Iloisia juttuja I | Page 7

onnen ohjista ja siit? ett? onni vet?? jotakuta. Hyv? onkin istua onnen kelkkaan.
Valheella ovat erityiset keng?t. Sanotaanhan: ?en min? valheen kengill? kulje!? -- Mutta p??tt?en siit? ett?: ?lyhyet ovat valheen j?ljet?, valhe k?ytt?? matkoillaan puujalkoja.
N?lk??kin sanovat suomalaiset ?n?hneens??, mutta ei ole tietoja sen ulkon??st?.
2. Muinaissuomalaisten yhteiskuntaoloja.
Virkamiehet n?kyv?t saaneen nimityksens? voitelemalla, niinkuin israelilaisillakin. Sit? todistavat s?keet:
?Voilla voidan voudin rinnan, tuomarin sianlihalla, jottei tuomari toruisi eik? vouti vormahtaisi.?
Muutamat tutkijat arvelevat, ett? voita ja sianlihaa olisi k?ytetty rintat?htien ja kunniamerkkien asemesta. Ainakin olisi n?ill? merkeill? silloin ollut suurempi k?yt?nn?llinen arvo kuin nyt. -- Toivottavasti vastainen tutkimus ratkaisee t?m?n asian.
Naisten nykyisell? orjuudella ei ole perustusta entisyydess?. Naimattomat neitseet olivat kunnan kirjureina, henkiherroina j.n.e., koska puhutaan joutumisesta vanhan piian kirjaan.
Vanha runo kertoo ett? miehet:
?Arvelevat akkojansa, kuulevat lutuksiansa, Pelke?v?t piikojansa.?
N?ytt?? naisilla siis silloin olleen oikeus antaa muitakin iskuja kuin silm?niskuja.
Oppineita on kahta lajia, niinkuin oppiakin: korkeata ja syv??. Korkeasti oppineita tietysti ovat t?hteintutkijat ja torninvahdit. Syv?oppisia taas merimiehet ja haudankaivajat.
Koululaitos on ennen ollut el?inkunnankin k?ytett?v?n?. Niiden aikojen kokemuksesta on syntynyt sananlasku:
?Vaikea on vanhaa sutta kirjalle opettaa.?
Viel?kin kuuluvat ahneet rovastit luettavan lehmi?.
Hulluinhoito on ollut huonolla kannalla. Eiv?t n?y n?it? onnettomia ihmisin?k??n pit?neen, vaan juhtina. Sill? sanoohan vanha lause:
?Hulluilla herrat kynt?v?t.?
3. Suomalaisten elinkeinoja.
Mets?stys on ollut korkealla kannalla, sill? ikivanhoista ajoista on otuksien rauhoittaminen ollut tunnettu. Esim. riiht? tapetaan ainoastaan syksyisin ja talvisin.
Ampumataito on ollut suuri. Pakko olikin oppia ampumaan, sill? huonoja ampujoita pidettiin pilkkana. Nyky??n pidet??n pilkkana vain miesten kuvia sotav?en ampumaharjoituksissa.
Kalastus on vanha elinkeino. Siihen ovat suomalaiset niin tottuneet, ett? kalastajat mieluimmin asuvat jonkun lahden pohjassa, ahvenien seurassa.
Kauppatavarana n?kyv?t suomalaiset pit?neen m.m. omaa p??t??n, sill? usein on mies jossakin p??ns? kaupalla. Kauppatarkoituksia varten kaiketi my?s usein ihmisi? pannaan pussiin.
Mutta kun rahan korko on korkealla, on kauppa niin huonossa kunnossa, ett? sit? t?ytyy hieroa.
Koti-el?imi? ei juuri ole tarvittu, sill? suomalainen ajaa mukavasti hyv?ll? reell?. Muutamat, esim. Antti nimiset ajavat aisoilla.
Vetoel?imin? k?ytet??n astioita, peli?, nauloja, huushollia y.m. Sanotaanhan: ?tuo saavi vet?? tynnyrin jyvi?? (joka jo on siev? kuorma), ?se peli vet???, ?se naula veti?, ?voi kun se huusholli vet??.?
4. Suomalaisten el?m?ntarpeet: asunnot, vaatteet, ruuat y.m.
Rakennuksia ei suomalainen tarvitse. H?n on hyvin tyytyv?inen pitk?vartisissa saappaissaan, ehyiss? sukissaan, ja voipi ilosta hypell? tervatuissa lapikkaissaan.
Juhlatilojen sattuessa tanssitaan valkeissa hansikkaissa.
Ulkohuoneet suomalaisia yht? v?h?n huolettavat. Eiv?t he esim. tallia tarvitse, sill? hevoset saattaa panna huonoon kenk??n.
Vaatteet ovat suomalaisille tarpeetonta mukavuutta. Usein voi matkoillaan maaseuduilla syd?ntalvellakin n?hd? paljaita talonpoikia.
Rahakukkaro on liikaa ylellisyytt?. Suomalainen voi panna koko vuotisen palkan suuhunsa. Mutta paljoa varmempi on panna rahansa viinaan, sill? niin v?kev?ss? nesteess? se parhaiten s?ilyy.
Muutenkin on suomalaisilla suuri luottamus viinaan ja l?heinen yst?vyys. Mies on viinaan menev? ja viina on mieheen menev?. T?m?n sopusoinnun kannalta on helppo selitt?? suomalaisten tavatonta:
Ruokahalua. Mies saattaa sy?d? kokonaisen puurovadin, puisen tahi savesta valetun y.m. astioita. N?it? ruokia keitett?iss? tarvitaan semmoista kuumuutta, ett? pata kiehuu, takkiraudasta valettu pata.
Mutta usein tyytyy suomalainen miedompaankin ruokaan. Miest? voi esim. sanoilla sy?tt??. Ja joskus, kun intoutuu mies, voi h?n sy?d? kokonaisen p?iv?n (ei aurinkoa vaan aikaa).
Ihmissy?nti. Vaikea on ratkaista kysymys, ovatko suomalaiset muiden pakanain tavalla olleet ihmissy?ji?. Silt? se v?h?n n?ytt??. Ei ennusta hyv??, kun mies toiselle sanoo: ??l? suuhun tule, ennenkuin entisenk??n nielasen!? -- Tosin sanotaan: ?ei mies miest? sy?!? Mutta sill? ei ole todistettu, eik? miehell? olisi tapana sy?d? vaimoja ja lapsia.
Sivumennen sanoen, ei ihmislihan sy?minen niin kummaa ole. Niinkin hyvi? yst?vi?mme ja niin viattomia olentoja kuin omia saappaitamme, voimme pit?? ihmissy?jin?, milloin ne sy?v?t ihmisten jalkoja.
5. Suomalaisten sukuper?, uskonto ja luonne.
Suomalaisten sukuper? on hyvin yht?pit?v? kehitysopin kanssa. Sit? todistavat sananlaskut:
?Vaikka suku sutena juoksisi, kun itse ihminen olen,?
ja
?Susi is?ni; karhu emoni: kun minusta mies tulisi!?
Suomalaisten uskonto ja vanhat jumalat ovat yleisesti tunnetut. Mutta huomattava on, ett? viel?kin tavataan paljon silm?n palvelijoita.
Itsep?isyytt? osoittaa se, ett? suomalainen saattaa ik?ns? asua vuoren alla eik? pyri poiskaan.
Ei h?n my?sk??n pakene, vaikka r?yst??t tippuvat.
V?h?puheisuuteen lienee syyn? se, ett? Suomen mies sy?ty??n panee leukansa tahi ainakin hampaansa naulaan.
Kevytmielisyytt? osoittaa se, ett? kalliita lamppuja ja kyntteli? pannaan tuleen. Moni on tunkenut tupakkansa ja pannut piippunsakin tuleen, vaikka ei ole ensink??n aikonut lakata tupakoimasta.
6. Luonnontieteellinen tutkimus suomalaisten ruumiista.
Luut eiv?t ole t?rke?t suomalaisessa ruumiissa. Joskus j??v?t ne kokonaan pois matkasta, jolloin syrj?isten t?ytyy huomauttaa: ?korjaa luusi!?
Nahka on melkein yht? tarpeeton. Urhoolliset miehet eiv?t n?y sit? viitsineen itse kantaa, koska halveksien sanotaan:
?Arka nahkansa kantaa!?
P?? on ankara ruumiin osa, sill? usein t?ytyy miehen itsens?kin pel?t? p??t??n.
Omituista kyll?, n?ytt?? suomalaisen p?? olevan ontto, sill? miehell? voi olla lakki p??ss?, joskus kaksikin lakkia. Sopii suomalaisen p??h?n muutakin tavaraa, esim. silm?lasia sankoineen p?ivineen. Samoin voivat he tukehtumatta pit?? huivia kaulassaan j.n.e.
Moitittavaa huolimattomuutta on, ett'eiv?t tullivirastot ole ottaneet n?it? asioita huomioonsa; sill? k?tkem?ll? kalliita kappaleita erityisiin j?seniins?, voivat suomalaiset harjoittaa laveata tullipetosta.
P??ss? n?kyy my?s asuvan suomalaisen henki, sill? muut ihmiset kuolevat, jos heilt? kaula katkaistaan, mutta suomalaiselta pit?? viel? ly?d? p?? poikki.
Syd?mess? voisi henki asua yht? mukavasti kuin esim. rautatievaunussa, sill? syd?n on kovin rauhaton paikka. Milloin on syd?n kulkussa, milloin suussa, milloin kintaan peukalossa j.n.e.
Silm?t ovat viel? rauhattomammat,