Kuningas Lear

Kuningas Lear



The Project Gutenberg EBook of Kuningas Lear, by William Shakespeare This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Kuningas Lear
Author: William Shakespeare
Translator: Paavo Cajander
Release Date: August 8, 2005 [EBook #16490]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS LEAR ***

Produced by Tapio Riikonen

KUNINGAS LEAR
Kirj.
William Shakespeare
Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1883.

N?ytelm?n henkil?t:
LEAR, Britannian kuningas. RANSKAN KUNINGAS. BURGUNDIN HERTTUA. CORNWALLIN HERTTUA. ALBANIAN HERTTUA. KENTIN KREIVI. EDGAR, Glosterin poika. EDMUND, Glosterin ?p?r?poika. CURAN, hoviherra. OSWALD, Gonerilin hovimestari. Er?s vanhus, Glosterin vuokramies. L??k?ri. Narri. Sotaherra, Edmundin palveluksessa. Ritari, Cordelian seuruetta. Airut. Cornwallin palvelijoita. GONERIL, | REGAN, | Learin tytt?ret. CORDELIA, | Ritareita Learin palveluksessa, sotaherroja, sanansaattajia, sotamiehi? ja seuralaisia.
Tapahtumapaikka: Britannia.

ENSIMM?INEN N?YT?S.
Ensimm?inen kohtaus.
Juhlasali kuningas Learin hovilinnassa. (Kent, Gloster ja Edmund tulevat.)
KENTIN KREIVI. Luulin kuninkaan enemm?n suosivan Albanian kuin Cornwallin herttuata.
GLOSTER. Siit?h?n meist? aina n?ytti; mutta nyt, valtakunnan jakajaisissa, ei tule ilmi, kumpaa herttuata h?n suuremmassa arvossa pit??, sill? osuudet ovat niin tasan mitatut, ett'ei turhan tarkinkaan tiet?isi, mink? osan valita.
KENTIN KREIVI. Eik? t?m? ole poikanne, mylord?
GLOSTER. Onhan tuon kasvatus ollut minun huolenani; olen niin usein punastunut tunnustaakseni h?nt?, ett? jo olen siin? kohden h?pyni kadottanut.
KENTIN KREIVI. En k?sit? teit?.
GLOSTER. Mutta tuon pojan ?iti h?n k?sitti mun h?n; ja siit?k?s h?n paisui, ja sai kuin saikin pojan kehtoonsa ennen kuin vuoteesensa puolison. Hoksaatteko virheen?
KENTIN KREIVI. En saata toivoa tekem?tt?m?ksi virhett?, jonka seuraus on noin muhkea.
GLOSTER. On minulla toinenkin poika, laillisella tiell? saatu ja vuotta vanhempi t?t?, vaan joka ei kuitenkaan ole rakkaampi mulle. Sill? vaikka t?m? veitikka tuli hiukan r?yhke?sti mailmaan, ennen kuin k?skettiink??n, oli kuitenkin h?nen ?itins? kaunis. Hauska huvi oli h?nt? tehd?, ja ?p?r?poika on kuin onkin lapseksi omistettava. -- Tunnetko, Edmund, t?t? ylimyst??
EDMUND. En, jalo herra.
GLOSTER. Jalo herra Kent: muistele h?nt? t?st? l?hin kelpo yst?v?n?ni.
EDMUND. N?yrin palvelijanne, herra kreivi.
KENTIN KREIVI. Oikein mun t?ytyy teit? rakastaa, ja pyyd?n saada l?hemmin tutustua teihin.
EDMUND. Koetan parastani sit? ansaitakseni.
GLOSTER. H?n on yhdeks?n vuotta ollut ulkomailla ja l?htee kohta j?lleen. -- Kuningas tulee.
(Torventoitauksia kuuluu.) (Lear, Cornwall, Albania, Goneril, Regan, Cordelia ja seuralaisia tulee.)
LEAR. Burgundian ja Ranskan prinssit, Gloster, Sis?h?n tuokaa.
GLOSTER. Kyll?, kuninkaani.
(Gloster ja Edmund l?htev?t.)
LEAR. Salattu aikeemme nyt tulkoon ilmi. Tuo kartta tuokaa. -- Tietk??, kolmijakoon Panemme valtamme, lujasti p??tt?in Kaikk' ij?lt?mme puistaa ty?t ja huolet Nuorempain harteille, ja taakatoinna Madella hautaa kohti. -- Cornwall, poikan', Ja te, Albania, poikan' yht? rakas, Vakava tuumamme on t?ll? hetkell' Ilmaista tyt?rtemme my?t?j?iset. N?in vastaisia riitoj' est??ksemme. Burgundian ja Ranskan prinssit suuret, Nuorimman tytt?remme kilpa-ylj?t, T??ll' ovat kauan lemmen pyyteill' olleet Vaan vastint' odottain. -- No, tytt?reni, (Kun pois nyt luovutamme hallituksen, Maan-omistuksemme ja valtatoimet) -- Sanokaa, ken teist' enin meit? lempii? Ett' anti runsain tulis osaks sille, Joll' ansio on suurin. -- Goneril, Esikko, puhu ensin.
GONERIL. Is?, rakkaamp' Olette mulle kuin voin kielin virkkaa, N?k??, ilmaa, vapautt' armahampi, Kalliimpi kultaa, aarteit', arvokkaampi Kuin elo, armo, terveys, soreus, maine, Rakkaampi kuin is? koskaan lapselleen on. Sanoiksi kiel' on k?yh?, henki heikko; Niin teit? lemmin, ett'ei rajaa, m??r??.
CORDELIA (syrj??n). Cordelia, ent? s?? Vait vaan ja lemmi.
LEAR. Maan kaiken tuon, tuost' aikain tuohon viivaan, Sen vehmasmets?t, arot, kalavirrat Ja laajat niittymaat nyt annan sulle Sun ja Albanian heimon iki-omaks. No ent? toinen tyt?r, armas Regan, Cornwallin vaimo? Puhu.
REGAN. Yht? maata Ja yhden-arvoinen kuin siskon' olen. Mun uskollinen syd?meni tuntee, Ett' tyynni lausunut mun lempen' on h?n; Mut j?ljess' on h?n sent??n: min? vannon Vihollisikseni muut ilot kaikki, Joit' aistimiston laaja piiri tarjoo, Ja kalliin kuninkaani lempi ainoo Autuuten' on.
CORDELIA (syrj??n). Kuink' on Cordelia k?yh?! Ei niink??n sent??n: lempeni, sen tied?n, On rikkahampi kuin mun kieleni.
LEAR. Ikuiseks perinn?ks j?? sun ja lastes Tuo kauniin vallan laaja kolmannes, Somuudelt', alalt', arvolt' yht? hyv? Kuin mink? Goneril sai. -- No, is?s riemu, Et huonoin, vaikka nuorin, jonka lemmest' Osuuttaan kiist?? Burgundian maito Ja Ranskan viinit, mit? sanot, osan Runsaamman voittaakses kuin siskos? Puhu.
CORDELIA. En mit??n, kuninkaani.
LEAR. Et mit??n?
CORDELIA. En mit??n.
LEAR. Tyhj?st? tyhj? tulee; viel? kerran.
CORDELIA. Min' onneton en syd?nt?ni nostaa Voi huulilleni; niin ma teit? lemmin Kuin tulee mun, en p??lle enk? vaille.
LEAR. Cordelia! Kuinka? Sanas hiukan muuta, Menet?t muuten onnes.
CORDELIA. Is? hyv?, Teilt' elon, hoidon, lemmen sain, ja teille, Niin kuin mun tulee, hellyytenne maksan: Rakastan, kuulen, kunnioitan teit?. Miks siskot otti miest?, jos teit' yksin He lempiv?t? Jos minut joskus naidaan, Se mies, jok' ottaa valani, saa puoliks Vaan syd?men, ja lemmen, uskon puoliks. En koskaan, niinkuin siskot, ota miest?, Jott' is?llen saan kaiken lempen' antaa.
LEAR. Syd?men kielt?k? on tuo?
CORDELIA. On, is?.
LEAR. Niin nuori ja niin tunnotonko?
CORDELIA. Niin nuori, is?, ja niin suora.
LEAR. No, suoruutes siis my?t?j?ises olkoon. Kautt' aurinkoisen pyh?n s?deloiston, Hekaten salaisuuksien ja y?n, Ja kaikkein t?htein tenhovoiman kautta, Joist' el?m?mme syttyy sek? sammuu, Pois t?ss? kiell?n kaiken is?nlemmen, Verellisyyden, heimolaisuuden, Ja syd?melleni