Kihlajaiskemut | Page 8

jatketaan hiljaa.)
VILANDER (yhtyy sill'aikaa t?h?n ryhm??n).
KAMARINEUVOKSETAR. K?vimmeh?n me siell? viime talvena, mutta kun tulimme Napoliin, niin oli siell? niin harvinaisen kylm?, ett? olimme paleltua kuoliaaksi kun niill? raukoilla ei ole kunnollisia kakluunejakaan, ja mieheni sanoikin, ett? kyll? se vanha sananlasku nyt taitaa toteutua: n?hd? Napolin ja sitten kuolla, hahaha! Mutta apropos siit?, sinneh?n se meid?n nuori nerommekin, herra Jung, n?in? p?ivin? kuuluu l?htev?n. Mit? paroonitar pit?? h?nen runoistaan?
PAROONITAR. Oh, paljon, paljon! Ranskalaisia esikuvia. H?nh?n se on tuo nuori mies, joka tanssii niin ahkerasti Berthan kanssa? H?nell? on makua. Mutta Bertha onkin oikein vieh?tt?v? t?n? iltana, oikein vieh?tt?v?.
AMELIE. Oh, kuinka t?ti viitsii puhua!
LUNDSTR?M. Meid?n em?nt?mme onkin tunnettu koko Helsingiss? kauneista tytt?rist??n.
PAROONITAR. Niin, kohtahan j?tt?? nuorempikin tytt?resi kotinsa, jos on totta mit? er?s pikku lintu korvaani kuiskasi. Niin, tunnusta sin? vaan.
AMELIE. En min? suinkaan siit? mit??n -- --
KAMARINEUVOKSETAR. Amelie aikoo meit? surprenerata.
(Jatketaan hiljaa.)
VILANDER (seisallaan senaattorin vieress?). Eik? veli senaattori ole siit? kuullut? Me nauroimme sille jutulle ett? olimme tukehtua. Se oli kahden aikana y?ll?. Porttieeri n?ki yst?v?mme kuinka h?n hiipi korridoorissa kuin mik?h?n valkoinen haahmu. Hahaha, hassu juttu, hahaha!
SENAATTORI (hymyillen). Kyll? min? v?h?n muistan kuulleeni.
VILANDER. Lundstr?m sen tuntee paremmin. -- Tuleppas t?nne, Lundstr?m. Kerroppas veli senaattorille tuosta y?llisest? kohtauksesta Grand Hotellissa -- sin? tied?t.
LUNDSTR?M. Jos herra senaattori suvaitsee, niin -- --
(Istuutuu heid?n p?yt??ns?. Puhutaan hiljaa ja salaper?isesti. Molemmat nuoret herrat ovat l?hestyneet p?yt??).
KAMARINEUVOKSETAR. Ja mieheni sanoo ett? herrass??tinki K?ell? on suuri tulevaisuus. H?n on tarmokas ja kunnianhimoinen ja s?ntillinen.
PAROONITAR. Hahaha! Niin, s?ntillinen! H?n tanssiikin niin vakavasti kun h?n laskisi askeleitaan ettei tulisi liian monta eik? liian v?h?n. (Nauraa.) Pardon Amelie, kultaseni! Mutta emmek? mene saliin, se on aina niin hauskaa n?hd? nuorta iloista v?ke?.
KAMARINEUVOKSETAR (nousee). Niin, menemme.
AMELIE (samoin). Saanko tarjota k?sivarteni t?dille.
PAROONITAR. Kiitos, kultaseni! Niin, vanhaksihan t?ss? tulee, vanhaksihan t?ss? tulee. Kuka luulisi ett? min?kin -- --
HENTUNEN (joka on tullut ottamaan pois tyhj?t teekupit, tyrkk?? vahingossa tarjottimellaan kamarineuvoksetarta). Ah, pyyd?n anteeksi, pyyd?n n?yrimm?sti anteeksi!
AMELIE (ankarasti). Kuinka vahtimestari nyt sill? tavalla -- --! (Paroonittarelle.) Ukko on tullut v?h?n k?mpel?ksi, mutta vanhan tavan mukaan me h?nt? viel? k?yt?mme passaamassa. (Kamarineuvoksettarelle.) Loukkasitko itse?si, yst?v?ni?
KAMARINEUVOKSETAR. Ei mit??n. (Miehelleen menness??n.) Tuletko tanssia katsomaan, Reinhold?
KAMARINEUVOS (k?rsim?tt?m?sti). J?lest?p?in, j?lest?p?in -- --
PAROONITAR (Amelielle). Niin, min? muistan sen viel? kuin se olisi tapahtunut eilen. Se oli anno -- annappas kun ajattelen -- anno 1860 se oli -- enoni kreivi Pommerfeltin maatilalla -- un toujours gar?on, se vanha kreivi -- uuden vuoden aikana -- --
(Naiset katoavat).

TOINEN KOHTAUS.
VILANDER, SENAATTORI, KAMARINEUVOS, TUKKUKAUPPIAS, LUNDSTR?M, HENTUNEN ja kaksi herraa.
LUNDSTR?M. Niinkuin sanottu, se oli yst?v?mme Kalle Petter eik? h?nell? ollut muuta p??ll??n kuin yht? ainoata vaatekappaletta, tuota ihan v?ltt?m?t?nt?, jonka jo k?tkyess? ollessamme oma mammamme puki p??llemme. Hahaha!
(Kaikki nauravat.)
SENAATTORI. Ei ole paha juttu!
KAMARINEUVOS. Mainiota!
KAUPPIAS. Saakelin hyv?!
VILANDER. Niin, eik? totta, siin? olisi oivallinen pala pilalehdelle ja skandaalikr??nikalle, hahaha! (Kysyy hiljaa jotain Hentuselta.) Jahah, hyv?. -- Veli senaattori ja muut herrat, wistip?yt? odottaa meit?, (viittaa vasemmalle). Ehk? siis astumme sis??n ja otamme pienen robbertin. Olkaa hyv?! (Nuorille herroille.) Herrat ottavat tietysti osaa, eik? niin?
MOLEMMAT HERRAT (kumartavat yht'aikaa kuin komennosta). Kyll?.
(Kaikki nousevat.)
LUNDSTR?M. Min? en pelaa, tulen vaan katsomaan p??lle.
VILANDER. Veli senaattori on niin hyv?!
SENAATTORI. Ei, is?nt? n?ytt?? tien. Mene edelt?p?in veli Vigilander -- anteeksi Vilander.
VILANDER. Hehehe! Ei mit??n, ei mit??n.
(Vasemmalle.)
SENAATTORI (seuraa; muut vasta sitten kuin h?n ei en?? ole n?kyviss?).
HENTUNEN (menee tarjottimineen per?lle. -- N?ytt?m? on muutamia silm?nr?p?yksi? tyhj?n?. Musiikki loppuu sointuvilla juoksutuksilla. Per?oven kautta n?kyy liikkeell? olevia herroja ja naisia, heid?n joukossa K?KI ja MIILI, jotka verkalleen tulevat esille.)

KOLMAS KOHTAUS.
MIILI. K?KI.
MIILI. Sin? et siis pid? tanssista, Yrj??
K?KI. En. Tuommoinen hyppiminen on minusta naurettavaa, eik? se sovi henkil?lle, joka hiukankaan arvosta pit??.
MIILI (on istuutunut). Sen vuoksiko sin? sitten olet noin tyly minulle t?n??n?
K?KI. Miten niin? Min? olen niinkuin tavallisesti. Minun luontoni on nyt semmoinen.
MIILI. Ei, sin? olet koko illan ollut niin kummallinen ja se n?ytt?? silt? kuin tahtoisit minun seuraani karttaa. Mit? min? olen sinulle tehnyt, Yrj??
K?KI. Mutta en suinkaan nyt t?ss? kaikkien n?hden voi ruveta sinua hyv?ilem??n kun kihlaus ei viel? ole julistettukaan. Seh?n n?ytt?isi omituiselta.
MIILI. No, seh?n kumminkin tapahtuu aivan heti. Ja mik? salaisuus se sit? paitsi en?? on -- tiet?v?th?n sen jo kaikki. Mutta min? olen ruvennut miettim??n jotain.
K?KI. No, mit? se nyt sitten olisi?
MIILI. Kuule, rakastatko sin? minua oikeastaan, Yrj??
K?KI. No, kaikkea nyt! Olenhan min? pyyt?nyt sinua vaimokseni.
MIILI. Niin -- mutta jos sin? olisit minuun kyll?stynyt?
K?KI. Mist? syyst? min? olisin sen tehnyt?
MIILI. En tied?. Kun min? olen niin lapsellinen -- -- Min? olen saanut niin kummallisen aavistuksen -- -- En, en voi siit? puhua.
K?KI. No, puhu nyt vaan.
MIILI. Niin, se tuntuu kuin tahtoisit p??st? minusta erilleen.
(Nyyhkii).
K?KI. Kuinka sin? nyt tuommoista joutavata -- -- Olenko min? mill??n tavalla -- --? Rauhoitu nyt, rauhoitu!
MIILI. Min? olen siis erehtynyt. (Katsoo h?nt? suoraan silmiin.) Sin? siis et tahdo minusta p??st??
K?KI. No, sin? nyt olet merkillinen, se t?ytyy sanoa.
MIILI. Sin? et katso minua avonaisesti silmiin, Yrj?. Onko jotain tapahtunut, joka tekee minut sinulle vastenmieliseksi, sano vaan suoraan.
K?KI. Vastenmieliseksi! Sin? pieni keijukainen!
MIILI.