Kullankaivajat ja indiaanit | Page 8

me niill? teemme. Emmeh?n voi niit? vied? mukanamme.?
?Mihink? ne veisimmek??n?? vastasi meksikolainen. ?Antaa niitten j??d? tantereelle, niin otamme ne takaisin tullessamme... Ooh! Ehk? l?ytyy t??ll? susia ja kojootteja, niin ettei meille j?isi muuta kuin h?yheni? tuotavaksi. Pankaamme ne korjuuseen.?
Tuokiossa olivat kalkkunoin kynnet sidotut yhteen, jonka per?st? kaikki nelj? lintua riippui pitahaya-puun korkeimmassa oksassa. ?Se kojootti olisi todellakin aika viekas, joka voisi ne tavoittaa! Ja mik? el?in voisikaan kiivet? yl?s t?m?n kaktuslajin ohkaista runkoa pitkin.?
?Niin ovat meill? linnut hyv?ss? turvassa,? sanoi gambusino ja latasi pyssyns?. ?Eteenp?in! Min? toivon, ett? tavoitamme niin suuren nelijalkaisen otuksen, ett? se riitt?? verekseksi liharuoaksi meille kaikille t?n? iltana. Mutta meid?n on pakko astua kauvan, sill? laukauksemme ovat luultavasti s?ikytt?neet koko likitienoon.?
?Tasanko ei ole eritt?in suuri,? virkkoi Henry. ?Emme tarvitse menn? hyvin et??lle.?
?Se on laajempi kuin aavistattekaan, sennorito, sill? se on jatkuva jono m?ki? ja laaksoja pieness? astemitassa. Kiiruhtakaamme, muchacho, (nuorukainen) minulla on syyni miksi tahtoisin niin pian kuin mahdollista tasangon toiseen p??h?n.?
?Mitk? syyt!? huudahti nuori englantilainen h?mm?styneen? Pedron levottomasta katseesta, jota ei vastustanut se salaper?isyys, jolla t?m? puhui. ?Voinko saada ne tiet????
?Luonnollisesti. Min? olisin jo ilmaissut ne teille, niinkuin muillekin, jos olisin ollut varma asioistani. Mutta en tahtonut synnytt?? levottomuutta ilman riitt?vi? syit?. Kun kaikki selvi??, niin olen ehk? erehtynyt. Ehkei se ollutkaan savua.?
?Savua,? toisti Henry. ?Mit? te tarkoitatte??
?Min? puhun siit?, mit? luulin havainneeni eilen juuri silloin kun tulimme j?rven rantaan.?
?Mill? paikalla??
?Koillisessa. Viel? hyvin kaukana t??lt?.?
?Mutta jos kohta se olikin savua -- mit? meill? on sen kanssa tekemist???
?Te erehdytte, sennorito. T?ss? maailman osassa sellainen merkitsee paljoa. Se voipi ennustaa vaaraa.?
?Lasketteko leikki? kanssani, sennor Vicente.?
?En suinkaan, muchacho. Ei savua ilman tulta, vai kuinka??
Henry ny?k?ytti pilkallisesti p??t?ns? my?nnytykseksi muka t?lle vanhalle sananparrelle.
?Kuulkaas,? jatkoi Pedro, ?tuskinpa kukaan muut kuin indiaanit olisivat voineet laatia tulta llanoilla. Ymm?rr?ttek? nyt??
?T?ydellisesti. Mutta min? luulin, ett? siin? osassa Sonoraa, jossa nyt olemme, ei l?ytyisi muita indiaaneja kuin opataita, jotka ovat mielialaltaan hyv?ns?vyisi? ja joita aina on pidetty meid?n yst?vin?mme aina siit? asti kun heid?t k??nnytettiin kristinuskoon ja saivat sivistyst?.?
?Opatasheimon kyl?t ovat hyvin kaukana t??lt? ja vastaisella suunnalla siit?, miss? eilen savun havaitsin. Ellen erehdy, ovat sen tulen, josta savu nousi, sytytt?neet -- ei suinkaan opatas -- vaan ihmiset, joilla ei ole heid?n kanssansa muuta yhteist? kuin ihov?ri.?
?Indiaaneja siis nekin??
?Apakeja.?
?Se olisi hirve?t?,? mumisi nuori englantilainen, joka jo niin kauvan oli el?nyt Arispessa tunteakseen t?m?n heimon verell? tahratun maineen. ?Min? toivon, ett? ovat hyvin kaukana meist?,? lis?si h?n ??nekk??sti.
?Siin? toivomus, johon yhdyn kaikesta syd?mest?ni,? vastasi Pedro. ?Jos he yll?tt?isiv?t meid?t, niin moni meid?n miehist?mme olisi vaarassa kadottaa p??nahkansa. Mutta _muchacho mio_, ?lk??mme olko peloissamme, ennenkuin tied?mme, olemmeko todellakin h?d?ss?. Niinkuin ?sken sanoin, en ole aivan varma aavistuksistani. Kilpajuoksu j?rvelle alkoi melkein heti, kuin min? luulin n?kev?ni jotain, ja silloin en ajatellut en?? mit??n muuta kuin mit? matkueessa tapahtui. Kun minun piti t?hystell? uudelleen, ei ollut en?? tarpeeksi selke? voidakseni mit??n eroittaa.?
?Savu olikin ehk? ainoastaan tomua, jota tuuli oli ajanut yl?s.?
?Min? toivon niin. Min? olen monta kertaa t?n? y?n? tarkastellut taivaan rantaa ja joka kerta havaitsematta mit??n ep?luulon alaista. Mutta kaikesta huolimatta en voi olla rauhoitettu. En voi sit? auttaa! Kun on ollut apakilaisten vankina, jos kohta ainoastaan tunnin, ei suinkaan matkusta vapisematta niiss? seuduissa, joissa voipi tulla tekemisiin heid?n kanssaan. Omasta puolestani on minulla hyv?t syyt aina muistella vankeuttani heid?n luonaan. Katsokaa itse!?
Meksikolainen avasi vaatteensa ja n?ytti rinnastaan siihen syv?lle poltettua arpea, jonka piti kuvata ihmisen p??kalloa.
?Tuossa n?ette mit? apakilaiset ovat tehneet minulle. Se huvitti heit? paljon, ja he aikoivat hankkia itselleen viel? suuremman huvituksen k?ytt?m?ll? minua ampumataulunansa siten osoittaaksensa ampumataitonsa tarkkuutta. Minun onnistui ajoissa pelastaa nahkani, mutta suurella tuskalla. Ymm?rr?ttek? nyt, muchacho, miksi min? olen niin levoton p??sem??n paikalle t?ll? tasangolla, josta voin saada varmuutta ep?ilyksilleni. Ooh noita helvetin henki?! Jos vaan olisivat vallassani, mill? innostuksella min? silloin kostaisin!?
Keskustellessaan vaelsivat mets?miehet yh? eteenp?in, mutta pensaat ja liaanit olivat joka paikassa esteen?. Kun he kulkivat hiekkaisen alueen yli, kiinnitti Pedro seuralaisensa huomion j?lkiin, joitten v?itti olevan jonkunlaisen villilampaan, jota kutsuttiin carnero.
?Ellei koko matkue t?n? iltana sy? lammaspaistia, niin ?lk??n minua en?? kutsuttako Pedro Vincenteksi. ?lk??mme kumminkaan tuhlatko aikaamme ajamalla niit? takaa. Meill? pit?? ensiksi olla varmuus kohtalostamme. -- Ooh, mit? se oli??
Jonkun matkan p??ss? kuultiin kynsien rapinata kalliota vasten. T?m? ??ni uudistui ?kki? monta kertaa. Sit? seurasi jonkunlainen kuorsaaminen.
Gambusino seisattui heti, pani k?tens? Henryn olkap??lle est??kseen h?nt? liikkumasta ja kuiskasi h?nen korvaansa:
?Siell? on carnero. Koska otus itse asettuu pyssynpiippujemme eteen, saanemmehan k?ytt?? tilaisuutta eduksemme, etenkin kun se ei est? meit? matkustamasta.?
Henryll? ei ollutkaan sen hartaampaa toivomusta kuin saada laukaista kumpaisenkin latinkinsa.
Mets?st?j?t hiipiv?t hiljaa puitten alla ja saapuivat toisen aukon reunaan mets?ss?, miss? lauma nelijalkaisia k?veli laitumella -- nelijalkaisia, joita ensi katsannolla olisi voinut otaksua saksan hirviksi. Henry Tresillian olisi ehk? tehnyt itsens? syyp??ksi t?llaiseen erehdykseen, ellei olisi n?hty, ett? el?imill? ei ollutkaan hirven haarukkaisia sarvia, vaan k?yr?ksi kiertyneet kuin p?ssill?.
Laumassa oli sek? urospuolia ett? naaraita. Er??ll? edell? mainituita, ij?lt?ns? kunnianarvoisella oinaksella, olivat sarvet kiertyneet kiehkuraan, paljoa