Jaakko Juteini ja hanen kirjallinen toimintansa

Jaakko Juteini ja hanen kirjallinen toimintansa

The Project Gutenberg EBook of Jaakko Juteini ja h?nen kirjallinen
toimintansa, by Kuuno A. Talvioja This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Jaakko Juteini ja h?nen kirjallinen toimintansa
Author: Kuuno A. Talvioja
Release Date: October 1, 2004 [EBook #13565]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JAAKKO JUTEINI JA H?NEN ***

Produced by Tapio Riikonen

JAAKKO JUTEINI JA H?NEN KIRJALLINEN TOIMINTANSA
Kirj.
Kuuno A. Talvioja
A.G. W??n?sen Kirjapaino, Heinola, 1915.

[Kuva: Juteini.]
SIS?LLYS:
Alkulause. I. Johdatus. II. Juteinin el?m?nvaiheita. III. Juteini k??ntyy kansansa puoleen suomenkielell?. IV. Juteini k??ntyy aikansa sivistyneiden puoleen ruotsinkielell?. V. Juteinin mielipiteit? kasvatuksesta. VI. Juteinin kielioppi ja Valittuja Suomalaisten Sananlaskuja. VII. Lasten Kirja ja Lyhyt Neuwo Lapsen Opettajalle. VIII. Juteini j?tt?? kirjailemisen, mutta ei malta kuitenkaan kauan pit?? p??t?st??n. IX. Anteckningar af Tankar uti Warianta ?mnen ja oikeuksien p??t?kset. X. Juteini kunniansa kukkuloilla. XI. Yleiskatsaus Juteinin kirjailijatoimeen: Juteinin runous. Kirjallisuusluettelo. A.) Juteinikirjallisuutta B.) Juteinia k?sittelev?? kirjallisuutta C.) Kirjallisuutta, jota J. on k?ytt?nyt Liitteit?.

ALKULAUSE.
Kiitollisena muistelen, ett? prof. E.N. Set?l? v. 1887 syksyll?--ollen silloin nuori yliopiston opettaja ja v.t. professori--antoi minulle ?laudatur?-v?it?skirjotusta varten hauskan aineen ?Jaakko Juteini kirjailijana?. Kun sitten Yliopiston konsistoori seuraavana syksyn? oli palkinnut kirjotukseni t?st? aiheesta, oli tuo v?it?skirjani tarkastuksen alaisena kev??ll? v. 1889 Kotikielenseurassa, jossa esimiehyytt? hoiti prof. Kaarle Krohn--h?nkin silloin nuori dosentti ja v.t. suomenkielen professori yliopistossamme. H?n lausui tarkastustilaisuudessa toivomuksen, ett? julkaisisin kirjotukseni, sill? suomalaisen kirjallisuutemme historioitsijat olivat senlaisten monografiiojen tarpeessa. Vuosikymmeni? kuitenkin vier?hti, ennenkun minulla oli tilaisuutta kirjani julkaisemiseen. Kun sitten kirjani alkuosan (113 sivua) v. 1910 kev??ll? painatin Heinolan Alkeiskoulun vuosikertomuksen yhteyteen ja samalla otin pienen ylipainoksen siit?, oli se jo jonkun verran laajentunut; sen selostukset Juteinin teosten sis?llyksest? olivat n?et laajenneet sen takia, ett? olin niihin lainaillut paljoa runsaammin n?ytteit? h?nen kielest??n, jos kirjaa mahdollisesti voitaisiin k?ytt?? jonkinverran joissakin kouluissa lukemisena suomalaisen kirjallisuushistorian tunneilla.-- T?nj?lkeisen? aikana sain sitten tietooni muutamia seikkoja Juteinin Anteckningar-kirjaa koskevasta jutusta. N?ist? k?vin ottamassa selkoa prokuraattorinviraston- ja valtionarkistoissa sek? laajensin esitykseni niist? ylipainoksessa ja painatin j?ljenn?kset asiakirjoista teoksen loppuun. Prof. Set?l?n er??n lausuman johdosta ryhdyin sittemmin viel? kirjottamaan Juteinin el?m?kertaa--el?m?kerrallisten tietojen puolesta niin t?ydellist? kuin suinkin--ja matkustin sen takia Juteinin kotipuolessa, sek? Viipurissa ett? Hattulassa, Hauholla ja H?meenlinnassa. Seurauksena matkasta oli, ett? sain julkisuuteen Juteinin kuvan sek? yht? ja toista h?nen el?m?ns? taipaleelta ennen julkaisematonta ja ennen julkaistuakin taas ty?ni kest?ess? tarkistetuksi. T?m?n el?m?kerrallisen esityksen kautta kirjani uudelleen laajeni tavattomasti, niin ett? se nyt, kun sen ensi osan t?ten olen valmiiksi painattanut, muodostaa liitteineen noin 400 sivun laajuisen teoksen. T?m? selitykseksi kirjani hieman omituisen pagineerauksen johdosta. Syyn? siihen, ett? t?m?n osan valmistuminen on niin kovin viiv?htynyt, on tietysti ensi sijassa ollut suurt?inen virkani, mutta my?skin suuressa m??rin sairaus. Toivon tulevaisuudessa saavani tilaisuutta kirjani jatkon eli toisen osan julkaisemiseen. Siin? esit?n tarkemmin Juteinin mielipiteit? kasvatuksesta ja tietoviisaudesta.
Olen ty?ni kest?ess? saanut arvokastakin apua muutamilta henkil?ilt?, mink? t?ten kiitollisena tunnustan; mutta ennen muita on minun mainittava kaksi yst?v??ni_ prof. E.N. Set?l? sek? toht. A.V. Koskimies, joiden neuvot ja kehotukset ovat olleet tehokkaina kannustimina ty?ni kest?ess?.
Heinolassa syyskuulla 1915.
K. A. T. O.

I.
JOHDATUS.
Voidaksemme ymm?rt?? ja oikealla tavalla arvostella Jaakko Juteinia kirjailijana meid?n t?ytyy tuntea aikakausi, jossa h?n eli, tai ehk? tarkemmin sanoen ne aatevirtaukset, mitk? 18:nnen vuosisadan loppupuolella ja 19:nnen vuosisadan alkupuolella tunkeutuivat L?nsi-Euroopasta maahamme ja t??ll? etup??ss? yliopistosivistyksen v?lityksell? p??siv?t valtaan.
Aikakauden, josta on puhe, tunnemme ?valistusajan? nimell? ja sen tunnuslauseenahan oli: kaikesta taikauskosta ja ennakkoluuloista vapautunut, terve, mutta vilpit?n ihmisj?rki on oikeutettu tutkimaan ja ratkaisevastikin tuomionsa lausumaan kaikista asioista, mitk? kuuluvat inhimillisen ajattelemisen piiriin ja voivat joutua saman ajattelemisen esineiksi. Auktoriteettiuskoa ei siis saanut olla. Uskonnonkin alalla tuli kaiken alistua j?rjen arvostelun alaiseksi tai voi korkeintaan niit? t?m?n alan ilmi?it? my?nt?? oikeutetuiksi ja tosiksi, joita voi omassa mieless??n kokea. Ihmek? siis, ett? monen monet sen ajan papit ja oppineet, jotka halusivat valistuneen nime? kantaa, h?pesiv?t raamatun tavoin puhua ?ristist??, joka puhe jo apostoli Paavalin aikoinakin ?oli kreikkalaisille hulluutta?! Taikka, jos raamatun selvist? sanoista ei mihink??n p??ssyt, vaan t?ytyi puhua Kristuksen uhrikuolemasta ja yl?snousemisesta sek? muistakin ihmeist?, niin oli niit? sellaisella tavalla selitett?v?, ett? j?rki ne voi hyv?ksy?. Ett? yhden ?uhrilla?, yhden kuuliaisuudella saatettaisiin sovittaa monen syntivelka, monen tottelemattomuus, oli silloin samoin kuin kaikkina aikoina j?rkiniekoille ?hulluutta?. Emme sen vuoksi oudoksune, ettei Juteininkaan teoksissa t?mm?ist? tavata.
Kun ?j?rjen valo? milt'ei yksinomaan oli johtot?hten?,--kun ei ?gemyt'ille?, tunne-el?m?lle tarpeellista oikeutusta j?rjen rinnalla my?nnetty, oli seurauksena, ett? ?valistusmiesten? runoudesta puuttui l?mp??, puuttui useimmiten arveluttavassa m??rin kuvitusvoimaakin;-- niiss?h?n ei saanut olla mit??n ?mystillist??, salaper?ist?--; mielikuvituksen lentoa ei niist? tarvinnut etsi?k??n. Runouden tarkotuksena, samoin kuin kaiken henkisen ja hengellisen kirjailemisen, oli muka hy?dytt??. Sen tuli siis olla tarkotuksellista, eik? erikoisesti ilmaista syvint?, mit? ihmishengess? liikkui, tai tulkita kaikkea jaloa, mink? tunne-el?m? syd?mess? her?tt?? ja ajatus tunnetta palvellen kokee muille selvitt??. Ei edes luonnonkuvausta yritetty,