Kivesjärveläiset; Simo Hurtta; Bellerophon | Page 3

n?in j?lleen p?iv?kausi.?V?s?hti jo sihteerit ja seura hajottausi.
Patruuna kera mestarin yli pihan pime?n luikki.?Anja-rouvan kamarista yksin tuli tuikki.
Kuiskasi nyt patruuna: ?Siell' onko ulkomailla?tapa menn? maata n?in, kun viel' on yht? vailla??
Vieras katsoi kysyv?sti. Nauraa h?r?hytti?patruuna ja ilkamoiden silm?? r?p?ytti:
?Viinit parhaat tallella on meill? viel? t??ll?,?jotk' on nuorna juotavat ja juuri t?ll? p??ll?.?
Sanoi viel? sanasen ja kuiskaamalla senki.?Syksy-y?h?n synke?h?n katos kumpainenki.
SEITSEM?S LAULU.
Virkkoi viisas myll?ri: ?T?n' y?n? maata parhain?taas sun, eukko, saunass' oisi eik? nousta varhain,?
?Miss? sin? itse nukut??--?Nukun vaikka miss?,?tyt?t nukkuu tuvassa ja Jaakko ylisiss?.?
?Vaan jos Jaakko her?j????--?H?n nukkuu niinkuin tukki,?jos h?n joskus her?iskin, h?n tuhma on kuin pukki.?
?Etk? sent??n usko, ett? on se synti suuri?n?hd?, kuinka omat lapset on kuin portot juuri??
?Hullutusta! Tyt?t silti naiduks tulee kyll?.??Keskustelun myll?ri p??tti pikku hymyilyll?.
Tuli ilta. Kaikki nukkui. Kuului koputusta.?Tehtiin tuli tuvassa ja raoitettiin usta.
Pantiin kahvi tulelle ja vehn?leip?? tuotiin.?Sill? v?lin monet suukot otettiin ja suotiin.
Juuri kuin n?in tuvassa oli kestit ylimmill??n,?janohonsa Jaakko-poika her?si ylisill??n.
Kompuroitsi alas, auki pirtin oven veti.?Lensi silm?t sel?lleen ja jano haihtui heti.
Siin? istui ruukin herra Riika polvellansa.?Toinen julki juovuksissa makasi Mantan kanssa.
H?mm?styen Jaakko raappas korvallista kerran.?H?lmistyip? hetkeksi my?s itse ruukin herra.
Toki kohta tointui, vieri sanat sorjat suusta:??Jaakko, kah, sa putositko pilvist? vai puusta?
Kauan oon jo tuuminut sun ottaa ruukin pestiin.?Kaksisataa saat jo heti. K?ytk? kera kestiin??
Lausui, otti lompakosta punalaitaa kaksi.?Mutta Jaakon poski lens kuin lumi valkeaksi.
Kuului kumea karjahdus ja puukko kirkas kiilsi,?syv?lle se ruukin herran rintaluihin viilsi.
Huuto, melske, meteli! Y?n halki huudot raikaa,?tulet, lyhdyt tuikkivat ja h?t?kello kaikaa.
Makasi maassa patruuna. Jo ruukin v?ki her??.?Jaakko katsoo ??net?nn? puukon punater??.
Seisoo vieras mestari kuin patsas paikallansa.?Sy?ksee sis??n Anja-rouva pitsivaipassansa.
Jaakko ymp?ri k??nn?ht??. Mit' on t??? Mist? verta??Haa, mi haamu ovella? Sen on h?n n?hnyt kerta.
Impi virran vierellinen, kuohupaita kulta!?Jaakon silm?t iskev?t nyt verta sek? tulta.
Sylihins? Anja-rouvan tempaa, ulos kantaa,?juoksee y?h?n synke?h?n, sy?ksee mets?n rantaan.
Kauhu y?ss? kasvavi, k?y huuto taloloissa:??Patruuna on murhattu ja ruukin rouva poissa.?
Vesi roiskuu, rysk?? puut, kun Hullu-Jaakko astuu.?Mutta Anjan valkovaippa likaveess? kastuu.
Tulet y?ss? tuikkavat. K?y loimo puiden takaa.?Anja Jaakon povella kuin kuollut joutsen makaa.
?Mun on vilu?, virkahtaa nyt Anja vienoin ??nin,?katsoin yl?s kantajaan, ?ja pahoin riippuu p??ni?.
Sade suhuu taivahalta, m?rk? mets? huokaa?Jaakko seisahtaa kuin kivi, lausuu: ?Anteeks suokaa!?
Huudot y?ss? kaikuvat: ?Halloo! T?ss' ovat j?ljet.?T?nnep?in! Nyt murhamiest' ei auta armot, eljet!?
Nukkumasta Anja-rouva l?yttiin m?tt?h?lt?,?Jaakon takki allansa. Kun kysyttihin h?lt?:
?Eik? rouva pelj?nnyt?? h?n vastasi n?in ik??n:??Putoovani pelk?sin, mut muut' en muista mit??n.?
Mutta Hullu-Jaakkoa ei n?hnyt, kuullut kukaan?Eik? h?nt? enemp?? sen j?lkeen haettukaan.
KAHDEKSAS LAULU.
Astu aatos mullasta! Tiet lokaiset jo heit?!?Kylv? maille kukkia ja sido seppeleit?!
Soios laulu sorjemmin kuin koskaan ennen soit sa,?kertoa kun immen tarun lyhyen, vienon voit sa.
Lumikista laulan nyt ma keltasuortuvasta.?Taivaan lapsi oli h?n, ei t?st? maailmasta.
Silm?t h?ll' oli siniset kuin ruispellon kukka,?iho ilmi kuultava ja kultainen oli tukka.
Niin sen ??ni helisi kuin hopea ja tiuku,?niin sen kasvu kaunis oli kuin ryytimaassa riuku.
Poron pienen saanut oli h?n lahjaksi taatoltansa.?Kuinka kaunis olikaan h?n pieness? pulkassansa!
Lapin pieksut jalassa ja puuhkalakki p??ss?,?n?in h?n hankia kiid?tteli tuulessa, tuiskus??ss?.
Kaunista kaks he olivat, ei huomisesta huolleet.?Ah, nyt ovat kumpainenkin kuopatut ja kuolleet!
Itku ??nen sortavi ja suru rinnan raastaa.?Toki t?ytyy j?rjest??n mun kaikki teille haastaa.
Tyt?r oli h?n rovastin ja lapsilauman nuorin,?siksi j?i h?n kotihin, kun kouluun toiset suori.
Is? kutsui kullaksensa, kyl? mamseliksi,?vihdoin kutsui kumpainenkin h?nt? Lumikiksi.
Taaton hyv?n polvella h?n tiedon alkeet oppi.?Emon ammoin k?tkenyt oli kirkkotarhan soppi.
Ollut ei iloa pojistaan juur' ollut rovastilla:?yksi oli maailman kululla ja kaksi tuomarilla,
juopporenttuja kumpikin. Nyt tahtoi tytt?rest??n?h?n kaikki maailman karkeudet ja turmelukset est??.
Siksi h?n pannut tyt?rt??n ei kouluhunkaan koskaan.?Mit? on liika tiet?minen kuin tomua ja roskaa?
V?h?n luvunlaskua ja historiaa hiukka,?kristin-uskon kappaleet,--siin' oli kurssi niukka.
Vaan kun talvi-illoin t?hdet taivahalta hohti,?silloin ukko tytt?rens? usein ulos johti,
n?ytti monet t?htisarjat, valosumut summat,?kertoi Luojan luomist?ist? monet kaskut kummat.
Tytt? h?nen puhettansa kuuli silmin suurin.?Kului vuodet. T?ytt?nyt h?n viisitoist' oli juuri.
Juhannuksena k?ynyt oli h?n ripill? ensi kerran.?Kuinka kaunis olikaan h?n armop?yd?ss? Herran!
Yll??n puku valkea ja kielokimppu vy?ll?.?P?iv?n kaiken itki h?n ja yh? itki y?ll?.
Kuolevansa toivotteli. Viel' ei kuolo kuullut.?Ah, ken oisi totehen niin pian sen k?yv?n luullut?
Tuli syksy, j??tyi j?rvi, kimmelteli kiteet.?Virkkoi ukko-rovasti: ?Nyt kiini kirjan niteet!
K?yneet Kivesj?rvell? me emme ole pitk??n.?Ei meit' auta estelyt, ei anteekspyynn?t mitk??n.
T?n??n l?htek??mme! Kauan tuuminut oon tuota.?Opettajan otamme me mukaan kirkon luota.?
Sanottu. Oli valjahissa Lumikin poro pian.?Reess? ukko-rovastin sai opettaja sijan.
J?? oli kier? niinkuin peili, tuulen teit? tultiin,?kaviot ne kapsahteli, pian perill? oltiin.
YHDEKS?S LAULU.
Patruuna jo parannut oli ammoin haavastansa.?Ruukin rouva yh? kulki mustassa puvussansa.
Kaunis oli katsoa h?n, kauniimp' entist?ns?,?suru suuri silmiss??n, mut nauru ??ness?ns?,
nauru kirkas, r?iskyv? kuin ?inen tulipalo,?joka uhkaa maailmaa ja valaiseepi salon.
Niku Flander lausui usein: ?Piru t?ss? piinaa!?Rouva laskee leikki? ja mestari juo viinaa.
Ruukin ruokasalissa he kahvia juuri joivat,?vaikenivat v?list? ja taasen tarinoivat.
Hyv? loppu t?st' ei tule. Timeo ridentes.?Siihen asti kuitenkin: Beati possidentes.?
Taideniekka v?itti: ?Teill' on silm?t oravaisen.??Anja-rouva naurun p??sti kauvas kaikuvaisen.
?Kenp? tiet??, hampahat my?s oravan teill' lienee???Anja-rouva nauroi sek? vastas: ?Herra tiennee!
Vaarallista varmahan ei oravan lie puru.??Taideniekka huokas: ?Ah, se on kuin syd?nsuru!
Oravainen hampahansa yhteen aina puree.??Anja nauroi: ?Houkka on, ken oravan t?hden suree.?
?Ja jos nyt ma virkan teille, ett? teid?n