. Siit? saakka kuin nuori neiti Ranskaan l?hti, on narri aivan menehtynyt surusta.
LEAR. Ei siit? sen enemp??; olen kyll? sen huomannut. -- Mene sin? ja sano tytt?relleni, ett? tahdon h?nt? puhutella. (Yksi seuralaisista menee.) -- Ja sin?, kutsu t?nne narrini. (Toinen seuralaisista menee.) (Oswald palajaa.) Haa! tek?, hyv? herraseni! tulkaa likemm?ksi. Ken olen min?, mit??
OSWALD. Myladyn is?.
LEAR. Myladyn is?! Mylordin konna! Sin? kirottu ?p?r?! sin? orja! sin? rakki!
OSWALD. En ole yht?k??n niist?, mylord; suokaa anteeksi.
LEAR. Isketk? silm?? kanssani, sin? lurjus?
(Ly? h?nt?.)
OSWALD. Ly?d? en anna itse?ni, mylord.
KENTIN KREIVI. Etk? jalkojakaan aitasi, sin? h?vyt?n jalkapallon potkija.
(Ly? jalat pois h?nen aitansa.)
LEAR. Kiitos, yst?v?: virkasi teet, ja min? sinusta pid?n.
KENTIN KREIVI. Kas niin, veli pyh?, nouse nyt ja korjaa luusi. Min? opetan sinua tiet?m??n eroitusta, min?. Pois, tiehesi! Jos viel? tahdot varttasi mitata, senkin roisto, niin j??; muuten pois! pois matkaan! Oletko j?rjill?si, mies? Kas noin!
(Ajaa h?net ulos.)
LEAR. Kas niin, sin? kunnon poikani, kiitoksia! Tuossa on pestisi.
(Antaa Kentille rahaa.) (Narri tulee.)
NARRI. Annas kun min?kin h?net pestaan: -- tuossa on tiukulakkini.
LEAR. Sin?k?, kiltti poikani! Kuinka voit sin??
NARRI. Kas niin, yst?v?ni, parasta olis, ett? ottaisit lakkini.
KENTIN KREIVI. Miksi niin?
NARRI. Miksi? Siksi ett? pid?t semmoisen puolta, joka on ep?suosioon joutunut. Jos et osaa hymyill? siihen suuntaan, minne tuuli k?y, niin saat pian nen?si tukkoon. Tuoss', ota lakkini. N?etk?s, tuo mies on maanpakoon ajanut kaksi tytt?rist?ns? ja antanut kolmannelle siunauksensa vastoin tahtoansa: jos h?nt? seuraat, niin pit?? sulla v?ltt?m?tt?m?sti olla minun lakkini. -- No, mit? kuuluu, set?? Jospa olis mulla kaksi lakkia ja kaksi tyt?rt?.
LEAR. No, mit? niill?, poikaseni?
NARRI. Jos antaisin heille kaikki tavarani, niin j?isih?n lakit itselleni. Tuossa on minun; kerj?? sin? samanlainen tytt?rilt?si.
LEAR. Varo sin? -- tuota ruoskaa tuossa!
NARRI. Totuus on koira, joka koppiinsa karkoitetaan. Se ajetaan ruoskalla ulos, kun rakki-ry?kyn? saa pes?n loisteessa istua ja lemuta.
LEAR. Katkera marja minulle tuo!
NARRI. Yst?v?, kuules, min? opetan sulle pienen runon.
LEAR. Tee se.
NARRI. Huomaa nyt, set?: --
Ole muut', ?l? muotoa vain, Ajatustas' ?l' ilmoita ain', Tavaras pane tallentain, Ja kulje ratsastain, Koe, ennenkuin uskot lain: Varovasti noppaa ly?, Tyt?t, viinat hiiteen my?, Kotonas ole aina y?, Se leivillen n?et ly? Enemm?n kuin