Iloisia juttuja I | Page 9

Usein saitte turhaan minua lauluillanne tervehti?. Min? vain tuumailin, ett? ?mit?h?n ne lehtorit laulaa?, kun ei ota l?ksyt asuakseen p??ss?. On n?et meill? kouluissa se j?rjestys, ett? kev??ll? on pojilla [Ainoastaan laiskoilla ja huolimattomilla. Opett. huom.] yht? tiukka p??s? yl?sp?in, kuin jokij??ll? alasp?in.
Kuitenkin min? Teit? kohtelin paremmin kuin etel?maissa kuuluvat tekev?n. Puhtaalla omallatunnolla voin vakuuttaa, etten t?n?k??n p?iv?n? tied?, mille laululinnun liha maistaa.
Aina kun lomaa sain, astelin mets?teit?, kuuntelin ja ihailin Teit?. Viel?p? v?liin koettelin, kuinka minun bassoni taipuisi hra Lahorastaan s?veleihin. Mutta uskon min?, ett? s??liksi Teille k?vi, kun n?itte sen basson haltijan aina aamusilla nelj?nnest? vaille kahdeksan, kirjat kainalossa astuvan kouluuni p?in. Surkuteltava koulumestarin alku, toisten koulittavana. -- Kunpa olisin sensijaan saanut kuusen oksalla heilua ja laulella ylistyslauluja kultani ihanuudesta!
Mink? kultani?
Se seikkapa juuri mielt?ni enimm?n painoi ja saatti minun murehtimaan kovaa kohtaloani, kun n?in Teid?n lemmenliittoja rakentavan ja perustelevan pes?n pohjaa. Minulla onnettomalla kun ei ollut viitteit?k??n sinnep?in! [N?m? lauseet olisivat hyvin hyv?sti saaneet j??d? pois. Opett. huom.] Mutta ollappa minulla hra Tiklin punaset posket, niin eri silm?ll? silloin tyt?t katselisivat minuun. Eik?h?n herahtaisi silmist? rakkauden kyynel, kun ei kukaan n?kisi? -- Ent? se pes?n laitto sitte! Minun suhteeni se on johtokuntain ja ylihallitusten vallassa, saanko sit? ollenkaan, ja mink?lainen se tulee.
Sitte kes?n pitk??n meid?n kohtalomme jossakin m??r?ss? muuttuivat. Teid?n t?ytyi olla toimessa, jos satoi taikka paistoi, ja lent?? itikkain per?ss?, varsinkin senj?lkeen kun perhe-el?m?n varjopuolet -- ne velvollisuudet -- alkoivat ilmesty?. Todellakaan en min? tahtoisi ottaa Teid?n lapsianne kortteeriin ja talon ruokaan. Min? elin kes?kauden enemm?n helpoilla p?ivill? ja hyvill? ruu'illa. Eik? ollut minulla mit??n muuta maallista huolta kuin ?ehdot? soitannossa; ja sit?kin taidetta Te harjoititte monta vertaa enemm?n kuin min?.
Loppukes?ll? en mitenk??n olisi tahtonut vaihtaa virkoja hra Sorsan kanssa, vaikka olisin maailman etevin uimamaisteri. Opettaa semmoista poikajoukkoa uimaan ja tehd? senkin seitsem?n sukellusn?ytett? pyssymiehen edess?!
Koska herroilla n?ytt?? olevan kiire, lopetan n?m? kes?iset muistelmat t?h?n. Toivon ett? ensi kev?nn? taas tervein? tavataan, ja sitte voin jatkaa.
Ainoa paikka, johon omasta puolestani tohtisin kutsua herroja l?ht?kahville, on raittiusravintola. Mutta pelk??n, ett? ovat siell?kin kovin ahneita lintupaistille.
Hyv?sti sent?hden! ?Kl?m int port!? [Ei sovi k?ytt?? vierasta kielt?, varsinkaan kun sit? ei osaa. Opett. huom.]
2. Sivistyksen arvosta.
Kun [?Kun? on nolo sana alkuun. Opett. huom.] viime kerran sillalla k?velless?ni j?tin hyv?sti muuttolinnut, luulin ensim?isess? alakuloisuuden puuskassa, ettei koko pitk?n? talvena saa kuulla muita laululintuja kuin variksia ja heid?n vertaisiaan. T?st? v??r?st? luulosta her?tti minut hele? kukon laulu kaupungilla.
Siit? johduin mietelmiin, joita en tahdo yksityisen? salaisuutenani pit??.
Kansalla on arvoitus: ?Miksi kukko laulaa silm?t kiini?? -- ja siihen on vastattava: ?Kun se osaa virtens? ulkoa.? Siin? on kyll? per?. Mutta toiselta puolen: mit? hy?ty? kukolla olisi silmiens? auki pit?misest?, kun h?n kuitenkaan ei osaa lukea? Ajatelkaa mihin pulaan h?n joutuisi, jos kerran unhottaisi virtens?, eik? likiseuduille sattuisi muita kukkoja! [Sopimaton johdanto. Sen ohessa on koko aine k?sitelty v??r?lt? kannalta. Opett. huom.]
Jos kerran koittaisi maassamme aika, jolloin kukot osaisivat k?ytt?? ?S?velist??? ja ?Kansanvalistusseuran nuottivarastoa? ja laulaa suoraan nuoteista, niin tottamaar ei suuresti kaivattaisi muuttolintuja. Pohjolan talvet olisivat yht? laulurikkaat kuin kes?tkin.
Tosi on ett? sen hauskuuden saavuttamiseksi tarvittaisiin paljon laajentaa ja lis?t? kouluja, perustaa monta uutta kansakoulua joka kuntaan. Mutta ajatukselle ei mik??n ole mahdotonta, ja mahdottomistakin ajatuksista voi olla jotain hy?ty?. [Tavallisesti niist? ei ole mit??n hy?ty?. Opett. huom.] Enk? min? ole ensim?inen, n?ihin mietelmiin joutunut. Vanhoissa aapisissa oli kuva, joka esitti kukkoa opettamassa ihmisen lapsille lukutaidon alkeita -- vaikka sill? lienee enemm?n tarkoitettu kuvata opettajan luonnetta kuin opetustaitoa. [T?m? h?vyt?n lause on pyyhitt?v? pois. Opett. huom.]
Meill? ihmisill? on paljon syyt? iloita saavutetusta sivistysm??r?st?mme ja kehoitusta k?ytt?m??n sit? oikein, jos katselemme, mit? nelijalkaisilta kumppaneiltamme t??ll? maanp??ll? puuttuu.
Oikein k?vi s??likseni t?ss? vasta er?st? koiraa h?nen oppimattomuutensa t?hden. H?n oli yksinkertainen maalaispiski, juoksi uskollisesti rumpalin j?lest? nurkalta nurkalle ja kuunteli, kuinka t?m? julisti, ett? koirat meid?n kihlakunnassa ovat sadan (100) markan sakon uhalla pantavat kiini. Sokrates kuunteli levollisena kuolemantuomiotansa, sill? h?n oli vakuutettu siit?, ett? kuolemansa j?lkeen p??see sangen siedett?viin oloihin. Mutta kysymyksess? oleva koira oli levollinen tiet?m?tt?myytens? t?hden. Jos h?n olisi ymm?rt?nyt rumpalin tarkoituksen, olisi h?n varmaan viipym?tt? matkustanut toiseen kihlakuntaan.
Jos hevoset tuntisivat mit? laki s??t?? el?inr??kk?yksest?, niin saisipa kihlakunnanoikeus istua ymp?ri vuotta tutkimassa heid?n kanteitaan, ja el?insuojelusyhdistykset muuttuisivat asianajotoimistoiksi.
Ei tarvitsisi pel?t? el?inten menev?n vieraille laitumille, kun ver?j?ll? sakkotauluista n?kisiv?t, ett? se on kielletty. Eik? tarvitsisi etsi? kissoja maitohuoneesta, jos he oppisivat odottamaan siksi, ett? maito on separeerattu, jolloin saadaan enemm?n kermaa kuin suoraan pytyist? kuorimalla.
Riikinkukot varmaankin lakkaisivat muiden n?hden komeilemasta suurella pyrst?ll??n, jos he kirjallisuudesta n?kisiv?t, kuinka vakavat ihmiset heit? ylenkatsovat. Tosin on maailmassa olentoja, jotka komeilevat riikinkukoilta saaduilla h?yhenill?, vaikk'ei heid?n ruumiinsa ollenkaan niit? kasva, -- olentoja, joita ei mill??n j?rkevill? syill? voi taivuttaa luopumaan ruumiinsa rakennukselle aivan vieraista koruista. Riikinkukon pyrst?n on sent??n luonto h?nelle lahjoittanut.
Voisi viel? aavistaa, kuinka suuressa m??r?ss? t?m? sivistysty? edist?isi tieteit?. Kun jokainen el?in itse kykenisi selvitt?m??n ruumiinsa rakennuksen ja elintapansa; kun saisi kuulla luentoja ruohokasveista kotinavetassaan, niin paljoa v?hemm?n