Iloisia juttuja IV | Page 9

Kaapro Jääskeläinen
t??ll? sanotaan "stouviksi". Taloon se ei kuulu. Yhdysvaltain puolella paikoin eiv?t ovet ja akkunatkaan kuulu taloon, vaan ovat vuokralaisen hankittavat ja kulkevat h?nen muassaan talosta toiseen.
Y?t ovat tuntuvasti kylm?t, mutta makuuhuoneisiin ei ihmeeksik??n aseteta mink??nlaista l?mmityskojetta. Siis ei ne pahasti viluisia saa olla, jotka sellaisissa oloissa nukkuvat. Ensim?lt? mulla oli niin kylm?, ett? hirvitti, mutta n?kyy siihen tottuvan.
N?ill?kin tienoilla on l?pip??sem?tt?m?t aarniomets?t, mutta rakennustavasta p??tt?en ei luulisi hirsi? l?ytyv?n satojen penikulmain alalta. Syy on siin?, ett? L?nnen amerikkalainen vihaa kaikkea, mik? tekisi kodin hauskaksi ja mukavaksi. H?nen aikomuksensa on l?hte? t??lt? tiehens? niin pian kuin mahdollista. Sent?hden koti ei saa olla sellainen, ett? se h?nt? kiinnitt?isi, vaan sen pit?? olla omansa karkottamaan miehen koko tienoolta.
Kaikkialla kehutaan amerikkalaista k?yt?nn?llisyytt?, kekseli?isyytt? ja Amerikan korkealle kehittynytt? teollisuutta. Mutta surkeampia huonekaluja, rumempia ja kaikin puolin ep?k?yt?nn?llisempi?, en ole miss??n n?hnyt kuin t??ll?. S?ngyt, kaapit, p?yd?t, tuolit ovat kaikki Noan aikaista mallia. Lamppuja t?ss? vuori?ljyn maassa jos n?kisitte, niin kunnioituksella muistelisitte niit? "kitupiikkej?", joilla Suomessa ennen navetat valaistiin. Pienimm?st? suurimpaan on kaikki kotiel?m??n kuuluva tavara niin kelvotonta kuin olla saattaa.
Suomessa en noihin seikkoihin tullut kiinnitt?neeksi huomiotani, mutta t??ll? se on t?ytynyt pakostakin tehd?. Sill? maan tapa -- ainoa puoli Amerikan oloissa, mink? Liena t?ydest? syd?mest??n hyv?ksyy -- ty?nt?? miehen niskoille enemm?n puolen taloustoimia. H?n saa aamusin ty?h?n menness??n viritt?? valkean keittostouviin, laittaa kahvin ja aamupuuron. Muija makaa kuin hako, kunnes n?lk? p?ivemm?ll? ajaa h?netkin jalkeille.
Sy?nti on Amerikan el?m?. Heti kun silm?ns? auki saa, ajetaan vatsa t?yteen puuroa, ja joka n?kem?ss? sitte p?iv?n mittaan sy?d??n ja taas sy?d??n. Sill? alalla on kaikki mahdolliset mukavuudet: kalat, lihat, maidot, puotiherkut kannetaan kotiin. Aina seisoo p?yt? t?ynn? mit? vaihtelevimpia ruokatavaroita. Jos Suomessa moni ty?mies h?vitt?? ansionsa juontiin, niin t??ll? se menee ylensy?miseen.
Siin?p? se lienee syy, ettei miss??n maailmassa k?ytet? niin paljon patenttil??kkeit? kuin t??ll? Amerikassa. Jos vilkaset amerikkalaiseen sanomalehteen, luulisit koko lukijakunnan olevan kuoleman kieliss?. Suomenkielisetkin lehdet t??ll? ovat tuollaisia sairashuonejulkaisuja. Toimittaja on samalla p??puoskari. Yhdell? on "Suomen vaakunakuva-verenpuhdistusta", toisella s?hk?v?it?, kolmannella "kasakan rasvaa" tai jotain muuta ihmel??kett?. Europassa arvokkaat sanomalehdet aina pitiv?t velvollisuutenaan varottaa yleis?? t?llaisista keinottelijoista, mutta t??ll? lehtimiehet n?kyv?t olevan k?yt?nn?llisempi?. Ottavat senkin keinottelun omiin k?siins?. Ajattelevat kaiketi, ett? "pett?isih?n tuon tyhm?n kansan kuitenkin joku toinen -- sama se, jos min? pet?n." Tervett? v?ke? ei olisi helppo l??kkeill? petkuttaa, mutta sellaisten kanssa on hyv? vehtailla, jotka liiasta sy?nnist? ovat saaneet vatsanvaivoja. Heille voi uskotella, ett? nuo taudit paranevat jollakin hein?nliemell? tai s?hk?vy?ll?. S?isiv?t v?hemm?n, niin eiv?t kaipaisi mit??n.
Moni muukin asia n?ytt?? minusta t??ll? olevan hulluin puolin. Nyt kev??n tullen esim. olen odotellut kuulevani lintuin laulua, mutta turhaan. Sensijaan laulavat t??ll? sammakot, niin ett? maailma kajahtelee. Ja oikein niill? on hienon konserttiv?en tavat: alottavat vasta my?h??n iltasilla, jolloin ty?kansa jo on levolla, ja pit?v?t riemuaan aina aamuy?h?n. P?iv?n lep?ilev?t.
Ensim?lt? en t??ll? tahtonut p??st? kunnialla sivuuttamaan vastaantulijoita. Ahtaammissa paikoissa usein pakkasivat tarttumaan kiini, ett? oli v?h?lt? tulla tappelu. Vihdoin sain selville syyn. T??ll? kaikki, niin ihmiset kuin hevoset ja rautatiejunat, sivuuttavat toisensa vasemmalta puolelta eik? oikealta, niinkuin Suomessa.
Tervehtiess? ei nosteta hattua eik? kumarreta p??t? eteenp?in -- seh?n olisi jonkunlaisen alamaisuuden tai matelemisen merkki -- vaan p??t? nytk?ytet??n hieman sivulle ja pikemmin yl?s- kuin alasp?in. Naiset terveht?v?t vain silmill??n, eik? heit? saa mies menn? aluksi tervehtim??n. Naisella on siin?kin etuoikeus.
Amerikkaa sanotaan "siksi suureksi l?nnen maaksi, jossa ei yht??n kuningasta ole eik? vastusta papeista." Senkin asian laita on v?h? niin ja n?in. Dollari t??ll? on itsevaltiaampi kuningas kuin yksik??n Europan hallitsija. H?nen suosikkinsa, suuret raharuhtinaat, ovat pelottavan mahtavia valtiaita. Mutta muusta hallituksesta t??ll? ei ole haittaa. Yhten? p?iv?n? tosin jo s?ik?hdin pahasti -- silloin, kun er??n kaivantor?j?hdyksen uhreja haudattiin --; luulin olevan sotav?ke? est?m?ss? mielenosotuksia. Mutta sit? se ei ollut. Oli vaan sen paikkakunnan suomalainen torvisoittokunta koreissa univormuissaan. Muuta "vormua" en viel? nelj??n kuukauteen ole t??ll? n?hnyt.
Papeista sit?vastoin on enemm?n vastusta kuin Suomessa, sill? t??ll? ne viel? julkeavat esiinty? koko vanhanaikaisella asevarastollaan, tulisella helvetill? ja kaikella mit? Suomessa ei en?? ilet? k?ytt?? muualla kuin mets?pit?jiss?. Suomessa niitten toki t?ytyy v?h?n v??j?t? sivistyneit? ihmisi?. Mutta t??ll? ty?v?en parissa luulevat olevansa ihan turvassa sivistykselt?. Kauan ei kuitenkaan kest?ne, ennenkuin valistus tunkeutuu t?nnekin.
Se toki on eroa, ettei t??ll? ole valtiokirkkoa, joten papeilla ei ole oikeutta kantaa palkkaansa kelt? hyv?ns?, vaan ainoastaan niilt?, jotka h?nt? tarvitsevat. Loput kerj?t??n hyvilt? ihmisilt?. Muita kerj?l?isi? en Nanaimossa ole tavannutkaan.
Eik? t??ll? ole varkaita. Ei ole siihen pakottavaa k?yhyytt?, ei n?lk? kell??n. Ennen joulua tuli kaupungin edustalla oleva merenlahti t?yteen "h?rinki?" -- isoja silakoita eli pieni? silli?, samanlaisia kuin Vienanmeren "seiti" -- monen jalan paksuudelta. Niit? sai siit? haavilla pistell? veneens? t?yteen, ken halusi. N?ihin asti ne siin? ovat oleilleet, eik? heit? juuri n?y kukaan v?litt?neen pyydyst??, paitsi kalalokit. Niill? on ollut juhla. Ulompana on halibut'ia -- mainion hyv?? kalaa, jota edes jonkun verran pyydet??n. Kes?ll? kuuluu tulevan lohia, ettei vene sekaan mahdu.

AVIOLIITTO JA IJ?N PITUUS.
Tilastotieteen tutkijat vakuuttavat saaneensa selville, ett? naimisissa olevat ihmiset el?v?t vanhemmiksi kuin naimattomat. T?m?
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 31
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.