Kahleeton vanki

Kahleeton vanki

The Project Gutenberg EBook of Kahleeton vanki, by Heikki Meril?inen This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Kahleeton vanki El?m?kerrallinen kuvaus
Author: Heikki Meril?inen
Release Date: August 1, 2005 [EBook #16411]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAHLEETON VANKI ***

Produced by Tapio Riikonen

KAHLEETON VANKI
El?m?kerrallinen kuvaus
Kirj.
HEIKKI MERIL?INEN
Werner S?derstr?m, Porvoo, 1898

SIS?LLYS:
I. Hanna nurpealla mielell? II. Jukke my?nyt rukiita Purolan Eljakselle III. Jukke lukee Antin kirjett? IV. Jukkea ei nukuta V. Jukkea nukuttaa VI. Hanna saa Antilta kirjeen VII. Antti tulee kotiin VIII. Antin tulijaiset IX. Antti miettii Vaaralaan yhdeksi taloksi rupeamista X. Jukke kielittelee Hannaa XI. Antti lupautuu Vaaralaan yhdeksi taloksi XII. Antti perheineen muuttaa Vaaralaan XIII. Jukke Kopolassa kosimistuumissa XIV. Jukke hankkii is?nn?n nime? XV. Jukke ajelee Siirin kanssa XVI. Jukke ja Kopolan ukko menev?t kapakkaan XVII. Jukke varastuttaa rahansa ja vied??n korttikariin XVIII. Jukke p??see putkasta XIX. Ruunikko kuolee XX. Juken mieli Lahnasj?rven neitosista XXI. Antti saa tiet?? Ruunikon kuoleman XXII. Antti tulee is?nn?n henkirahalle XXIII. Antti pyyt?? eroa XXIV. Antti ep?toivon vaiheella XXV. Jukke n?yttelee velkakirjoja XXVI. Hanna houkuttelee Anttia h?vitt?m??n koulunsa XXVII. Antti hyvittelee surumielist? Hannaansa XXVIII. Vaarala myyd??n pakkohuutokaupalla XXIX. Antti n?kee unta XXX. Jukke tulee v?kisell? koulun rakennusty?h?n XXXI. Mikko Lihvonen vakuuttaa Juken vieraita miehi? XXXII. Jukke tohtorin tutkinnossa XYXIII. Jukke ja Antti poliisitutkinnossa XXXIV. Antti oikeuden edess? XXXV. Antti kuulemassa torvisoittoa XXXVI. Antti pyyt?? Jukelta anteeksi XXXVII. Antti tuntee syd?mmen iloa XXXVIII. Antti ja Jukke sopivat XXXIX. Antti menee vankeuteen

KAHLEETON VANKI

I.
Hanna nurpealla mielell?.
Uunissa puut palaa tuhisivat Tannilan pihan p??ss? tupottavassa, vanhuuttaan luhistuneessa, matalassa tuvassa er??n? Lokakuun sateisena iltana.
Lapsukaisia kolme: Manti, Matti ja Kaisu k?hertiv?t tulen luona, pienet puikkoset k?siss??n. Puikkojensa nen?t aina sytyttiv?t ja puhasta t?ps?hyttiv?t sammuksiin, ett? pienet hiilet j?iv?t kiilt?m??n tikkujen neniin, joista valkean harmaat savut mutkaisina nauhoina nousta kiemurtelivat ilmaan. Hiilet kun sammuivat ja savut lakkasivat kitkumasta, niin sytyttiv?t puikkonsa taas uudestaan; ja kun olivat palaneet hiilelle, sammuttivat taas ja silm?iliv?t kenen puikosta nyt kauniin ja pisin savunauha l?hti.
Matti luuli, ett? sent?hden Mantin puikosta l?htee suorin ja pisin savus?ije, kun se jaksaa puristaa tikkuaan kovemmin kuin toiset. Niin koetti h?nkin sit? keinoa, mutta ei siit? l?htenyt apua, vaikka puristi, ett? silmist? vesi tihisi. Mit? enemm?n h?n puristi, sit? enemm?n vapisi puikko ja savunauha meni kikker?lle viihdelle, j?i matalaksi ja hajosi ilmaan. Mantia tahtoi naurattaa, kun n?ki Matin puristaa rutistavan puikkoaan ihan hammasta purren ja aivan hartian voimasta. Mutta ei h?n kuitenkaan nauranut, kun tiesi sen Mattiin tekev?n pahaa. Kasvoissa n?kyi vaan soma mieltymys ja aina puikkonsa sammutettuaan ojenti h?n k?tens? suoraksi Mattiin p?in varsin n?ytt??kseen Matille, miten se h?nell? onnistuu. Ja toisella k?dell??n osotteli. Noin korkealle nousi nyt h?nell?, mutta n?in alas j?i Kaisulla ja n?in alas Matilla. Antti -- lasten is? -- ei ollut viel? kotona. H?n viipyi yh? kes?ansio-retkell??n pohjolan tukkit?iss?. Ty?njohtajana kun oli, niin ei p??ssyt irti, ennenkun kes?ty? kokonaan loppui ja lautat meren suulla saatiin varustelluksi oikein talviteloilleen.
Ik?v? is?? v?hensi usein lapsiltakin iloisuuden. Manti se aina salavihkaa silloin t?ll?in itke? pihauttikin. Mutta kun se ei sill? parannut, niin t?ytyi tyyty?. Ja siin?h?n se aika kului. P?iv? meni, toinen tuli.
?iti? rupesi nyt enemm?n kuin koskaan ennen huolestuttamaan is?n viipyminen. Talvi antoi k?tt? ja huoneet tarvitsivat v?ltt?m?t?nt? korjausta ennen talvelle l?ht??, varsinkin navetta.
Pirttikin oli vaan kattop??llisen?, sillatonna, uunitonna kehikkona, joka sekin piti saada talveksi asuttavaksi, kun ei ollut uunia, jossa olisi voinut paistaa paistoksiaan.
Tannila oli satoja vuosia ollut yhdell? asukkaalla, mutta nyt perikunnan jaossa joutui alaik?isten osaksi toinen puoli, joka my?tiin huutokaupalla ja joutui Antille.
Pirtti? ei ollut kuin yksi koko talossa. Se huoneitten jaossa j?i entisille asukkaille. Antille tuli vaan kattop??llinen pirtin kehikko ja se viisisein?inen tuparakennus, jossa nyt Antin perhe asui.
Tannilan vanhoilla asukkailla oli salainen veto saada viel? nytkin talo yhdelle asukkaalle ja toivoivat sit? itselleen. Siin? tarkoituksessa olivatkin hyvin kateellisia Antin perheelle ja koettivat ahdistaa kaikella tavalla, ett? Antti kyll?styisi ja m?isi heille talonsa velkakauppaan, kun rahoja ei heill? ollut.
T?ll? kerralla ei muuta kiusaa osanneet, niin eiv?t luvanneet pirtin uunia, ett? saisi huomenna paistaa leip?taikinuksensa, vaikka h?n olisi sen omilla puillansa l?mmitt?nyt.
T?st? oli Hannan -- lasten ?idin -- mieli nurpea koko illan ja toivoi ett? is? viimeink??n tulisi kotiin ja laittaisi oman pirtin asuttavaksi, ettei tarvitseisi edes uunin puutoksessa olla. Ja k?lk?inenh?n tuo tupa oli ainoaksi asuinhuoneeksi muutenkin, kun toisen huoneen tarvitsi ruokahuoneeksi.
Ilta-askareensa ulkokausteella oli Hanna saanut jo tehdyksi ja vesisankko k?dess? raskain askelin kankean n?k?isesti tulla ponkesi tupaan. Ja m?r?t helmat kahisivat oven pieliin.
Vesisankkonsa h?n laski oven poskeen pienelle ristikkojalkaiselle jakkaralle, otti p??st??n sateesta likom?r?ksi kastuneen ruutukaisen pumpulihuivin, r?ps?yti sit? pari kertaa ilmaan, ett? irtanainen ja enin m?rkyys karisi pois, ja ripusti sen uunin l?hell? olevaan pitk??n naulaan. Riisuipa muutkin p??llysvaatteensa, puisteli niist? enimm?n m?rkyyden ja laittoi