Kumarrusmatka | Page 9

Niin, minulla on aina ollut se prinsiippi ett? jokainen on velvollinen kehitt?m??n luontaisia taipumuksiaan, herra hovineuvos.
MILLER. T?ss? on my?skin yksi paperi -- koko joukko allekirjoituksia. Mit? t?m? on?
VINQVIST. Se on minun tuttaviltani ja entisilt? ravintolan vierailtani. Kiitoslauseita er??st? sopasta, jonka olen keksinyt. Sen nimi on Soupe à la Grand Espagnol ja on se kaikkialla her?tt?nyt paljon huomiota.
MILLER. Jaa, jaa. Oojaa.
VINQVIST. Uskallanko kysy? onko minulla mink??nlaisia toiveita siit? ett? herra hovineuvos minua --
MILLER. Tjaa. Saamme n?hd?. Johtokunnastahan se riippuu.
VINQVIST. Oh, herra hovineuvos, kyll?h?n se on tunnettu ett? se on herra hovineuvos, joka --
(Rykii).
MILLER. Hm! No, kyll? min? puolestani koetan mit? voin. Muuta en voi sanoa.
(Antaa pienell? ny?k?hdyksell? merkin eit? audienssi on loppunut).
VINQVIST. Kiitoksia n?yrimm?sti lupauksesta! Pyyd?n muistamaan nime?ni: Entinen ravintoloitsija Vinqvist Wiipurista. Minulla on kunnia. Soupe à la Grand Espagnol.
(Kumartaa ja menee rykien).
MILLER (yksin): Kohtelias ja s??dyllinen mies, se on my?nnett?v?. Ammattilainen my?skin. Ja tuo soppa sitten! Ehk? kyll? olisi sopiva. Mutia minusta tuntui v?h?n niinkuin h?n olisi haiskahtanut viinalle.

KAHDEKSAS KOHTAUS
Miller. Neiti Kraftman.
NEITI KRAFTMAN (keski-ik?inen roteva nainen, miehekk??sti puettu, paperit k?dess?, kumartaa miesten tapaan): Onko se herra hovineuvos Miller itse jonka kanssa minulla on kunnia puhua.
MILLER. Niin, kyll? -- Mill? tavalla voin --?
NEITI KRAFTMAN. Nimeni on Kraftman, naimaton, nyky??n k?yh?inkodin johtajatar. Olen tullut t?nne tuon Uuden vieraskodin hoitajan paikan t?hden.
MILLER. Jonkun hakijan puolesta?
NEITI. Ei, omasta puolestani.
MILLER. Omasta puol -- Mutta --?
NEITI. T?ss? olisi hakemuskirjani ja todistukset. Saanko vaivata teit? niiden lukemisella?
MILLER. No, miks'ei -- Mutta -- (Selailee papereita) Jaa-a, hyvin loistavia -- parhaimpia kiitoslauseita mit? l?ytyy. Rehellisyytt? -- k?yt?nn?llisyytt? -- Niin, hyv? kyll?, mutta paikan olemme aikoneet ainoastaan mieshenkil?lle, niin ett? sen vuoksi --
NEITI. Sen kyll? arvaan. Siit? syyst? tyydynkin 3/4 osaan palkasta, vaikka se muuten on mielipiteit?ni vastaan, koska tietysti samasta ty?st? on maksettava sama palkka naisille kuin miehillekin. Mutta min? otan sen aff??rin kannalta. Sopiiko, niin sanokaa tyk?.
MILLER. Se on suuri laitos -- Voi tapahtua yht? ja toista, jossa ruumiillinenkin voima --
NEITI. Pyyd?n, olkaa hyv? ja katselkaa tuota viimeist? paperia tuossa tukossa.
MILLER. Viimeist? -- Mit?? T?m?h?n on oikeuden protokolla. -- N?ytt?? silt? kun te olisitte ollut, kuinka min? sanoisin? -- -- tappelussa.
NEITI (tyytyv?isesti ja k?det kupeilla): Niin olenkin. Viskasin ulos kaksi humalaista miest?, jotka y?ll? tunkeutuivat laitoksen naispuolelle, ja toinen niist? silloin taittoi jalkansa, josta h?n veti minut oikeuteen. Mutta min? voitin jutun.
MILLER. Mutta t?m?h?n oli hyvin ep?naisellista --
NEITI. Pyyd?n anteeksi, mutta eih?n tuo t?h?n kuulu. Asia kuin asia. Nyth?n on vaan kysymys siit?, hyv?ksyt??nk? ehdotukseni vai ei?
MILLER. Min? puhun siit? johtokunnalle --
NEITI. Hyv?! Huomenna tulen tiedustelemaan mit? on p??tetty. Hyv?sti siksi!
(Kumartaa ja menee).
MILLER (yksin): Hm! Karakteeria sill? on tuolla -- 3/4 osaa palkasta. -- Ajat ovat huonot -- T?ytyy mietti? asiata.

YHDEKS?S KOHTAUS
Miller. M?tt?nen. H?nen lapsensa.
M?TT?NEN (noin 45-v. laiha mies, parraton, musta pitk? nuttu, valkoinen huivi kaulassa ja paperirulla k?dess?, kumartaa hyvin syv??n): Saan n?yrimm?sti toivottaa herra hovineuvokselle rauhaa ja hyv?? vointia t?n?kin siunattuna Herran p?iv?n?!
MILLER. Mik? nimi?
M?TT?NEN. Herra hovineuvos ei taida en?? tuntea minua. Nimeni on M?tt?nen, ammatiltani hengellisten kirjain myyj?, ja olihan minulla joitakuita vuosia takaperin kunnia asua samassa talossa Kaivopuistossa kuin herra hovineuvoskin. Herra hovineuvoksen piiatkin kerran ostivat minulta yhden kirjan: ?Hunajan pisaroita el?m?n poluilla?.
MILLER. En voi muistaa. Mik? asia?
M?TT?NEN. Olen lukenut sanomalehdist? ett? Uuden vieraskodin hoitajan paikka on haettavana ja sen vuoksi olen rohjennut --
MILLER. N?ytt?k?? paperinne!
M?TT?NEN. Jos saan luvan --
MILLER (katselee papereita): Hm, teill? ei ole huonoja todistuksia. Papit kiitt?v?t teit? n?yryydest? ja kuuliaisuudesta ja te olette saanut paljon kirjoja kaupaksi. Mutta teill? on monta kilpailijaa.
M?TT?NEN. Min? luotan ainoastaan taivaaseen ja teihin, herra hovineuvos.
MILLER (rykii): Hm! No, oletteko k?ynyt johtokunnan toisten j?senten luona?
M?TT?NEN. Kyll?, mutta ne sanoivat ett? se on herra hovineuvoksesta josta kaikki riippuu. Ja kun sen kuulin, niin silloin iloitsi syd?meni sill? tiesinh?n ett? herra hovineuvos tuntee minut tosikristilliseksi veljeksi ja ett? minulla on iso perhe, joka --
MILLER. Kuinka monta lasta teill? on?
M?TT?NEN. Seitsem?nh?n niit? on kaikkiaan. Olen ottanut ne mukaani, ett? jos herra hovineuvos --
MILLER. Mi -- mit? --?
M?TT?NEN. Ne ovat t??ll? etehisess? odottamassa. (Aukaisee per?oven) Tulkaa sis??n lapsukaiset, tulkaa sis??n! (Seitsem?n pient? palleroista huolellisesti k??rittyn? p??llysvaatteihin ja huiveihin astuu huoneeseen).
MILLER. No, mutta --
M?TT?NEN. Niin, elk?? ujostelko, elk?? ujostelko lapsukaiset. T?m? on vaan yksi semmoinen yst?v?llinen vanha herra joka tahtoo tehd? papalle ja meille kaikille niin paljo hyv??. Jos herra hovineuvos niiden nimet --?
MILLER (katsoo levotonna kelloaan): Minulla todellakin ei ole aikaa -- kello on jo niin paljon etten --
M?TT?NEN. T?ss? nyt ensin on vanhin. H?nen nimens? on Kalle -- herra hovineuvoksen mukaan. Kumarra Kalle! Sitten seuraa Miina, Liina ja Laina. Niiatkaa tyt?t! Ja t?ss? --
MILLER. Min? pyyd?n, viek?? pois joukkonne, viek?? pois! Min? en t?ss? --
M?TT?NEN. Saan siis luottaa herra hovineuvokseen --?
MILLER. Menk??, menk??! Kyll? teen mit? voin --
M?TT?NEN. Kiitoksia n?yrimm?sti, kiitoksia n?yrimm?sti! Herran haltuun! Tulkaa pois, pienokaiset, tulkaa pois.
(Menev?t).

KYMMENES KOHTAUS
Miller. Palvelijatar.
MILLER. No, kyll?p? oli koko liuta! Panivat mattoni aivan ep?j?rjestykseen! (Huutaa) Mari! -- Mutta t?ytyyh?n tuota miesraukkaa auttaa ja ehk? olisi h?n kyll?kin paikallaan meid?n uskottomuuden aikakaudella --
(Palvelijatar tulee).
MILLER.