Kumarrusmatka | Page 6

KOHTAUS
Selma. Viivi.
SELMA. No, annapas nyt minun oikein katsella sinua. Sin? n?yt?t niin totiselta. Et ole oikein hyv?ll? tuulella. Onko sinulle mit??n tapahtunut matkalla, vai --?
VIIVI. Tapahtunut! Ei suinkaan. Mit? minulle --?
SELMA. Mutta ehk? olet rakastunut? Ehk? jo kihloissakin? Niin, niin, olenhan kuullut kerrottavankin jotain sinnep?in, ett? siell? maalla yksi ja toinen on sinua hakkaillut, vaikk'et sin? viel? --
VIIVI. Loruja vaan. Ei siin? ole per??.
SELMA. Niin, sin? oletkin aina ollut noin v?h?n j?ykk? ja vaativainen -- ylpe?, niinkuin sanotaan, hahaha -- niin ettei sinulle tavalliset tarjoomukset juuri --
VIIVI. Mit? min? -- k?yh? ja vanha tytt?. Mutta kuinkahan lienee itsesi laita? Poskesi hehkuu ja silm?si loistavat niin kirkkaasti, ett? etk?h?n vaan itse --
SELMA (h?mill??n): Min?k??
VIIVI. Niin, tunnusta vaan. Kyll?h?n sen n?kee ett? jotain sinulle --
SELMA. Huomaako sit? todellakin?
VIIVI. Vai niin, sin? siis todenteolla olet --?
SELMA. Ei ei, en min? viel?, mutta --
VIIVI. Mutta ei se kaukana olekaan.
SELMA (salaper?isesti): Niink?? Niin no, meid?n kesken sanottuna, niin kyll? luulen ett? se kohta tulee tapahtumaan. Mutta Herran nimess?, et saa siit? kellenk??n virkata! Pappakin on sit? niin vastaan etten tied? kuinka h?nen kanssaan vehkeill? ett? --
VIIVI. Onnittelen, onnittelen vaan! No, kuka se sitten tuo --?
SELMA. Se on Eero, Abben hyv? yst?v?, josta v?list? olen sinulle kirjoittanut. Mutta pappa ei tahdo h?nest? kuullakaan, h?nell? kun ei ole mit??n vakinaista. Sill? h?n on vaan henkivakuutusagentti, poika parka. Mutta jos tiet?isit kuinka h?n on kaunis. Ja kuinka h?nell? on uskolliset silm?t! Ja sitten h?n on niin rakastunut.
VIIVI. No, seh?n on luonnollista --
SELMA. Niin, kuule kyll? se kumminkin on jotain tuommoinen rakastunut mies. Semmoinen voima ja semmoiset tunteet! Ja kun ajattelen ett? min? t?mm?inen tytt?letukka, pienimm?ll?kin nyrpeydell?ni saan tuon vahvan miehen masentuneeksi kuin m?rk? lapanen ja taas yhdell? ainoalla katseella loistamaan kuin --
VIIVI. Ai ai, onko sinusta tullut koketti?
SELMA. Ei suinkaan, mutta vaan v?list? huvittaa minua koettaa valtaani. Ja kyll?h?n min? saan h?nt? narratuksi vaikka mihin. Kuulepas -- mutta se on syv? salaisuus -- voitko ajatella ett? kun tulimme Fran?aisesta eilen kl. 1 aikana, niin menimme viel? Eero -- niin min? sanon h?nt? vaan Eeroksi, vaikka emme viel? ole l?hemmin tuttuja -- niin menimme me, Eero, Abbe ja min? ravintoaan juomaan kahvia avekin kanssa.
VIIVI. Ravintolaan keskell? y?t?! Mutta seh?n oli --!
SELMA. Hyvin sopimatonta, niin. Ja se oli minun kehotuksestani. Ja et voi uskoa kuinka tuo kaikki oli salaper?ist? ja mystillist? ja kuinka nuo Hotel Nationalin avekit olivat mainion --
VIIVI (s?ps?ht??): Hotel National!
SELMA. Niin, tunnetko sin? sen hotellin? Se on pienempi hotelli t?ss? l?heisyydess?.
VIIVI. En suinkaan -- mist? min? -- No, mutta kuulehan nyt, milloinkahan nyt oikeastaan saisin n?hd? tuon sinun Eerosi? Ymm?rr?t kai ett? olen tavattoman --
SELMA. Milloinka saisit h?nt? n?hd?. Kuule, h?n tulee kohta hakemaan minua luistinradalle, niin silloin --. Mutta herra jee! t?ss? min? vaan itsest?ni rupatan -- pitih?n meid?n tuota kangastasi -- Miss? on avain? Annappa t?nne, niin --
VIIVI. Niin, katsotaan vaan. (Rupeaa aukaisemaan kaps?kki?) Se onkin t?ss? aivan ylimm?isen? --

VIIDES KOHTAUS
Edelliset. Palvelijatar. Salmela.
PALVELIJATAR. Herra Salmela kysyy saisiko h?n tavata neiti Selmaa.
SELMA. Ah joko --? (Viiville) Se on Eero. (Palvelijattarelle) Pyyd? herra Salmelaa astumaan sis??n. H?n on tervetullut.
PALVELIJATAR (menee).
VIIVI. Min? menen tieheni. En ole niin puettu ett? --
SELMA. El? mene. Et saa menn?!
SALMELA (per?lt?, luistimet k?dess?, kumartaa): Hyv?? huomenta, neiti Selma! T?ss? min? nyt --
(Vieras kumarrus Viiville).
SELMA. P?iv??, p?iv??, herra Salmela! Terve tultua! Saan esitt??: Hra Salmela ja serkkuni Viivi.
SALMELA. Hauskaa tehd? tuttavuutenne. Me puhuimme juuri teist? eilen. No, neiti Selma, pit??k? v?lipuheemme paikkansa, vai --?
SELMA. Voi voi, herra Salmela, enh?n min? nyt, kun minulla on vieraita. Toinen kerta sitten.
VIIVI. Oh Selma, mit? sin? nyt puhut! Eih?n minua tarvitse kursailla. Sit? paitsihan pit?? minunkin menn? ulos ostoksille, niin ettei --
SALMELA. No hyv?, seh?n sopii mainiosti! Me teemme seuraa kaikki kolme t?ss? kauniissa ilmassa. Ovatko neidit valmiit, niin --
SELMA. Ei, ensin juodaan kuppi kahvia. Menen sanomaan ett? tuovat sis??n ja sill'aikaa te, hra Salmela, voitte pist?yty? Abbea katsomassa. (Puoli??neen) Ette suinkaan siit? eilisest? kellenk??n --?
SALMELA. Kuinka nyt min? --? Olen vaan uneksinut siit? koko y?n --
SELMA. Olkaa te --!
(Salmela vasemmalle).
SELMA. No, Viivi?
VIIVI. Onhan se. Mutta yhden asian sanon sinulle.
SELMA. No?
VIIVI. Kun tulet takaisin tuolta luistinradalta, niin kyll? tuo silloin on tapahtunut.
SELMA. Ole vait!
(Vasemmalle toisesta ovesta).

KUUDES KOHTAUS
Viivi. Palvelijatar. Kekkonen.
VIIVI (yksin): Niin, ne ovat iloisia ja onnellisia, nuo! Ja kun ajattelen itse?ni! Jos viel? on sallittu ett? tulen tuon kanttorin omaksi? Oh, t?t? onnetonta matkaa! Ja jos sattumalta tulisi ilmi etten saapunutkaan aamujunassa ja ett? olin y?t? ravintolassa kanttorin kanssa? Kuinka silloin selitt?? k?yt?st?ni? P??t?ni py?rrytt?? kun tuota ajattelen! Onneksi en kumminkaan en?? tule h?nt? tapaamaan t??ll?, koska meill? ei en?? ole mit??n tekemist? toistemme kanssa.
PALVELIJATAR. T??ll? olis er?s herra, joka tahtoisi puhutella neiti?.
(Menee).
VIIVI. Minua? Kuka minua --?
KEKKONEN. Hehehe, antakaa anteeksi, neiti Viivi ett? --
(Aivastaa).
VIIVI (s?ik?htyneen?): Mit?! Kanttori! Teid?n pit?? paikalla menn?! Kuulkaa, ihan paikalla!
KEKKONEN. Heh?
VIIVI. Elk?? kysyk? mit??n! Kyll? min? sen sitten j?lest?p?in -- Menk?? nyt vaan, menk?? nyt --?
KEKKONEN. Mutta --?
VIIVI. Herran nimess? menk??, sanon min?! Muuten