Hovin Inkeri | Page 2

k?mment? yhteen.
Heikki oli j?tt?nyt latingissa olevan pyssyns? tien varrelle puuta vasten pystyyn. Kun ei karhu n?ytt?nyt pit?v?n kiirett? p??lletulolla, alkoi Heikki hiljalleen v?isty? pyssyns? luo. Samassa kuului pamaus. Niilo oli ehtinyt luo ja ampunut karhua. H?n oli t?hd?nnyt hyv?sti. Kontio p??sti hirvitt?v?n m?rin?n ja koetti, vaikka hoiperrellen, l?het? vastustajiaan. Silloin laukaisi Heikki pyssyns?. Luoti osui p??h?n ja karhu kellahti maahan. Viel? muutama tuskan tempaus, ja korven kuningas ojentihe suoraksi sammaleiselle vuoteelle. Heikki otti katajan juurelle pudonneen veitsens?, pisti sen tuppeen ja istuutui m?tt??lle lev?ht?m??n.
Sill? v?lin oli melu palauttanut kumppanit. Riemuhuudolla tervehtiv?t he kontion kaatajaa ja nostivat h?nt? kolmasti niin korkealle kuin heid?n k?sivartensa ylettyiv?t. Sitten he nylkiv?t karhun, ja Niilo otti sen ihraa vied?kseen sit? vanhalle Sannalle, joka asui kaupungissa ja joka osasi keitt?? voiteita ja parantaa tauteja.
Vanhan tavan mukaan olisi nyt karhun peijaiset olleet vietett?v?t; mutta siihen ei ollut varoja eik? aikaa. Varat oli kolmenkymmenenvuotinen sota ja mahtavampain kiskomiset v?hitellen imeneet kansalta. Ja aikakin oli v?hiss?, kun miesten varhain ylihuomenna tuli olla Lieksan kent?ll? sotatemppuja harjoittelemassa.
Kreivi Brahe n?et oli antanut k?skyn, ett? kaikki miehet, joita ei vanhuus, tauti eik? muu semmoinen seikka laillisesti est?nyt, olivat velvolliset kokoontumaan sotaharjoituksia varten Juhannuksen aikana kolmeksi p?iv?ksi.
Hetkisen miehet kumminkin lev?htiv?t kontion tappopaikalla. Kontit laskettiin maahan ja ev??t otettiin esille. Mutta ei siin? herkkuja nautittu. Kalaa oli kaikilla, useimmilla voitakin, mutta harvalla oli selv?? leip??. Kes?ll?, ennen uutisen joutumista, olikin tavallisesti n?ill? Karjalan syd?nmaan asukkailla pet?j?inen sy?t?v?n?, eik? heid?n kuultavan valkoiset hampaansa n?ytt?neetk??n empiv?n siihen tarttuessaan.
Seuraavan p?iv?n iltana, v?h?n ennen auringon laskua, saapuivat matkamiehet m??r?paikkaansa, johon muualtakin oli kokoontunut paljon miehi?.
Kent?n vieress?, sen vasemmalla puolella, oli talo. Oli parhaillaan illallisen aika. Talon em?nt? kuljetti juuri vellipataa kodasta pirttiin, ty?v?ki palasi kotiin kasken vierrosta, ja kaksi naista kantoi joesta vett? saunaan, jossa kylpy odotti. Tarpeen olikin kylpy noille nokisille kaskenpolttajille, joista toiset v?syneen n?k?isin?, toiset ilomielin ja kepein askelin kiiruhtivat saunaa kohti. Pistip? er?s heist? saunan edustalla tanssiksikin ja vet?isi nokisella sormellaan mustan juovan toisen vedenkantajan poskelle sanoen, ettei kasva pirakka nauris, jos ei nauriskasken viert?j? ole hyv?ll? tuulella.
Pirtin vieress? pellolla makasi lehmikarja m?rehtien savun ??ress?. Samuli Lieksanen, joka oli t?m?n talon omistaja, oli tunnettu hyv?ntahtoisuudestaan. H?nen karjansa antimista ja h?nen saunastaan sai osan syrj?inenkin, joka oli sen tarpeessa. Ei ihme, jos matkamiehemme jo tullessaan mielihyv?ll? katselivat kotoista n?ky? vasemmalla.
Edess??n oli heill? laaja n?k?ala. L?hinn? kentt?? oli Pietari Brahen v. 1653 Lieksanjoen suuhun perustama Brahean kaupunki. Tyynen? p?ilyi sen takana M?nninselk?, jonka keskell? T?r?n saarella kasvoi yksin?inen, tavattoman korkea honka. Kauempana siinti Kinahmo-saaren mets?inen ranta ja sitten yh? etemp?n? laajan Pielisen ilta-auringon valossa v?lkkyv? pinta. Lehtimets?t ylt'ymp?rill? loivat lienteytt? t?h?n maisemaan, jossa valo ja rauha n?kyi vallitsevan.
Tuo n?ky haihdutti hetkeksi mielest? kaukaiset sodat ja l?heiset kinastukset. Tyyneys luonnossa loi tyyneytt? mieleenkin. Samuli Lieksasen pulskaa karjaa katsellessa unohtui, ett? monesta talosta oli viimeinenkin lehm? ja hevonen mennyt sotav?en yll?pit?miseksi m??r?ttyjen verojen suorittamiseen. Unohtui, ett? voutien ja veronkantajien ahneus ja laittomat kiskomiset olivat vieneet monelta kodin ja konnun.
Brahean silloin vasta vuoden vanha kaupunki oli rakennettu niemelle, jonka v?h?inen Varasjoki erottaa muusta mantereesta. Nient? nimitet??n viel?kin Kaupunkiniemeksi. Sit? rajoittaa it?puolella Lieksanjoki, etel?- ja l?nsipuolella se osa Pielisj?rve?, jota sanotaan M?nninsel?ksi. Taloja oli kaupungissa vain kymmenkunta, niist? muutamat hyvinkin pieni?; mutta hauskoilta ne kumminkin n?yttiv?t, kun olivat ihka uusia ja kahteen riviin asetettuja. Brahean kaupungilla oli siis yksi katu, ja sill? oli arvattavasti nimikin, mutta siit? ei ole j?lkimaailmalla tietoa. Kadun p??ss? l?nsipuolella oli tekeill? talo, joka n?ytti muita muhkeammalta. Kadun vastaisessa p??ss?, jonkun matkaa taloista, oli hirsikasa. Varasjoen yli viev?n sillan kaupungin puoleisessa p??ss? oli portti, joka seisoi auki p?iv?kaudet, ja portin vieress? pieni h?kkeli.
Tuo pienoinen kaupungin alku her?tti tulevaisuuden toiveita, ennusti edistyst? ja vaurastumista, mutta niin ei ajatellut ?skeinen tuttavamme Taneli.
Karsain silmin h?n katseli kaupunkia ja jupisi itsekseen:
-- Tuossa on taas talonpojille rakentamista ja el?tt?mist?. Tuossa on k?r?j?kartano kattoa vailla, tuossa on hirret, joita viime talvena piti hinata t?nne kirkontekoa varten muka, ja tuossa on talo, jossa ottavat tullia kaupunkiin viet?v?st? tavarasta, jota meid?n on pakko sinne kuljettaa. Vaan eip? sill? tulliherralla ole kovinkaan pulskaa pirtti?. Sopineekohan itse siin? suorana seisomaan?
-- Tulliherra rakastaakin enemm?n pitk?ll??n olemista kuin seisomista, nauroi muuan l?hiseutulainen, joka oli kuullut Tanelin sanat. -- Etk? sin? tunne Jouto-Juoseppia?
-- Tunnenhan min? h?net. Vai siit? ne nyt ovat herran tekaisseet. H?nh?n se ennen talonpoikana ollessaan n?pistelemisell? henke??n el?tti ja v?liajat loikoili uunin p??ll?. Kerran kun h?n Aholammin aitasta maitopytty? mets??n kiid?tti, oli k?ynyt niin hullusti, ett? h?nen oli t?ytynyt juosta. Tuo eik? liene ollut ainoa kerta h?nen el?m?ss??n. Vasikat olivat n?et laukanneet per?st?, ja Juoseppi kun luuli takaa ajettavan, otti vauhtia, niin ett? lankesi savil?t?kk??n pyttyineen p?ivineen.
Kaupungissakin ty?miehet olivat lopettaneet ty?ns? ja l?ksiv?t kirveet olalla k?velem??n kotejansa kohti. Muuan koira haukahteli v?kijoukkoa kent?ll?. Tytt?nen talutti sokeaa eukkoa kent?n poikki kaupunkiin p?in. Kun he olivat joutuneet l?helle siltaa, juoksi siististi puettu, noin kahdeksanvuotias poika heit? vastaan, kaappasi kourallisen multaa ja heitti sen vanhuksen sokeita silmi? vasten. Tytt?