Kotona Kerttulassa

Kotona Kerttulassa

The Project Gutenberg EBook of Kotona Kerttulassa, by Aina This
eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Kotona Kerttulassa Kertomus nuorisolle
Author: Aina
Translator: Theodolinda Hahnsson
Release Date: June 28, 2006 [EBook #18710]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KOTONA
KERTTULASSA ***

Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
Proofreaders Europe

Kotona Kerttulassa.
Kertomus nuorisolle.

Kirjoittanut Aina [Edith Forssman].
Suomentanut Th. Yrjö-Koskinen.
Ensimmäisen kerran julkaissut G. W. Edlund 1903.

Nuorille lukijoilleni.
Luettuani "Ainan" "*Hemma på Gretaby*", ihastuin kirjaan, tekijän
puhtaan hengen ja sujuvan kirjoitustavan vuoksi, ja ajattelin, että
tämähän olisi meidän suomalaisellekkin nuorisolle sopivaa lukemista.
Koska aina olen rakastanut nuorisoa, päätin kääntää yllämainitun
kirjan suomeksi. Kauppaneuvos G. W. Edlund otti sen hyväntahtoisesti
kustantaaksensa, joten se nyt suomalaisessa asussaan, nimellä
"*Kotona Kerttulassa*", tarjotaan Teille luettavaksi.
Toivoen Teille, nuorille lukijoilleni, siitä paljon hyödyllistä huvia,
piirrän
vanha ystävänne *Th. Yrjö-Koskinen*.

Enon ja tädin luona.
Äiti rakas!
Täällä nyt siis olen terveenä ja raittiina rakkaassa lapsuudenkodissasi
Kerttulassa, ja tämäpä todellakin on ihan sellainen, jommoiseksi sitä
olet kuvannut, miellyttävin paikka mitä maailmassa löytyy. Muistoni
siitä ovat hyvin hämärät, sen huomasin heti, ja mitäpä neljänvuotiaasta
saattaisikaan muistaa. Senpä vuoksi kaikki täällä onkin melkein kuin
uutta minulle.
Eno ja Meeri olivat minua vastassa asemalla. Olisinhan saattanut tulla
tänne laivallakin kahta päivää myöhemmin, täällä kun on oma
laivalaituri, mutta junamatka oli myöskin varsin hauska. Satuin
tutustumaan erääseen rouvaan, jolla oli kolme vilkasta lasta. Minä

rupesin näitten lasten kanssa leikkimään, jotta äiti sai hetkeksi lepoa, ja
tiedätkö, äiti, hän erotessamme oikein kiitti minua tuosta vähäpätöisestä
avusta.
Eno itse ajoi ja Meeri ja minä istuimme takaistuimella vähäisissä
nelipyöräisissä troskan tapaisissa ajoneuvoissa, ja hevonen -- sen nimi
oli Oiva -- se nyt oli oikein komea elukka, tumman ruuni,
tuuheaharjainen ja -häntäinen. En koskaan ole nähnyt jalompaa hepoa.
Eno sanoo asemalta olevan 14 kilometriä Kerttulaan, mutta minusta
tämä matka kului niin nopeaan kuin tanssi, sillä minulla oli niin paljo
nähtävää ja kuultavaa. Kyllähän ennenmuinoin Koivulassa vanhan
iso-äidin luonakin oli hauskaa, mutta tämä seutu metsäisine vuorineen,
järvineen ja lampineen on kuitenkin paljon ihanampi. Vedet välkkyvät
sinisilminä tuolla vehreyden keskellä.
Minä muistin setä Topelius'en kaikki kauniit kertomukset ihanasta
synnyinmaastamme Suomesta ja sydämmeni rupesi taajempaan
sykkimään. Tiedätkö, äiti kultani, kyllä minä tunnen, että rakastan
kotimaatani, vaikka tähän asti en kentiesi ole sitä oikein käsittänyt. --
Meeri oli iloinen, kun näki minun ihastukseni, hän oikein ylpeileekin
siitä, että hän on suomalainen, ja eno hymyili ystävällisesti meille. --
Hyvä on, että olette isänmaallisia, rakkaat tyttöseni -- sanoi hän --
mutta teidän tulee myöskin aina työssänne ja toimessanne elämässä
osottaa, että isänmaan menestys on pyrkimystenne päämaali, sillä se on
oikeata isänmaanrakkautta. --
Aurinko läheni jo laskuaan, kun me ajoimme pitkin Kerttulaan vievää
lehtokujaa, jossa lehevät koivut levittivät varjoansa. Ne sinä
varmaankin vielä muistat, äiti kulta, vaikka ne tietysti ovat paljon
kasvaneet sinun nuoruutesi ajoilta. Piha näyttää somalta, kun tie
jakautuu kahtaalle, kiertäen kukkaryhmillä koristettua ruohonurmikkoa.
Kun sitten ajetaan portaitten eteen, näyttää Kerttulan vaalea
kahdenkertainen rakennus erittäin kodikkaalta ruskeine
akkunapuitteineen ja sievine kattokoristeineen.
Veranta tänne on laitettu lisää sittekuin sinä olit täällä. Se on niin iso,
että koko perhe mahtuu siinä päivällistä syömään, vieläpä vieraitakin
lisäksi. -- Täti otti minut vastaan avosylin; hän näytti niin hyvältä ja

hauskalta; voi, en saata kuvata häntä kuten tahtoisin, mutta sinä, äiti,
kyllä muistat hänet. Hän on ikäänkuin Gerdan vanhempi sisar. Gerda
täyttääkin jo pian kahdeksantoista vuotta ja Fredrik seitsemäntoista
sekä Meeri viisitoista, -- Meeri ja minähän olemme ihan yhden-ikäiset,
kuten tiedät, -- ja Bruuno on kolmentoista vuotias. Sitte täällä vielä on
kaksoisveljekset Haarald ja Pentti, jotka makasivat kehdossa minun
viimein täällä ollessani, sitte Eedit ja Ester, "pikku tytöt", joiksi heitä
nimitetään, ja viimeiseksi kaikkein herttaisin kultanuppu, pieni Lilli,
joka ei vielä osaa selvästi puhua.
Meitä on niin monta, että täällä surisee kuten mehiläispesässä, kun
olemme kaikki koossa, mutta täällä Kerttulassa on niin hyvää tilaa, ettei
milloinkaan tunnu ahtaalta. -- "Missä sydän antaa tilaa, löytyy kyllä
makuusijaa", sanoo täti, vaikka hänellä olisi kuinkakin monta
majoitettavaa, eikä hän myöskään näytä rasittuneelta, vaikka me miten
hääräisimme ja teuhaisimme hänen ympärillään.
Pojilla on tänä vuonna opettaja, eräs herra Kontio, joka näyttää vähän
puhkilukeneelta. Bruunohan sai keväällä ehdot matematiikassa. Fredrik
tutkii kasveja ahkerasti, hänestä tulee varmaankin luonnontutkia -- ja
maisteri tekee samoin; heitä tuskin vielä olen nähnyt. -- Sitten en
myöskään saa unhottaa kertoa äidille kaikkien lemmikistä, vanhasta
Tussesta -- suuresta newfoundlantilaisesta mustaturkkisesta koirasta,
jolla on viisaat ruskeat silmät ja pitkät pörhöiset korvat. Se seuraa
lapsia kaikkialle sekä on heidän rakkahin leikkikumppaninsa, ja kun se
loikoilee pihassa auringon paisteessa, niin ei voi olla taputtamatta tätä
uskollista, oivallista talonvartiaa.
Serkut ovat jo tehneet kaikenmoisia hauskoja suunnitelmia kesää varten;
me