Johdanto Suomen kirjallishistoriaan | Page 2

rakkaudesta hyv?ilev?t muukalaisia oppisanoja ja toivoisivat niiden ottamista suomenki kieleen. Niiden v?ltt?mist? pit?v?t yksipuolisena suomikiihkona ja vet?v?t mielest?ns? hyvinki tukevia syit? ja perustuksia vaatimuksensa t?yt?nn?ksi. N?in tavallisesti sanovat: oppisanain ollessa yhteiset, ymm?rret??n tieteit? niiden kautta paremmin kuin jos ne olisivat kunki maan omalla kielell?; ja kun ne ovat muille kelvanneet, miksik? ne eiv?t suomelle kelpaisi. N?it? perustuksia likemmin tarkatessa laimistuu niiden tukevuus melkein tyhj?ksi.
[1] Ks. Kalevalan 47 runoa, toisessa painossa.
Muukalaisten oppisanain puolustajat eiv?t muista eli eiv?t tahdo muistaa niit? aikoja ja seikkoja, jotka vaikuttivat Europan nykyisten kielten sekoituksen, ja jotka osaksi olkoot oppineitten puolustuksena sen tapahtumiseen. Ihmiset ovat aina aikansa lapset, ja harvat ovat vapaat aikansa erhetyksist?. Mainittu, viel? nytki hankaloittava sekoitus sai alkunsa silloin kuin sivistys ylip??t?ns? oli vanhanaikainen (romalainen ja kreikkalainen), ja sen ainoana v?likappaleena latina, joka sen turvissa oli tunkeunut kaikkiin maihin ja voittanut vuosisatojen kuluessa melkein yht? suuren kunnioituksen kun paavi ja h?nen pyh?ns? katolisessa maailmassa. Alku kun oli tehty paisui sen kasvanto itsest?ns?, sill? useammat tiedemiehetki kulkevat mieluisemmin avattua polkua, ennenkun uusia hakevat, olkoon vanha sitte hyv? eli huono, hy?dyllinen eli vahingollinen. Harvoin se totuus pysyy el?v?n? keness?k??n, ett? ihminen ei ole luotu ummin silmin ja huolimattomasti toimimaan, katsomatta ty?ns? vaikutuksia tulevaisessa ajassa. Sen unohdus, joka niin paljon pahaa on matkaansaattanut, kielt?? ihmisten maailmanhistoriallisia erhetyksi? ja vikoja puolustamasta. Kielten sekoitus on laskettava oppineitten vaikuttamaksi viaksi.
Uskonpuhdistuksen kautta voitolle p??ssyt ajatuksen vapaus -- t?m? ihmisen kalliin omaisuus -- antoi tieteille toisen juoksun, jota oppineet seurasivat niinkuin valon sotalippua parempaan aikaan. Janoova ihmishenki alkoi saada virvoitusta ja lohdutusta suoraan pyh?n raamatun sit? ennen suljetuista l?hteist?, ja tieteit?ki ruvettiin v?hitellen ajan vaatimuksesta viljelem??n kansain omilla kielill?. Mutta kun niiden viljelij?t sin? aikana ja kauvan j?lkeenki p?in osasivat paremmin latinaa, kreikkaa ja hepreaa, saattoi se heit? sekoittamaan maansa kieli?. Taitamattomuudesta unohtivat omain kieltens? varat, jotka ep?ilem?tt? olisivat alusta pit?in riittyneet tiedekieleksi yht? hyv?sti kun latina silloin kuin tieteit? sill? aljettiin harjoittaa. Ensim?iset suomenkielisetki kirjoittajat pistiv?t rakastettua latinatansa suomalaisten lauseinsa v?liin, niin ettei suomikaan ole sen suhteen j??nyt osattomaksi. *Item*[1] pantiin siihen, jossa sana *my?s*, *anno*, jossa *vuonna*, *errata typographica Catechismuxesta*[2], jossa *katkismuksen painovirheet*, j. n. e., olisi saman sanonut suomalaisenkin ymm?rrett?v?ksi.
[1] Ks. esm. Mikael Agrikolan "Alkupuhetta sen wdhen Testamentin p?le."
[2] Ks. Valtaneuvos Pippingin Luetteloa suomeksi pr?nt?tyist? kirjoista, s. 8.
Jos valmiit oppisanat ovat yhdelt? puolen helpot ottaa vennon vieraisin kieliin, ei siit? syntynytt? kielten turmelusta sent?hden k?y toiselta puolen mill?k??n muotoa puolustaminen. Semmoista helppoutta saattaisi totuuden mukaan arvata laiskuudeksi; vaan jos se oppineitten vireydelle tuntuu liian rumaksi moitteeksi, saa sit? kaikitenki sanoa huolimattomuudeksi toisten tavaran hoidannossa ja k?yt?nn?ss?; sill? kielet eiv?t ole oppineitten -- ne ovat kansain kalliimpia omaisuuksia. Siksi sen nykyinen aika on tekotoimellisesti osoittanutki, koska entisten oppineitten huolimattomuutta kansain kielten k?yt?nn?ss? on useissa maissa ruvettu hylkim??n. Heid?n j?tt?mi? muukalaisj?lki? on oppisanainki puolesta koetettu puhdistaa esm. Ruotsissa, Saksassa, Norjassa ja erinomattain Tanskassa. Ruotsalaiset vaikeroivat sit? paitse saksan, ranskan ja siskokielens? tanskanki vaikutusta heid?n kieless?ns?[1]. L?ytyy siis muuallaki kielen puhtauden harrastajoita.
[1] Rs. P. Wieselgrenin Ruotsia kaunokirjallisuutta (Sveriges sk?na litteratur). Lund 1835. 3:n osaa 196 sivua; ja N. M. Pedersenin historiaa Tanskan, Norjan ja Ruotsinkielist? (Danske, Norske och Svenske Sprogs Historie). Ky?penhamina; 2:n osan s. 117--143 ja my?s ss. -- T?m?n palkitun historiaa 1:n osa painettiin 1829, toinen osa 1830.
Puheeni oppineitten kielellisest? huolimattomuudesta ei mill?k??n tavalla alenna heid?n suurta ja kiitett?v?? ansiotansa tieteiden tuonnista kuhunki maahan ja niiden yll?pid?nn?st? kussaki kansassa. Ainoasti typeryys voi lauseissani etsi? semmoista alentamista ja sen sivulla luulla unohtaneeni tiedemiesten p?? ansiota heid?n vaivaloisessa ja useimmittain palkitsemattomissa t?iss?ns?. Mit? taas siihen tulee, ett? yhteiset oppisanat huojentaisivat tieteiden ymm?rt?mist? kaikilla kielill?, niin se etu on sangen yksipuolinen ja v?h?inen. Siit? ei olisi pienint?k??n hy?ty? muille kuin kunki maan oppineille. Mutta onko heid?n hy?tyyns? enemmin katsominen, onko heid?n voittonsa t?ss? kalliimpi kun kansain kielten puhtaus? Ei suinkaan! Sit? eiv?t is?nmaan mieliset tiedemiehet miss?k??n tahdokaan, eiv?tk? suvaitse. Jos esm. suomenkieli sekoitettaisiin muukalaisilla oppisanoilla, rakennettaisiin sen kautta kansallemme samanlaatuinen tieteellinen aituus, jota muualla koetetaan saada puretuksi, ja joka Suomessakin, ensin puhtaana latinaisena ja nyt joitakuita vuosia ruotsalaislatinaisena, on seisonut lujana vartiana tieteiden temppelin ymp?rill?, niin ett? maamme oppineet ovat rauhassa saaneet olla sen sis?ss? vaikka sokkosilla. My?dytett?neen kuitenki siin? olevan kyll? v??ryytt? ja k?rsimyst?, ett? Suomen kansa niin pitk?n ajan on el?nyt sivistyksens? puolesta muukalaiskielten turvissa. -- Mutta t?st? on soveliaampi tila toisessa kohden puhua. Kysyn t?ss? vaan: ovatko tieteet ainoasti tiedemiesten hyv?ksi vaiko kansainki hy?dyksi syntyneet ja kasvaneet? Totta kansainki, jotka kustantavat oppi- ja tiedelaitoksia. Kaikki j?senet kussaki kansassa ovat velkap??t saamaan osansa tieteiden aarteista omalla, sekoittamattomalla kielell?ns?. Vaillinaiseksi supistuu muuten tieteiden tarkoitus, joka tosin on likim?isesti niiden oma vaurastuminen; mutta siihen on suljettu my?s niiden ulosp?in sivistytt?v? voima. Kunki kansan oppineet ja kyn?ilij?t ovat jakamamiehet.
Kun nyt muista kielist? liestytet??n muukalaisia sanoja niinkuin vieraita tutkaimia ainaki, niin pit?isik? meid?n Suomessa astua j?ljest? j?lkeen toisten kansain, ottamatta pienint?k??n oppia heid?n huolimattomuudestansa ja erhetyksist?ns?. Kyll? sill? tavalla olisi helppo tieteit? suomeksi viljell?, ja