Helgelannin sankarit | Page 6

ensin kysymykseeni. Miss? on ranne-rengas, jonka kerran sulle annoin?
DAGNY (n?ytt?? sen). K?dess?ni t?ss?; sin? k?skit minun yh?ti kantamaan sit? k?dess?ni.
SIGURD. Heit? se meren pohjaan, niin syv?lle, ett'ei sit? ikin? l?ydet?; sill? se voipi viel? olla syyn? monen miehen kuolemaan!
DAGNY. Rengas!
SIGURD (hilliten ??nt??n). Sin? iltana, jolloin nais-ry?st? tapahtui is?si luona, -- sin? muistat kai --
DAGNY. Sit?k? en muistaisi!
SIGURD. Siit? ai'on nyt puhua.
DAGNY (kiinitt?en huomiotaan). Mit? siit?; puhu!
SIGURD. Siell? oli juhla, sen tied?t; sin? menit aikaisin makuu-huoneesesi; mutta Hj?rdis j?i miesten seuraan juoma-p?yt??n. Ahkeraan kulki juoma-sarvi ymp?ri, ja kaikenlaisia lupauksia vannottiin. Min? vannon viev?ni kauniin immen muassani Islannista l?hteiss?ni; Gunnar vannoi samoin ja antoi juoma-sarven Hj?rdis'ille. T?m? nousi seisoalleen ja teki lupauksen, ett'ei kukaan sankari saisi h?nt? puolisokseen, pait se, joka menisi h?nen huoneesensa, tappaisi karhun, joka oli sidottu ovenpieleen, ja kantaisi h?net syliss??n pois.
DAGNY. Niin niin, sen tied?n!
SIGURD. Mutta kaikki pitiv?t sit? mahdottomana; sill? karhu oli julmin pedoista; ei kukaan muu kuin Hj?rdis uskaltanut l?het? sit?, ja sill? oli kahdenkymmenen miehen voima.
DAGNY. Mutta Gunnar tappoi sen kuitenkin, ja tuli siit? sankarty?st??n kuuluisaksi kaikkialla.
SIGURD (tukahdutetulla ??nell?). Niin tuli, -- mutta -- *min?* sen ty?n tein!
DAGNY (huudahtaen). Sin?!
SIGURD. Kun miehet olivat h?lventyneet juhlahuoneesta, pyysi Gunnar minua puheilleen kahden kesken makuu-huoneesen. Siell? sanoi h?n: "Hj?rdis on minulle rakkahin kaikkia naisia; min'en voi el?? ilman h?nt?." Min? vastasin: "No, mene h?nen huoneesensa; tied?th?n Hj?rdis'in ehdot." Mutta h?n sanoi: "Rakastuneelle on el?m? kallis; tiet?m?t?nt? on, onnistuisiko mun tappaa karhu, ja minua peloittaa nyt uhrata el?m?ni; sill? samassa kadottaisin my?skin Hj?rdis'in." Kauvan puhelimme kesken?mme, ja loppu oli se, ett? Gunnar valmisti laivansa l?ht??n, mutta min? vedin miekkani, pukeuduin Gunnar'in sota-asuun ja menin Hj?rdis'in huoneesen.
DAGNY (ylev?ll? ilolla). Ja sin? -- sin? tapoit karhun!
SIGURD. Min?. Huoneessa oli pime?, kuni korpin siipien suojassa; Hj?rdis luuli Gunnar'in olevan vieress??n, -- sima kiihoitti ja kuumensi h?nt?, -- h?n otti rannerenkaan k?dest??n ja antoi sen mulle -- se on tuo SAMA, joka on sun k?dess?si.
DAGNY (vitkaan). Ja sin? makasit y?n Hj?rdis'in vieress??
SIGURD. Paljastettu miekka oli v?lill?mme (lyhyt ??nett?myys). Ennen p?iv?n koittoa kannoin min? Hj?rdis'in Gunnar'in laivaan; h?n ei huomannut viekkauttamme ja Gunnar purjehti pois h?nen kanssaan. -- Sitten menin min? sinun makuuhuoneesesi, jossa tapasin sinut naisiesi seurassa; -- ja mit? sitten tapahtui, sen sin? tied?t; min? l?hdin Islannista, vieden kauniin immen muassani, kuten vannonutkin olin, ja sin? olet siit?l?htein uskollisesti seurannut minua kaikilla retkill?ni.
DAGNY (liikutettuna). Uljas mieheni! Sin? teit tuon sankarty?n; -- oi, ett'en sit? heti ajatellut; eih?n kukaan muu ollut siihen kykenev?k??n! Tuon oivallisen, ylev?n Hj?rdis'in olisit sin? voittanut, ja valitsit kuitenkin minut! Kymmenenkertaisesti rakkaampi pit?isi sun olla minulle nyt, ellet jo olisi ollut kaikkein rakkahimpani maailmassa!
SIGURD. Dagny, hyv? vaimoni, nyt tied?t kaikki -- mit? sun tiet?m?n pit??. Minun t?ytyi sinua varoittaa; sill? rengasta, -- ?l? koskaan anna Hj?rdis'in n?hd? sit?! Tekisit minulle mieliksi, jos heitt?sit sen pois -- meren syvyyteen!
DAGNY. En, Sigurd, siksi on se minulle liian rakas; onhan se sinun lahjoittamasi! Mutta ole huoletta, min? salaan sit? suurimmalla tarkkuudella, enk? koskaan ilmaise mit? mulle ?sken lausuit.
(THOROLF tulee rannasta SIGURD'IN MIEHIEN kanssa).
THOROLF. Kaikki on valmisna juhlaretke? varten!
DAGNY. Tule Sigurd, -- s? jalo, uljas sankari!
SIGURD. Tyynesti, Dagny, -- tyynesti! Sinun vallassasi on nyt, p??tt??k? t?m?n retken rauha vai surma! (ripe?sti toisille). Eesp?in kaikki, juhlalle Gunnar'in taloon! (menee DAGNY'N kanssa oikealle; TOISET seuraavat).

Toinen n?yt?s.
(_Juhla-huone *Gunnar Hersen* luonna. Ulosviev? ovi on per?ll?: pienempi? ovia sivuilla. Etualalla, vasemmalla, suuri kunnia-istuin, sit? vastap??t?, oikealla, pienempi. Keskell? lattiaa palaa tuli muuratulla koroituksella. Per?ll?, kummallakin puolen ovea, koroituksia naisia varten. Kummastakin kunnia-istuimesta, seini? my?ten, per?lle saakka kaksi pitk?? p?yt??, penkit kummallakin puolen niit?. Ulkona pime?; rovio valaisee tupaa_).
(HJ?RDIS ja DAGNY tulevat oikealta).
DAGNY. En, Hj?rdis, min' en ymm?rr? sinua; nyt olet n?ytt?nyt minulle koko tilanne ja talonne; min' en ymm?rr?, mit? sinulta puuttuu; ja kaikki mit? sinulla on, on kaunista ja oivallista; -- kuinka saatat siis valittaa?
HJ?RDIS. Hm, sulje kotka h?kkiin, saat n?hd? se pureksii puikkoja, olkoot ne sitten joko raudasta tai kullasta.
DAGNY. Yhdess? kohdin olet sin? minua rikkaampi; sinulla on Egil, pikku poikosesi.
HJ?RDIS. Parempi olisi, jos ei mulla olisi yht??n j?lkeist?, kuin ett? tuo yksikin on h?pe?ss? syntynyt.
DAGNY. H?pe?ss??
HJ?RDIS. Etk? muista, mit? is?s sanoi? Egil on jalkavaimon poika; niinp? h?nen sanansa kuuluivat.
DAGNY. Raivoisan lauseista ei pid? huolia.
HJ?RDIS Miks'ei; ?rnulf oli oikeassa; Egil on hento; kyll?, n?kyykin ett? h?n on ?p?r?-lapsi.
DAGNY. Hj?rdis, kuinka saatat sin? -- --!
HJ?RDIS (huomaamatta sit?). Siten imee h?pe? itsens? vereen, kuni k?rmeen myrkky. Kunniallisissa sankarlapsissa on toisenlaista malmia; min? olen kuullut tarinan er??st? kuningattaresta, joka neuloi koltin poikansa ihoon; eik? lapsi edes silm??ns? r?p?ytt?nyt (_ilke?ll? katsannolla_). Dagny, samalla tavoin koetan min?kin Egil'i?!
DAGNY (kauhistuen). Hj?rdis! Hj?rdis!
HJ?RDIS (nauraen). Hahaha! Luulitko tarkoittavani totta? (_muuttaa ??nens?_). Mutta usko; jos tahdot, minua ahdistaa v?lin kummallinen -- kummallinen, kiusaava halu mokomiin tekoihin; se lienee sukuper?ist?, -- sill? minun sanotaan olevan j?tun'in sukua. -- No, istuhan, Dagny; sin? olet matkustellut kaukana, ylt'ymp?ri n?in? viiten?, vuotena; -- sanoppas -- kuninkaidenkin luona kai useasti vierailit?
DAGNY. Usein kyll?, -- eritt?inkin Aedhelstan'in luona Englannissa.
HJ?RDIS. Ja sua