nimitettiin. Siin? oli hein?nkasvi huonomaista, enimm?kseen pelkki? harakankukkia, puna- ja sinikelloja sek? suolaruohoja, mutta t?m?n niityn loistavuus miellytti ukkoa. Kun Jaakko kerran sanoi, ett? se olisi kynnett?v? ja kylvett?v?, vastasi ukko, ett? h?nell? oli vara pit?? tuollainen niitynp?tk? silm?ins? ihastuksenakin. Siin? h?n sit? nytkin kauan katseli. N?ist? kukista h?nen mieleens? muistuivat lapsuuden ajat, miten vanha Kaisa, joka jo kymmeni? vuosia oli turpeen alla maannut, oli h?nelle laittanut kissoja harakankukista. Nuot vanhat muistot tekiv?t ukon syd?mmen niin kumman hell?ksi; silloin h?n ei olisi tahtonut olla kova kenellekk??n, mutta nyt oli h?nen kuitenkin t?ytynyt olla kova omalle lapselleen. Se vaivasi h?nt?. H?n olisi tahtonut poistaa mielest??n nuot ajatukset, mutta Maurin ja Valvan rakkaus kuvautui h?nen eteens? h?nen lapsuuden muistoissaan, nuoren laihon nuokkuvissa t?hk?p?iss?, k?en kukunnassa ja aaltojen surullisessa loiskinassa. H?n palasi hiljakseen kotiinsa j?lleen, lohdutellen itse?ns? n?in: "Olenhan valvonut lapseni parasta!"
III.
Pari viikkoa edellisen tapahtuman j?lkeen oli ompeluseura koossa kunnian-arvoisan lautamiehen, Rantalan luona. Puitten siimekseen oli sinne t?nne asetettu p?yti?, joitten ymp?rill? nyt istui joukko sek? nuorta ett? vanhempaa v?ke?. T??ll? ommeltiin, naurettiin ja puhuttiin, ja v?limmiten tarjottiin virvoituksia.
Siin? istuttiin v?h?n eri ryhmiss?, ja ne, jotka kesken??n olivat l?heisimm?t tuttavat, asettuivat saman p?yd?n luo.
Muutamien p?ytien ??ress? oli puhe iloista, toisien v?h?n meluavaakin, muutamassa k?vi puhe melkein kuiskeeksi.
Lautamies Rantala oli komea mies ja hyvin iloinen ja leikkis?. H?n oli nainut kaupungista porvarin tytt?ren, ja t?m? h?nen vaimonsa oli hyvin hiljainen ja kivulloinen, mutta molemmat, sek? is?nt? ett? em?nt?, olivat pit?j?l?istens? suuressa suosiossa.
"On eritt?in hauskaa ja oikein virkist?v?? kerran taas olla iloisessa seurassa, kun olen monta viikkoa per?tysten istunut kotona, ettei kukaan ole k?ynyt katsomassa", sanoi Rantalan em?nt?.
"Noh, viel?k? Tuomelan tytt?ret ompeluseuraan enn?tt?v?t?" virkkoi Rantala.
"Mitenk? niin?" kysyi Helena.
"Huhu kertoo, ett? molemmat olette kihloissa, ja sitteh?n pit?isi oleman kiire kopioita valmistamaan."
"Ei siin? huhussa per?? ole", sanoi Anna, "ja jos oikein arvaan, on se juttu lautamiehen oma keksim? vain."
"Mit? viel?! ja kyll? siin? per?? on, koska Anna noin punastuu. Sit? paitsi lautamies on tottunut asioita tarkalleen arvaamaan. Katso vain, Mauri, sin?kin eteesi, ett? kaikki kolme viet?tte h?it? yht'aikaa."
"Ei ole kiirett?, siit? syntyisi liikaa puuhaa, varsinkin, jos kaikki t?ss? yht'aikaa h?it? viett?isimme", sanoi Mauri ja raappasi tikulla tulta piippuunsa.
Er??n p?yd?n ??ress?, jossa puhe k?vi ihan hiljaa, istui Mattilan Taava ja virkkoi: "Kumma, ett? Salovaaralaiset ja Tuomelaiset ovat noin hyvi? yst?vi?, vaikka sanotaan Valvan antaneen rukkaset Maurille. En min? sent??n tied?, onko se totta."
"On se totta", sanoi suntion Maiju, joka istui saman p?yd?n ??ress?, kuin Taavakin. "M?kip??n torpan Tilta, joka on ompelia-Hannan hyv? tuttava ja usein siell? k?y ompelemassakin, kun Hannalla on kova kiire, sanoi, ett? ihan samana p?iv?n? kuin Mauri oli k?ynyt kosimassa, oli Valva ollut Hannan luona valittamassa surujansa. H?n n?es puhuu kaikki asiansa Hannalle. Valva kun on vanhin tytt? ja jo aivan nuoresta on ollut sisariensa kasvattajana, ei voi pit?? heit? niin kumppaneinaan, ett? uskoisi heille salaisuuksiaan. En min? ole tahtonut asiasta mit??n puhua, mutta kun nyt t?ss? kuulin, ett? sen jo muutkin tiet?v?t, niin eih?n se haittaa, vaikka min?kin tuosta puhun. N?hk??s, se oli niin, ett? Salovaara oli kovasti h?v?issyt Mauria, kun h?n, joka muka oli k?yh? poika, tuli Valvaa kosimaan, ja siin? oli syntynyt sellaiset kiistat, ett? Mauri sanoi Salovaaran h?v?isseen h?nen maineensa ja tiesi mit? Mauri viel? oli sanonut, mutta ukko oli niin suuttunut, ett? ajoi Maurin ulos, ja Valva oli sitte mennyt portille viel? is?ns? puolesta Maurilta anteeksi pyyt?m??n, ja tottapa sitte sopivat, koska noin hyv?lt? v?li n?ytt??."
"Onkohan se oikein totta?"
"Kyll?, t?st? puhui laveammin heid?n oma palvelustytt?ns?kin. Mutta enh?n min? sent??n n?kem?ss? ollut, jos muut valehtelevat niin min?kin valehtelen."
"Ihmettelen min? vain sit? sopua. Eik?h?n tuuli mahtane k??nty?; ehk?p? Salovaara viel? mielens? muuttaa."
"En usko, h?n on luja ukko."
Miesten kesken tuumattiin, ket? lukkariksi valittaisiin niist? kolmesta, jotka vaalissa olivat olleet. Tuommoinen asia on aina vaikea p??tt??, sill? yhdell? on yksi etu, toisella toinen, ja kun ei miehi? sitte tunnekkaan, niin ihmekk?s on, ett? aiasta tuumata saa. Muutamat arvelivat, ett? Peltosen ??ni oli kaikkein paras, mutta toiset sanoivat ett? Mantellillakin oli moitteeton ??ni ja sit? paitsi hyv? muoto. Peltosen silmiss? oli kire? katse.
Tuomelan Mauri piti Siirosesta. Siironen oli Tuomelassa ollut y?t?, joten Maurin oli tilaisuus tutustua mieheen, ja h?n tuntui hevelilt? puheissaan ja oikein kaikin puolin tasaiselta miehelt?.
Naiset olivat Maurin kanssa samaa mielt? ja vakuuttivat, ett? Siirosen ??ni oli viel? sulavampi kuin Peltosen, vaikka yht? v?kev?.
Rantalan em?nt? katkaisi puheen, ehdottamalla, ett? ment?isiin v?h?n k?velem??n, koska kaikki olivat istuneet ylen ahkerasti ty?ss??n. "Mets?polku rantaan p?in on viile? ja kaunis, menk?? nyt v?h?n virkist?m??n itse?nne, nuoret."
Melkein koko seura l?ksi nyt k?velem??n mets?polkua rantaan p?in, mutta Valva sanoi: "Kyll? min? j??n t?nne t?din kumppaniksi."
"?l? minun t?hteni j??, mene sin? vain muitten nuorten joukkoon."
"Ei minua haluta", sanoi Valva.
Toiset l?ksiv?t kaikin, j?tt?en em?nn?n ja Valvan kahden kesken.
"Kuules Valva, onko totta, mit? puhutaan", kysyi em?nt?, kun toiset olivat menneet. "Sanovat ett? Salovaara on pakottanut sinua antamaan rukkaset Maurille?"
T?lle vanhemmalle yst?v?llens? ei Valva saattanut puhua toisin kuin asian laita oli. H?n siis
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.