Hovin Inkeri
The Project Gutenberg EBook of Hovin Inkeri, by Anni Kepplerus This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Hovin Inkeri Historiallinen kertomus Pohjois-Karjalasta
Author: Anni Kepplerus
Release Date: July 16, 2005 [EBook #16313]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HOVIN INKERI ***
Produced by Matti J?rvinen and Tuija Lindholm
HOVIN INKERI
HISTORIALLINEN KERTOMUS POHJOIS-KARJALASTA
Kirjoittanut Anni Kepplerus
Ensimm?isen kerran julkaissut Kustannusosakeyhti? Otava 1897.
I.
Aurinko paistoi t?ydelt? ter?lt? ikihonkain yli, jotka siihen aikaan, jota Suomessa nimitet??n ?kreivin ajaksi?, saivat rauhassa rehottaa Karjalan syd?nmailla. Noin kymmenkunta aseilla ja suurilla ev?skonteilla varustettua miest? samosi eteenp?in korvessa kiertelev?? polkua my?ten. Puiden siimeksess? ei heit? helle p??ssyt kovin rasittamaan, sen huomasi heid?n reippaasta k?ynnist??n ja vilkkaasta keskustelustaan.
Heid?n puheestaan p??tt?en oli koko matkanteko heille kovasti vastenmielist?. Eritt?in harmistuneelta n?ytti er?s lihava, lyhyen tanakka nuorukainen. H?n siirteli my?t??ns? raskasta ev?skonttiaan toiselta olkap??lt? toiselle ja arveli, ett? osattaisiin sit? sotia, kun tarvis vaatisi, ilman kapteenin opastuksiakin.
-- Oikein sanottu, Taneli, liitti t?h?n l?hinn? kulkeva kumppani. Ne on niit? herrain kujeita vaan, talonpoikain kiusaksi keksittyj?. Mill?s ne herrat el?isiv?t, jos eiv?t toinen toiselleen tuloja hankkisi? T?st?kin hyv?st? t?ytyy maksaa kapteenille kaksi ?yri? hopearahaa joka talolta.
-- Hyv? kunhan p??see muutaman p?iv?n marssimisella, jatkoi kolmas; mutta kun k?y niinkuin Korpivaaran Jaakolle toissa viikolla, niin sitten sen tiet??, ett? on valtaa vailla. Jaakolta oli n?et raudikko laitumelta kadonnut. H?n haki sit? p?iv?kaudet ja sai vihdoin er??lt? laukkulaiselta kuulla, ett? kirjurin renki oli sill? ratsastanut Nurmeksen rajalle ja j?tt?nyt sen sinne er??n talon niitylle, josta taas oli ottanut parhaimman hevosen ja kiiruhtanut viem??n viesti? herraltansa Nurmeksen kirkonkyl??n. Jaakko l?ysi sielt? raudikkonsa, mutta niin pilalle ajettuna, ett? tuskin siit? kalua tuleekaan. Kun Jaakko sitten meni kirjurille valittamaan v??rintekoa, ajoi t?m? miehineen h?net pois talostaan ja olipa viel? sivaltanut Jaakkoa aika lailla selk??n hevosruoskalla ja uhannut, ett? jos viel? uskaltaa ruveta valittamaan, niin kyll? h?n ensi k?r?jiss? n?ytt??.
-- Herrat pit?isi ajaa pois koko Suomesta, sanoi taas ensim?inen puhuja. Sitten ei tarvittaisi maksaa verojakaan. Nyt kuuluu vallesmannin joka vuosi pit?v?n antaa kreivin kamreerille kirjalliset luettelot kunkin viljasta ja karjasta ja niityst?, ja sen mukaan kuuluvat sitten lis??v?n veroja. Pet?j?ist? on ennenkin sy?ty, mutta j??neek? t?st? l?hin vellijauhojakaan, vai mit? sin? arvelet, Heikki?
Kumppanit katsahtivat kaikki Heikkiin, ja heid?n katseissaan ilmeni luottamusta ja kunnioitusta.
Mies, johon toverit noin n?yttiv?t luottavan, ei ollut vanhempi kuin moni muu joukossa, p?invastoin kuului h?n nuorempiin. Paidan hiha, jolla h?n pyyhk?isi hike? otsaltaan, oli yht? karkea kuin toisillakin, ja kooltaan oli h?n vain tavallinen; mutta siit? huolimatta olisi syrj?st? katsoja heti tuon joukon n?hty??n pit?nyt Heikki Sormuista sen johtajana. H?n ei ollut kaunis, mutta h?nen muodossaan kuvastui ?ly?, lujuutta ja samalla hyv?ntahtoisuutta. Tarmoa ja voimaa osoitti koko h?nen olentonsa. Toverit olivat monesti j?tt?neet yleisten asiain ratkaisun h?nen teht?v?kseen, eik? heid?n viel? koskaan ollut tarvinnut sit? katua.
Miettiv?n? oli Heikki kuunnellut kumppanien pakinaa.
-- Totta on, vastasi h?n, ett? t??ll? harjoitetaan paljon ilkeytt? ja tehd??n v??ryytt?, mutta se ei ole herrain tahto. Eih?n nuo, joita me herroiksi nimit?mme, oikeastaan ole muuta kuin herrain palvelijoita. Jos itse Pietari herra olisi t??ll?, niin kyll? h?n rankaisisi v??ryydet ja panisi pahat palvelijat viralta pois. Mit? verojen kantoon tulee, niin n?keeh?n ett? kreivi harrastaa oikeutta, kun ei anna nylke? meit? niinkuin ennen, vaan vaatii verot varoja my?ten.
Taneli murahti viel? jotakin, toiset ??neti jatkoivat kulkuansa.
V?hitellen alkoi maa k?yd? alavammaksi, kivikot harvemmiksi. Mets? muuttui niinik??n: kuusia n?kyi pet?jien asemesta, ja niiden vieress? vilahteli vaalean viheri?it? lehtipuita. Vankkaa oli tuo mets?: siin? oli puita, jotka n?ht?v?sti olivat kest?neet vuosisatojen pakkasta ja paistetta, ne kun olivat toista kyyn?r?? l?pimitaten. Mets? sellainen, joka nykyaikoina olisi tuottanut omistajalleen rikkauden, mutta joka silloin ei ollut hyv? edes kaskeksikaan, koska noin paksut tyvet olivat ty?l?it? kaataa. Olipa siin? tien varrella muuan kataja niin suora ja sorea, ett? Heikin pisti p??h?n katkaista se sauvaksi. H?n oli juuri vet?m?isill??n puukkoa tupesta, kun yht?kki? kuului tuo korven asukkaille niin tuttu ja samalla niin peloittava ??ni, karhun vihellys. Joka mies kavahti kuuntelemaan ja tarttui vaistomaisesti pyssyyns?. Tuokion n?in seisty?ns?, kun ei kuulunut sen enemp??, l?ksiv?t miehet hiljalleen astumaan eteenp?in. Taas kuului vihellys, nyt melkein l?helt? ja edest?p?in ik??nkuin oikealta puolen polkua, joka n?ill? paikoin oli hyvin mutkikas.
-- Olisipa yht? karjan vihollista v?hempi, jos tuo meit? vastaan sattuisi, tuumaili muuan miehist?, jota kumppanit nimittiv?t Niiloksi. H?n pys?htyi ja rupesi panemaan latinkia pyssyyns?. Toiset kulkivat verkalleen eteenp?in tarkasti t?hystellen mets?? uran oikealla puolella.
V?h?n matkan p??h?n pys?htyi Heikki Niiloa odottamaan, ja kun muutaman sylen p??ss? tielt? taaskin n?ki hyv?n sauvakatajan, rupesi h?n sen tyve? vuolemaan. Pian se oli ohkaiseksi vuoltu, ja nyt h?n sen taittaa rasahutti aikoen ruveta sit? karsimaan. Kun h?n siit? ojentihe, kuului sankan kuusiryhm?n juurelta kova risaus; h?n katsahti sinnep?in. Siin?, noin parin sylen p??ss?, kohosi kontio takajaloilleen ja l?i kahta
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.