Johdanto Suomen kirjallishistoriaan | Page 8

tieteell? ja sen erihaaroillakin on oma peltosarkansa viljelt?v?n?, seuraa siit?, ett? itsekukin on likim?isesti oma auttajansa ja selitt?j?ns?. Siin? on jokaisen tieteen itsen?isyys ja vapaus muiden tieteiden orjuudesta, ja juuri sen kautta voi toinen toistansa auttaa ja valaista. Ainoasti itsen?isill? ja vapailla olennoilla on vaikuttavainen toimi ja merkitys el?m?ss?.
Jos katsotaan tieteiden alkua ja kasvantoa, niin niiden ensim?iset siemenet tavataan ymp?ri maanpiirin kylvettyin? sekaisin kansain muinaisiin jumaluus-ja maailmansynty-taruihin ja muihin kertomuksiin. Silloista hengen ja luonnon keskin?ist? suhdetta my?ten sulivat ne uskontoin kanssa yhteen ja pukeutuivat runoon ja satuun. T?m? oli kansain mietteille, luulloille ja tuntemuksille aivan luonnollinen muoto, eik? voinut muunlainen ollakaan. Tavallisesti luullaan sen syntyneen siit?, ett? asiat ja tapaukset runon kautta muistettiin paremmin kuin suorakielisess? puheessa. Mutta varma on, etteiv?t kansat sit? sent?hden valinneet, eiv?tk? siit? semmoisena v?lineen? tiet?neet mit?k??n. Koko heid?n el?m?ns? ja ajatuksensa juoksu liikkui muinasaikana runon keveill? ja hehkuvilla laineilla, josta syyst? tiet?m?tt?ns? pukivat sen s??nn?lliseen verhoon paraimmat ja syvimm?t mietteens? ja luulonsa[1].
[1] Ks. C. J. Schlyterin: Ruotsin vanhasta maakuntain jaosta ja maalakien synnyst? (Sveriges indeln. i landskap, och landskapslagarnas uppkomst). Upsala 1835, s. 52. -- Mit? siin? lausutaan kysymyksess? olevasta asiasta, olen lukenut painettuna Geijerin kootuissa kirjoituksissa, VIII, s. 115.
Maailman synty esm. on kansoilla ollut hyvin rakkaana miete-aineena; kertomuksia siit? on s?ilynyt uudempaan aikaan asti. Usiat kansat ovat ajatelleet ja johtaneet maailman synnyn munasta, joka miete on itsess??n sangen syv? ja merkillinen. Ihmetelt?v? on sen l?ytyminen Suomen kansan muinasissa runoissa, joissa siit? kuitenki mahtanee olla tallella ainoasti katkaistuja palasia[1]. Tietoja t?st? niinkutsutusta maailmanmunasta ei ole muilla kuin vanhimmilla ja kuuluisimmilla kansoilla, niinkuin esm. Intialaisten, Kiinalaisten, Persialaisten, Foinikilaisten ja Kreikkalaisten muinaskirjallisuudessa[2]. Miten Suomen kansa sen on saanut -- joko omasta mietinn?st?ns? eli muilta lainaamalla -- voitanee viel? pit?? ratkaisemattomana kysymyksen?, ehk? n?ytt?? silt? kun se olisi Aasiasta joltakulta sivistyneemm?lt? kansalta saavutettu ja t?nne muiston kautta tuotu perint?[3]. Olkoon miten oli -- tottahan sen Suomen kansa kuitenkin on omituista luonnettansa my?ten muodostanut; melkein hedelm?tt?m?t ovat semmoiset tutkinnot, joilla on tarkoituksena saada tieteelliseen varmuuteen, mik? perijuureltansa on kunki kansan omaa, mik? vierasta. Nuoremmat vesat indo-germanilaisesta kannasta eiv?t t?t? maailmanmunaa en?? tunne nimeksik??n, eiv?tk? Suomen heimokansatkaan muut kuin Virolaiset, joilla se kuitenki l?ytyy sekoitettuna Juutalaisten luomisen kertomuksella[4]. -- Kristillisyys on yleens?, mihin on tullut, joko keskeytt?nyt eli per?ti h?vitt?nyt kansain muinaiset uskonnot ja mietteet, tahi oikeimmin: se ei ole h?vitt?nyt -- ne ovat itsest?ns? lakastuneet korkiamman opin ja tieteen valossa, ehk? typer?t munkit ja papit ovat kaikissa maissa t?m?n suhteen n?ytt?neet joutavaa jumalisuutensa intoa.
[1] Ks. Kalevalan 1:st? runoa.
[2] Ks. M. A. Castrénin Pohjoisia matkoja ja tutkinnoita (nordiska resor och forskningar) III. 1853, s. 299 ja ss.
[3] Ks. H. Kellgreni? v?it?st? maailmanmunasta (Mythus de ovo mundano, Indorumqve de eodem notio). 1849, s. 17.
[4] Ks. Tohtori F?hlmannin kirjoitusta Virolaisten muinasuskosta (Vie var der heidnische Glaube der alten Esten beschaffen?). Verhandl. d. gel. Estn. Gesch. zu Dorpat. 2:n nide, 2:n vihko. Tartolinna 1848, s. 63 ja ss.
Mutta kun koko se perustus, josta mainitut siemenet puhkesivat kasvuun, oli v??r?, ja kun niiden muodostajana oli rajoittamatoin mielijohde, ei niist? voinut synty? muita kuin sinne t?nne ampuvia, pian raukenevia vesivesoja, joista ei my?sk??n suoraan saateta tieteiden alkua ja kasvantoa johtaa. H?m?ryys kuuluu kuitenkin aamun valkiamiseen, aamu p?iv??n, ja sill? tavoin liittyv?t kansain lapsuuden ajan luulot ja mietteet tieteiden historiaan; kukin aika ja sen hakemukset ovat katsottavat tarpeellisiksi kansain ja ihmiskunnan sivistyksen menossa ja juoksussa. Mutta tieteellisen totuuden kehto ei ole haettava mielijohteen loistavista ruusutarhoista. Ajatus on sen ikuinen l?hde, ja siit? sen piti maailmaan ilmautua, sitte kun edell?k?yv? ehto sen suhteen oli t?ytetty. Mik? t?m? ehto oli? Se oli ihmishengen her??minen luonnon v?litt?m?st? helmasta ja ajatuksen vapauttaminen sen siteist?. Se kun ensin tapahtui, sitte vasta tieteiden syntyki l?hestyi. T?m? ehto toteutui Kreikan muinaisessa kansassa, jonka her?nneest? hengest? ajatus nousi itsetietoon ja pani alun tieteiden ja taiteiden syntyyn ja kasvantoon. T?m? oli kreikkalaisen kansan suuri ja jalo kutsumus maailmassa.
Kreikkalaiset kun kadottivat vapautensa ja itsen?isyytens?, laimistui heid?n tieteellinen ja taiteellinen toimensa. Tieteit? viljeltiin kristillisyyden ensim?isin? vuosisatoina paraasta p??st? Aleksandriassa ja Italiassa, josta ne v?hitellen siirtyiv?t muihin Europan maihin. Romalaiset eiv?t kovin rakastaneet tieteit?, ehk? eiv?t niit? ylenkatsoneetkaan; ulkonainen kiilto ja loistavuus, sota ja sen pauhut olivat heille mieluisemmat. Arapialaiset voimaan p??sty?ns? hyv?iliv?t my?s tieteit?, etenki l??kitys-, lasku-, mittaus-ja t?htitiedett?, joissa viel?ki k?ytet??n heid?n antamia oppisanoja. Suuren keisari Kaarlon aikana sai oppi ja tiede suojeluksen luostarien ja tuomiokirkkoin kouluissa, joista keskiajan viimeisill? vuosisadoilla nousivat vapaisin yhdyskuntiin; n?ist? kasvoi sitte Yliopistoja usioihin maihin. Keskiajan opillisille riennoille ja harjoituksille ei kuitenkaan saateta korkiammassa merkityksess? antaa tieteen nime?; vanhoja j?lki? kierrettiin ja poljettiin, niiss?k??n pohjaan menem?tt?, ja sen ohessa v??rink?ytettiin kristinoppia muiden opinhaarain polkemiseksi ja sortamiseksi. Uskonpuhdistuksen j?lkeen rupesi tieteilleki suurempi vapaus koittamaan, ehk? sitteki tiedemiesten tointa ja kirjoituksia on pyydetty pit?? lukon takana.
Jos kansain el?m?n juoksussa voidaan sanoa mit?k??n my?h??n tapahtuneeksi ja matkaansaatetuksi, niin totta Suomen kansa sai maahansa tieteille pysyv?isen paikan aivan my?h??n. Ruotsissa pantiin Yliopisto toimeen 1477, ja