Kirot | Page 3

Johannes Linnankoski
Vankat tervaksiset honkalaudat pohjaksi ja laidoiksi--alle. Mutta uljas, kevyt kuusi mastoksi p??lle. Valkoisin purjein, huippu korkeuksissa ... se se on, joka n?kyy, kulettaa, et?isille ulapoille johtaa!
URMAS _Hymyillen_: Mutta kumpi riistan kantaa, mihin mastot nojaavat----Torventoitaus rinteen laelta.
ENSIM. TORVIMIES Tiet?j?t saapuvat, kev?tuhrin hetki on tullut!
_Mertsi ja Urmas hakevat vaakunansa, kansa kokoontuu tienristeyksen molemmin puolin.
Vasemmanpuoleista tiet? saapuu hitain, juhlallisin askelin 9 tiet?j??. He ovat puetut pitkiin, punaisella reunustettuihin valkoisiin viittoihin, rinnassa 6-s?teinen kultat?hti, p??ss? pienet, turkiksella reunustetut lakit. Ensim?isen? kulkee tiet?j?in vanhin, kantaen hopeista maljakkoa. H?nt? seuraa kaksi tiet?j?? taluttaen keskell??n valkoista uhri-orhitta. Muut j?less? parittain, er??ll? pitk? veitsi, toisella kirves vy?ll?, kolmannella jousi olalla.--Kansa kahden puolen tervehtii k?tt? syd?melle painamalla ja liittyy jatkona kulkueeksi, nuoriso vaakunoineen edell?, muut j?less?. Menev?t uhrilehtoon. Lehto hetken tyhj?n?.
Parvi hilpe?t? mervi-nuorisoa palaa takaisin._
ENSIM. NUORUKAINEN Mit?s me siell?--uhri on ik?v?!
TOINEN NUORUK. Vaalit samoin. K?vell??n t??ll?.
ENSIM. NEITO Kun p??st?isiin pian kisakent?lle! No, ei se kauvan kest?.
TOINEN NEITO Saas n?hd?, pojat, kummatko t?n? vuonna keih?sveikassa voittavat?
KOLMAS NUORUK. No mervit, sen tiet?? n?kem?tt?!
TOINEN NEITO ?l? yht??n! Lujille se otti viime kerrallakin.
KOLMAS NUORUK. Lujille? Se ei ole totta! Ei mervi anna koskaan veenille per??, ei vaikka taittuis!
TOISET NUORUK. Ei!
ENSIM. NEITO Mutta mit?s se Urmas sanoi--kuulittekos te, pojat?
ENSIM. NUORUK. Etk? sin? muka kuullut?
ENSIM. NEITO Ka kuulin, mutta ymm?rsittek?s? Se ei ollut tavallista.
ENSIM. NUORUK. Mit? lie ollut olevinaan!
TOINEN NEITO Minusta siin? oli joku pistos. ??nikin oli sen makuinen.
TOINEN NUORUK. _Nauraen_: Pistospa pistos. Ne olivat niit? Urmaan ja Mertsin v?lisi? pistoksia! Komia tytt?!
ENSIM. NUORUK. _Ly? n?ppi?_: Nyt sanoit! _Juhlallisesti_: Mit? meid?n v?lill?mme t?n??n on vajaata, se huomenna t?yttyk??n--se on yht? paljon kuin h?it? vailla, hah hah hah! _R?j?ht?v?t kaikin pitk?lliseen nauruun_.
_Uhrilehdosta kuuluu torventoitotus._
TOINEN NUORUK. Nyt se on tehty! Nyt k?r?j?m?elle soitetaan.
ENSIM. NUORUK. Kierr?mme tuolta sillaikaa. _Menev?t oikealle puistikkoon.--Uhrilehdosta palaa muutamia vanhuksia, mennen esilehdon l?pi pois.
Mertsi, Eila ja er?s kolmas veeni-neito Urdis tulevat kiireisesti uhrilehdosta ja poikeevat kunnaan rinteelle vasemmalle._
EILA _Mertsille, joka rient?? edell?_: Miksi t?nne, Mertsi? L?hemp?n? olisi ollut parempi.
URDIS Niin, kuullutkin paremmin.
MERTSI _K??ntyy--omituisessa, j?nnittyneess? mielenvireess?_: Kuuleehan t?nnekkin ... ja n?kee ... yht? hyvin... Tulkaa, Eila ja Urdis!
_Saapuvat kunnaan laelle muutamien puitten alle. Ihastuneena_: Katsokaa, paremmin n?kee! Kuinka kauniilta k?r?j?m?ki t?nne n?ytt??! Eik? n?yt?kkin, Eila?
EILA Mertsi on oikeassa! Kuinka juhlallisina vanhimmat istuvat puolipy?r?ss? paasillaan.
MERTSI Niinkuin suuri ratsunkenk? m?en rinteell?!
URDIS Ja kansa alempana kahden puolen kuin leve?t hokkaimet. Onko mervej? noin paljon enemm?n kuin meik?l?isi?...?
MERTSI On, mervej? on monta vertaa--
EILA Hiljaa! Vanhimmainen nousee puhumaan. Kuuristautuvat kuuntelemaan. Nelj?n vanhimman on vuoro erota... Kiltje ... ja Anno ... ja--Mertsi, sinun is?si on yksi!
MERTSI Min? tied?n.
URDIS _J?nnittyneen?_: Ket?h?n nyt valitaan?
EILA K?skev?t vanhimpain ehdottaa... Hst! _Varottaa k?dell??n_. J?tra ja sinun is?si uudestaan ... ja Nordvi ja Serker--
MERTSI _Hiljaa_: Miksei yht??n mervi?...?
EILA _K??ntyy s?ihkyvin silmin_: Mervej?!?
URDIS _Katselee_: Mervit ovat levottomia... Joku puhuu... Kukahan se mahtaa olla?
MERTSI _Kuuristuu l?hemm?_: Min? luulen ne sanovat sit? Kiiroksi--
EILA Kuinka j?le?sti, kuin karjanpaimen!
MERTSI _Kuuntelee j?nnittyneen?, toistaa itsekseen_: Kaksi mervi?. Ei ole vanhimpainpirtiss? yht??n mervi?... Se on oikeus ja kohtuus--
EILA _Kiivaasti_: Karjahattu! Nyt veenit suuttuvat. N?ittek? kuinka p??t kohoutuivat?
MERTSI _Varottaa_: Vanhimmainen puhuu...
EILA Kuinka ylh?isen? h?n seisoo! Nyt h?n nostaa k?tens? p??t?kseen: koska kukaan ei ole Kiiron ehdotusta puolustanut--
_K?r?j?m?elt? kuuluu jyme? joukkohuuto: Tyytym?tt?myytt? on_!
MERTSI _V??ntelee k?si??n_: Mit?s nyt...?
URDIS Joku nousee veenienpuoleiselle kansankivelle. Aikooko h?n puhua?
EILA Se on Leijet! _Kuuntelevat_: Noin veeni puhuu! _loistaa_: ?Tyytym?tt?myytt? on? ... mutta ei h?py?... Maailman takaper?isin heimo... Raaka mets?l?is-kieli ... teid?n joutsenlaulunne, unilaulunne--
MERTSI _Tulistuen_: Tuo on liikaa!
EILA Naulankantaan joka sana! _Kuuntelee, toistaa painokkaasti_: Kukaan ei est?... Miss? kokeneet miehenne? Astukaa nokisilta pankoiltanne alas. _Riemastuneena_: Hyv?, hyv?! Jokos h?pe?tte!
MERTSI _Hiljaisen j?nnittyneen?_: Eik? mervien puolelta kukaan vastaa?
URDIS Joku vanha mervi sanoo jotain.
EILA Katsokaa kuinka ?k?isesti h?nen silm?ns? mulkoilevat kulmapehkojen alta! Kuin vihainen vuoritonttu, hah hah! Veenit nauravat ... ja mervit seisovat noloina... _??nett?myys_.
MERTSI _Huudahtaa ?kki?_: Kuka se oli...? Mit? h?n?
URDIS Se oli mervien puolelta--
EILA Veenit vaativat h?net kivelle. ?Poikanen kivelle!? ... ja nauravat. _J??v?t j?nnittynein? odottamaan_.
MERTSI _Huudahtaa_: Urmas!?
EILA Urmas, hah hah!... Katsokaa, katsokaa kuinka neuvottomana h?n seisoo... Kaikki nauravat. _Mertsi vet?ytyy h?mill??n puunrungon taa_.
URDIS Jo puhuu! _Toistaa_: Meill? on oikeus puolellamme. Jokaisen heimon p?? on valitsematta oikeutettu... Niin oli ennen... Kuka muutti?... Kuka polki is?in s??nn?n?
EILA Varo! Veenien nyrkit kohoovat.
MERTSI H?n puhuu niin vakuuttavasti! _Kuuntelee, toistaa_: Mit? te olette?... Sirpale ... kauppiaita, laivanrakentajia, ammatintaitajia ... itse kutsuimme... Ei hallitsemaan, vallitsemaan, polkemaan, pilkkaamaan, nauramaan... T?m? on Mervia ... mervit ovat perisuku--
EILA Se on vale!
_K?r?j?kummulta kuuluu voimakas: Astu alas_!
EILA _Harmistuneena_: H?n ei tottele!
URDIS Nyt meik?l?iset rynt??v?t esiin, voi voi!
EILA _J?nnittyneen?_: Joku vanhin vaatii puheenvuoroa--
URDIS Sinun is?si, Mertsi!
MERTSI _Tuskaisena_: Is?!? Mit?h?n h?n...?
URDIS _Kuuntelee_: Suostuu luopumaan ... ett? sovinto syntyisi--
MERTSI _Riemuisesti_: Is? on aina oikea!
_K?r?j?m?elt? huuto: Ei yht??n! Toinen huuto: Kaksi miest?!_
URDIS Urmas aikoo jatkaa.
_K?r?j?m?elt?: Alas! Sitten: Ei, jatka!_
MERTSI _Voitollisesti_: H?n jatkaa! _Toistaa_: Tahdon jatkaa vaikka--
EILA _Intoutuneena_: Nyt aikovat vet?? h?net alas! Oikein, suurisuinen kaarneenpoika!
MERTSI _V?r?ht?en_: Se on h?pe?llist?! Miksei h?n saisi--
URDIS Mervit uhkaavat: jatka!
MERTSI Kuinka varmana h?n seisoo! _Toistaa_: Se on kerran sanottava! Kirous ... veenil?isyyden kirous... Valta, rikkaus, oman heimon etu, suuret orjajoukot, kauppareitit, kalavedet, t?m?n poljetun
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 27
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.