Kotikuusen kuiskehia | Page 4

sinun sittenkin perin'?. N?in lauloi Mikki, katsellen ihastuksella morsiantaan.
?Ei, meid?n ei tarvitse toisistamme luopua?, sanoi Lyyli, ?min? en sit? voi uskoa?, mutta siit? huolimatta vieri kyynele toisensa per??n h?nen silmist?ns?, ja t?ti lausui:
?Nuoret, taivaallanne on pilvi? -- onko ukkosen, rakeen vai sateen pilvi?, sit? emme tied?, kukatiesi ovat ne ainoastaan hajapilvi?, jotka pian haihtuvat pois, -- mutta mit? ovatkin ja mit? tulleekin, niin ottakaa n?yryydell? vastaan, kysellen kaikessa Jumalan sanaa ja omaatuntoanne, ja jos omatuntokin v??rin johdattaa, vie sana kuitenkin oikealle tielle.?
?Kiitoksia, t?ti, neuvostanne?, vastasi Mikki. ?Mutta min?h?n olen nyt viipynyt, olinpa unhottamaisillani Kuuselan asian, h?n pyysi minua kutsumaan Lyyli? maanantaina nuotalle.?
?Kyll? min? valmis olen?, vastasi Lyyli. ?Voi, jospa tulisi nyt oikein kaunis ilma! Silloin meid?n olisi hupainen merell? olla. Mutta l?hde nyt jo, Mikki, is?si ehk? sinua kaipaa.?
?Niin kyll?, j??k?? nyt Jumalan haltuun?, sanoi Mikki ja l?ksi kotiin kulkemaan.
H?n oli nytkin iloinen, h?n ei n?hnyt uhkaavia pilvi? onnensa taivaalla, vaan kulki eteenp?in, hyppien purojen ja juovien poikki. Ainoastaan matkan keskiv?liss?, siin? miss? Surmasalmi yhdist?? Kuuselan v?h?isen j?rven ja Pohjanlahden, t?ytyi h?nen hiljakseen kulkea portaitten yli, koska salmen syvyys ammotti h?nen sivullaan; vaan sitte h?n riensi taas kiireesti polkuja pitkin, kunnes joutui kotiin. Niemen ukko tuli h?nt? vastaan, sanoen: ?Kauan olet viipynyt.?
?Niin, min? olin Kuuselassa ja kraatarit?dill?.?
?Hm, oli kai hupainen olo Kuuselassa?? Ukko katseli ter?vin silmin Mikki? sek? jatkoi: ?Ehk? olet parhaaksi havainnut, ett? j?isit sinne ainaiseksi, ett? ottaisit Kaisun vaimoksesi -- h?h??
?Kaisun? H?nt? en ik?n? ota!?
?Hiljaa, hiljaa, sinulla ei viel? ole tarpeeksi ik?? noita asioita p??tt?m??n. Ajattele nyt t?t? asiaa. Kaisu on hyv? tytt?, ja vaikka ei h?n ole kaunis, on h?n kuitenkin kauniin talon perillinen. En sinua tietysti t?h?n naimiseen pakota, vaikka se olisi mieleni mukainen, l?ytyyp? niit? muitakin rikkaita talontytt?ri?.?
T?t? sanoessaan tarkasteli ukko taas Mikki?, ja mit? h?nen silm?ns? lienev?t n?hneet, sit? ei tied?, mutta h?nen ??nens? kuului karkealta, kun h?n lausui: ?Niin on laita, mieti asiaa.?

3. KALAMAJOILLA.
Kirkkaana paistoi p?iv? maanantaiaamuna, kun Niemen kalastajat laskivat veneens? rannalta. Veneess? istuivat Mikki, piika ja renki. Mikin vankat k?det tarttuivat airoihin, ja keve?sti kuin vesilintunen j?rvess? kiiti nyt vene meren pinnalla, ja pian se oli joutunut saarelle, jossa Niemen sek? Kuuselan kalamajat olivat. Veneest? otettiin nyt ev??t ja vietiin majaan.
N?ill? merenrannan asukkailla on kaikissa saarissa kalamajat, joissa kalastajat asuskelevat niin kauan kuin kalansaalis on hyv?. Huonekaluina majoissa ovat tavallisesti vuoteet ja lavitsat sek? akkunan alla p?yt?. Vuoteet ovat kiinnitetyt sein??n toistensa yl?puolelle; niiss? on tavallisesti olkia, raiti ja vanha ryijy peitteen?, v?list? vain vanha nuotanrepale raitina, -- mit? mill?kin on. Majassa on heill? my?s v?h?inen takka, jossa ruokansa keitt?v?t ja josta l?mpim?n saavat, sill? kalastajat useasti syksyin kev?in ovat ulkona roskailmassa, jonka vuoksi he hyvin tarvitsevat, nuotalta tultuaan, majan l?mpim?n suojan.
Niemen ja Kuuselan kalamajat olivat rinnatusten samassa saaressa, sill? heill? oli yhteinen nuotta, jota yhdess? vetiv?t. Majat olivat sek? ulko- ett? sis?puolelta mit? siisteimpi?.
Mikki kuljeskeli rannalla odottaen Kuuselan venett?; jopa se nyt n?kyikin. Muutamia hetki? kului viel?, ja vene oli rannassa. Mikki auttoi Kuuselaisia veneest? maalle, ja Kaisu hymyili mielihyviss??n niin, ett? olisi saattanut laskea, oliko h?nell? viel? kaikki hampaat tallella. Kaikki he nyt l?ksiv?t Kuuselan majalle. Miehet oikoilivat sitte ulkopuolella pihlajain varjossa, ja tyt?t meniv?t p?iv?llist? toimittamaan. Ev??t pantiin yhteen ja yhdess? aina sy?tiin, vaikka heill? oli avaramman tilan vuoksi eri majansa.
N?m?t kalassak?ynnit ovat oikein herkkup?ivi? merenrannan asukkaille, sill? silloinpa heill? on ev??n? mit? Pohjan talonpoika parhaana pit??, nimitt?in leip??, voita, juustoa, viilipiim?? ja kalaa. V?h?varaisemmilta saa kyll? viili kotiin j??d? ja piim? vain mukaan vied??n, mutta meid?n kalastajilla oli p?yd?ll? niin paksua ja venyv?? viilipiim??, ett? se ik??nkuin suopa oli lusikasta takaisin luiskahtamaisillansa.
Sy?ty?ns? tyt?t meniv?t saarelle kuljeskelemaan. Siell? he taittelivat vihdaksia, sill? juhannusaatto oli jo muutaman p?iv?n p??st?; siksi heid?n oli kotiin meneminen, ja kaikilla piti oleman uudet vihdat saunassa juhannusaattona. Tyt?t katkoivat oksia, eiv?tk? huomanneet, ett? Mikki heit? l?hestyi ainoastaan v?h?n matkan p??ss?.
?Tied?ttek??, sanoi Kaisu, ?min? en juhannusaattona n?ist? ota vihtaa, kun kylpem??n menen, vaan min? otan yhdeks?st? eri puulajista oksan ja teen siit? vihdan. Sill? vihdon ja sitte puen itseni oikein siistiksi ja menen vihdallani lakaisemaan polkua, jossa on kolme tienhaaraa. Silloinpa n?en sulhaseni -- niin sanoi er?s tiet?j?, joka t??ll? tavasta kuljeskelee.?
?Kyll?p? tied?n?, virkkoi Niemen piika Sanna, ?se on tuo mies tuolta pohjois-H?meest?. H?n on mainio tiet?j?. Minunpa my?s tuota t?ytyy koettaa.?
Mikki, joka kuuli heid?n puheensa, ajatteli itseksens?: ?Enp? min? vain vastaanne tule?, mutta nyt kuuli h?n Kaisun kysyv?n: ?Lyyli, tuletko sin?kin onneasi koettamaan??
?Eip? minua juuri haluta, mutta kyll? tulen katsomaan, kuinka teid?n k?y.?
?Eip? saakkaan olla monta yht? aikaa?, vakuutti Sanna, ?mutta Lyyli pelk??, h?n ei uskalla olla yksin tienhaaralla juhannusaattona, se on koko asia se.?
?Min?k? pelk?isin?? lausui Lyyli. ?En pelk??kk??n, mutta tuo on taikauskoisuutta. Vaan jos pelk??misest? puhutte, niin kyll?p? min?kin leikin vuoksi tuonne saatan menn? lakaisemaan, jotta tomu tuoksuu, niin n?ette etten pelk??.?
?Silloinpa olen varallani?, sanoi Mikki itseksens?; ?ett? joudun tienhaaralle, kun Lyyli tiet? lakaisee.? Nyt meni h?n tyt?ist? v?h?n toisaalle ja huuhueli