Kotona Kerttulassa | Page 6

tulee ihan kohta. -- Pieni hyv?ntahtoinen pruustinna riensi pois, innostunut kun oli, toimittamaan virvokkeita vieraillensa.
Provasti ja asessori olivat sill? v?lin sytytt?neet sikarinsa sek? istuneet nurkassa olevaan s?lesohvaan, ja nuoret asettuivat portaille istumaan, kuten aina oli tapana pappilassa. Elmalla oli kaikenmoista kerrottavaa, h?nen pieni suunsa liikkui lakkaamatta, niin ettei Helka saattanut olla hymyilem?tt?; mutta sit?h?n Elma juuri tahtoikin, sill? h?nest? oli hauska, kun ihmiset n?yttiv?t iloisilta. Siksip? h?n ansaitsikin hyv?ilynimen "auringons?de", jonka h?nen is?ns? oli h?nelle antanut.
Vihtori oli hiljaisempi, mutta paljon kauniimpi kuin sisarensa. -- Oikein hieno ja siev? nuori ylioppilas -- sanoi Meeri.
Niin pian kuin oli kahvia juotu pruustinna t?din kiitettyjen ja tunnettujen kuminakaakkujen kera, vei Elma vieraansa hakaan katselemaan komeaa ayrshire-vasikkaa, joka ?sken oli saanut palkinnon er??ss? karjan?yttelyss?. Sitte heid?n t?ytyi tarkastaa kanahuonetta ja kyyhkyslakkaa, jotka olivat Elman erityisess? hoidossa. H?n kyll? tunsi jokaisen kyyhkysen ja pienimm?nkin kananpoikasen nimen, vaikka ne Helkan tottumattomissa silmiss? olivat kaikki yhdenn?k?isi?. Kaikki oli uutta ja hauskaa n?hd?, ja kun oli kuljettu ymp?ri kaikkialla, yhdyttiin seuran toisiin j?seniin ja ruvettiin kaikin krokettia pelaamaan pihamaalla, joka portaitten edest? oli tasoitettu sile?ksi kent?ksi.
Helka ja Freedrik sek? Bruuno ja Elma olivat yht? puoluetta, herra Kontio ja Vihtori sek? Gerda ja Meeri toista. Kaikki viimeksimainitut pelasivat eritt?in hyvin, ja v?h?n ep?tasaisen taistelun per?st? heid?n onnistui voittajina p??st? sodasta. V?synein? ja l?mp?isin? nuoret tulivat p?iv?lliselle ja olivat viel? t?ydess? keskustelussa pelist??n, jota Bruuno ehdotti jatkettavaksi p?iv?llisen j?lkeen. Siit? tyt?t eiv?t kuitenkaan olleet huvitettuja, vaan he tahtoivat mieluummin istua siimeksess? keinulavitsalla provastin ikkunan alla. Siin? piti tuumattaman miten juhannus-iltaa vietett?isiin, ja monta suunnitelmaa tehtiin, kunnes vihdoin kaikki yhtyiv?t asessori Bergendahlin ehdotukseen, ett? he t?n? vuonna soutaisivat Kaijakkasaareen ja polttaisivat kokkoa saaren ??rimm?isen niemen p??ss?.
Vihtori oli puhelias ja vieraille hyvin kohtelias. H?n kertoi tyt?ille pieni? kaskuja p??kaupungista ja tarjosi nuorille herroille papirosseja; mutta ei Freedrik eik? herra Kontio polttanut. Bruuno kurkisti salavihkaa avoinna olevaan ikkunaan ja otti sitte ?kki? kotelosta papirossin. Muutaman hetken kuluttua sattui asessori kurkistamaan ulos provastin kammarin ikkunasta. H?nen tarkka silm?ns? havaitsi heti suitsevan papirossin Bruunon huulien v?liss?, mutta h?n ei maininnut siit? mit??n; h?nen tyyni ilmehik?s katseensa puhui kuitenkin tarpeeksi Bruunolle, joka heti viskasi pois puoleksi poltetun papirossi-p?tk?n. H?n tunsi kyll? is?ns? mielipiteen, ettei poikien sopinut polttaa, ennenkuin he itse olivat ansainneet rahaa tuohon tarpeettomaan huviin, ja kaikkein v?himmin -- sen tiesi Bruuno -- sopi kolmentoista vuotiaan koulupojan polttaa papirossia. H?n oli vain ollut liika veltto vastustamaan kiusausta; oli tuntunut hauskalta koettaa, milt? tuollainen maistui. Vaan nyt h?n oli pahalla mielell?. Iloinen seura ei h?nt? en?? huvittanut, ja h?n oli tyytyv?inen, kun vihdoinkin tuli aika l?hte? pois, ja h?n p??si toimittamaan hevosia valjaisiin. Koko kotimatkan h?n istui synkk?n? ja ??neti; mutta kun Helka ja Meeri olivat astuneet alas ajoneuvoista, tarttui Bruuno ?kki? is?ns? k?teen kuiskaten: -- Is?, suo anteeksi!
-- Sen olen jo suonut, poikani -- vastasi is? lempe?sti, ja siten oli pilvi haihtunut Bruunon taivaalta.
-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --
Muutamia p?ivi? my?hemmin n?kiv?t tyt?t ?idin panevan kutimensa v?h?iseen ty?laukkuun.
-- Mit? tuo merkitsee, ?iti?
-- Sit? vain, ett? min? aion vieraisille Santaniemeen ja ajattelin ehdottaa, ett? sin? Meeri ja Helka tulisitte seurakseni.
-- Ai, niin hauskaa, niin hauskaa -- huusi Meeri, joka rakasti seurael?m?? ja vieraisilla oloa, varsinkin kun oli kysymys l?hd?st? Lotta t?din luo.
Matka molempien maakartanoitten v?lill? ei ollut pitk?, kun hevosella ajettiin, mutta viel? lyhempi, jos kuljettiin pient? polkua mets?n l?pi. Tavallisesti naapurit k?yttiv?t t?t? oikotiet?, jos ilma oli kaunis. Nyt siis rouva Bergendahl ja tyt?t l?htiv?t jalkaisin, ja Tusse seurasi mukana. Hyppien ja ilakoiden se heilutti tuuheaa h?nt??ns?, kun oli p??ssyt mukaan.
Taivas oli kirkkaan sininen, ainoastaan kevyet pilvenhattarat liikkuivat siell? ylh??ll? ik??nkuin valkoiset pumpulihahtuvat, ja mets?ss? vanamokukat tuoksuivat. Helkan t?ytyi ehtimiseen seisahtua niit? poimimaan, joten h?n j?i koko pitk?sti toisten j?lkeen; mutta mik?p? olisi ollut hauskempaa, kuin poimia noita pieni? kukkakellosia ja leppoisena kes?iltana suhisevien hakopuiden siimeksess? nauttia niiden tuoksua.
-- No katsoppas, nyt tulemme jo heti kartanoon -- huudahti Meeri, ja h?nen orpanansa kiirehti yhtym??n heihin talon komeitten rautaporttien luona, jotka johtivat vanhaan, hyvin hoidettuun puistoon, miss? suuret lehmukset ja saarnipuut levittiv?t tuuheita oksiaan.
-- Santaniemi on monessa polvessa kuulunut neiti Furumarkin suvulle -- kertoi rouva Bergendahl, sill? v?lin kuin he kulkivat leve?t? sannoitettua ajotiet? pitkin. -- Kaikki t??ll? onkin hyvin s?ilynytt? ja kunnossa pidetty? vanhoista ajoista asti, niin ett? sit? oikein mielikseen katselee. Tuossa nyt n?et talon p??rakennuksen suoraan edess?si.
-- T?ti, seh?n on ihan linnan n?k?inen -- huudahti Helka kiinnitt?ess??n katseensa tuohon valkoiseen kulmakattoiseen komeaan kolmikerroksiseen kivikartanoon.
-- T??ll? asuu Lotta t?ti kuten prinsessa! -- Rouva Bergendahl hymyili. -- Katsos, tuolla h?n itse seisoo ja viittaa meille tervetuliaisia.
Portailla seisoi kullatun vaakunan alla pitk?vartaloinen, viel? nuorenn?k?inen nainen, harmaaseen silkkihameeseen puettuna ja musta pitsisolmuke v?h?n harmahtavissa hiuksissaan. T?m? nainen oli Lotta t?ti omassa persoonassaan, ja kun vieraat tulivat l?hemm?ksi, riensi h?n reippaasti heit? vastaan.
-- Tervetultua! Hauska kun saan teit? n?hd?, hyv?t yst?v?ni. Ja sin?kin, pieni kaupungin tytt?, tervetultuasi Santaniemeen! --