Iloisia juttuja I | Page 3

kuulemaan sit? Taskis-Ville? mainittavan? Enk? min? ole oikein humalassakaan ollut sitte Villen risti?isten; silloin tuo alkoi v?h? heilutella miest?.?
?Hulluko sin? olet? -- Mitk? sulla on jalassa??
?Lapikaskeng?t n?m? ovat -- mutta hyv?t! Kyll? vihollinen n?it? pelk??, sen mink? muitakin saappaita.?
?Putkaan -- mars!?
Niskaan tarttui peijakas.
??lk?? hyv? kirkkoherra, vai mik? kenraali sin? olet! Jos vaan et heit? irti, niin min? huudan, ett? Keisari kuulee!?
Mutta ihan kun oli saamassa minut muutamasta ovesta sis??n, tuli miehi? ulos kasarmista. Se ?skeinen vahtisotamies oli toinen, ja Villeksi arvasin toisen.
?Kuulehan Ville, tuleppas nyt apuun! T?m? herra t?ss? hyvin rupesi komeilemaan.?
Heitti se toki onnekseen minut irti ja alkoi kysell? tarkemmin, mik? mies min? olin ja mist? min? Villen tunsin pime?ss?.
?Otahan ryyppy, ett? lauhdut!? Aloin sitte kaivaa taskustani semmoista kappaletta, josta sen saisi. Mutta ei se taipunut tuumaan.
?Tulee se p?iv? toinenkin?, arvelin, ja aloin sitte perustaa asiaa. Kerroin oikein latukantasiaan, mitenk? se nyt t?ll? lailla sattui, ett? min? rupesin vahtina seista t?r?tt?m??n.
?Enk? min? sinulle olisi mit??n tehnyt, vaikka kieltelin tulemasta. Ilman vaan leikill?ni koettelin, tokko sinussa on sotamiehen luontoa.?
Sill? se minut p??sti. Mutta alkoi sitte olla tiukkana sille sotamiehelle. Se ei n?et olisi saanut hievahtaa vahtipaikastaan. Tuskin se sotamiesparka olisi siit? selvinnyt, jos en min? olisi alkanut selitt??, ett? t?ytyih?n t?ss? minunkin l?hte? paikaltani, kun niskasta nujuutettiin.
?Jos se ei olisi t?m? sotamies niin n?yr?sti l?htenyt, olisin saattanut putelilla kajauttaa.?
?Olihan sill? kiv??ri, sin? tolvana!?
V?h?n tuo viel? purisi ja meni sitte maata.
4. Helsingin ihmeit?.
Sitte l?hdettiin sis?lle Villen huoneeseen. Mutta eip? tuo n?kynyt yksist??n Villen hoteilla olleen. Miest? oli kuin Viron sutta, s?ngyiss? pitkin lattiaa, mik? sel?ll??n, mik? mahallaan.
Siin? sit? tarinoitiin kaikki kuulumiset Villen kanssa. Ei tuo tuntunut Ville olevan juuri mill??nk??n koko sotamiehen ammatista. Yht? hyv? olisi ollut kotona kynt?? ja sy?d? kalakukkoa ja piim?velli?.
?Miss? huoneessa se t??ll? Keisari asuu??
?Ei se nyt sattunut kotiin, on Pietarissa k?ym?ss??, selitti Ville.
Otettiin tuosta ev??t esille ja tuomiset Villelle. Eukko n?et laittoi puolen tusinaa sukkia ja kolme paria alushousuja; min? taas olin hommannut em? j?ss?k?n kartuusitupakkaa ja mink? mit?kin. Sain sitte ruveta maata vahdissa olevan sotamiehen s?nkyyn, ja siin?p? se hurahti y? aina aamuun asti.
Aamulla sitte, kun oli pyh?p?iv? ja kaunis ilma, l?hdettiin k?velem??n ja kaupunkia katselemaan Villen kanssa. Kaartin pihalla oli kauhean iso patsas, jota en illalla pime?ss? ollut huomannutkaan. Ensin luulin siin? olevan kaivon, mutta Ville selitti, ett? se on rakennettu Turkin sodassa kaatuneitten muistoksi.
Ulos kaupungille kun sitte tultiin, niin enp? ensin yritt?nyt n?hd? mit??n. Huikasi n?et silmi?ni se komeus ja prameus. K?det ristiss? ja suu auki seisoin, eik? hengen hivent?k??n p??ssyt rinnastani. Siin?h?n vaan oukailin kuin Tiilikaisen hevonen taivaan merkki?.
Outoa oli kaikki, katsoipa yl?s tahi alas. Ylh??ll? taivaan ja maan v?lill? oli rautalankoja vierekk?in tuhkatihe?ss? aina monen sylen laajuudelta. Korkeimmilla katoilla ne olivat kiini suurissa hein?haasioissa. Ville tuo selitti, ett? niill? herrat puhelevat kesken??n. Onhan niill? herroilla omat kujeensa jos miss? asioissa. Sit? min? vaan ihmettelin, ett? sai kadulla k?vell? ilman piletti?.
Alas sitte jos vilkasi, n?ki jalkatien olevan sile?ksi hakatusta ja h?yl?tyst? kivest?, jota ei n?ihin asti viel? ole piisannut Kuopion kirkon rappusiinkaan. Monessa kohti oli yksi ainoa liipattu ja puleerattu kivi niin pitk? kuin silm? kantoi ja aika leve? my?s. Mist?h?n kalliosta ja mill?h?n keinolla nekin lie irti saatu, ja mill? ihmeen tavalla paikoilleen pantu?
Muutenkin oli kaduilla ihmeellisi? laitoksia: tuontuostakin nousi maasta torvi, josta sai vett?, kuinka vaan tahtoi ottaa. Tottapa lienee kaupungin alus ollut ihan yhten? j?rven?.
Jos sitte rupeaisin taloista tarkoin puhumaan, niin jatkuisi siit? tarinaa koko ij?kseni ja j?isi kesken viel? sittekin. Muutamia taloja oli semmoisia kuin jos kallio hakattaisiin nelisnurkkaiseksi ja siit? sitte teht?isiin talo. Er??n puiston reunassa oli talo kaikkia muita uhkeampi. V?sy?kseen asti sai k?vell? sen pisint? sein??, eik? siit? sittenk??n tahtonut sivu p??st?, ja niin korkea ja leve? oli se, ett? tahtoo tulla hulluksi, jos sit? ajatteleekin, saatikka sitte kun sen n?kee. Ei ole t?ss? avarassa maailmassa mit??n niin suurta eik? komeata, ei piisaa sille Paapelin torni, ei Jerikon muurit eik? Ekyptin vaarauonit. Koko etusein? oli t?ynn? lasia sek? kultaa, kalliita kivi? ja myrhamia, timanttia ja punamaalia. Ei ollut sile?? paikkaa, enemp?? kuin pappilan mampselin leningiss?. Katolla oli tornia ja seip?it? kuin hyv?ss?kin sotalaivassa.
P?iv?llisen sy?ty? sitte l?hdettiin pois kaupungista katselemaan sen ymp?rist?? ja puistoja. Mutta en noista heid?n puistoistaan ollut juuri mill?nik??n. Nilsi?ss? on paljoa parempaa ja tihe?mp?? mets??.
K?velless? kerkesi jo pime? tulla. Varhain se tuleekin syksyiseen aikaan. Palattiin siis kaupunkiin ja tultiin sen ison talon kohdalla olevaan puistoon. Siell?k?s liikett? oli kuin hyvill? hevosmarkkinoilla. Tytt?j? ja poikia niin viet?v?sti. Ihmettelin vaan, kun Villelle n?kyi olevan tuttu useampi tytt?. Hyvinh?n ne kuuluvat Kuopiossakin tyt?t sotamiehist? pit?v?n -- ja Ville ei ole mik??n tuhmatekoinen poika. Jo pienen? sanoivat, ett? ?hyvin on is?ns? n?k?inen.?
Olisi viel? juteltava, kuinka eksyin, kun yksin yrittelin k?velem??n; kuinka t??ll? on kadut t?ynn? kyyhkysi? ja varpusia, jotka ovat yht? kesyj? kuin meid?n kanat, ja kuinka kotimatkalla jo olin kuin vanha tottunut reisumies ainakin, vaan ne pit?? j?tt??, sill? potaatit j??htyv?t ja ruokatunti loppuu.

NUOREMPI VELJENI.
Kyll?