Faust I

A free download from www.dertz.in

The Project Gutenberg EBook of Faust I, by Johann Wolfgang von
Goethe
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Faust I
Author: Johann Wolfgang von Goethe
Translator: Kaarlo Forsman
Release Date: May 8, 2006 [EBook #18348]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
0. START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK FAUST I ***
Produced by Tapio Riikonen
FAUST
J. W. Göthen tekemä murhenäytelmä
I osa.
Kaarlo Forsman'in suomentama.
G. L. Söderström, Porvoo, 1884.
GÖTHEN ELÄMÄ JA TEOKSET.
Johan Wolfgang Göthe syntyi Frankfurt am Main'in kaupungissa 28 p.

elokuuta 1749. Hänen isänsä, keisarillinen neuvos Johan Caspar Göthe
oli jäntevä, totinen mies, kodissaan täysi yksinvaltias, jonka sana oli
perheen lakina. Äiti Katariina Elisabeth Textor oli aivan toista laatua:
luonteva, hilpeä, sydämellinen nainen, jonka luonteessa hellä tunne,
vilkas mielikuvitus ja selvä järki omituisesti yhtyivät. Nähtävästi
Göthen henkinen äidinperintö oli runsaampi kuin mitä hän isältään sai
periä. Itse hän lausuu: "isältäni sain muhkean muotoni ja vakavan
ryhtini; äiti-kullalta sain iloisuuteni ja pakinoimis-haluni. Iso-isäni
suosi kaunottaria, ja enhän minäkään ole heille nurja".
Ensi kasvatuksensa Göthe sai kotona. Äiti osasi kehittää pojan
aattelukykyä ja vilkasta mielikuvastinta kertomalla hänelle satuja ja
taitavasti johtamalla häntä itseä muodostamaan satujen loppua. Isä taas
toisin tavoin vartutti nuorta mieltä. Hän kertoi pojalle jonkun jutun
elämästä tai historiasta ja antoi pojan sen johdosta kirjoittaa
mietelmiänsä latinaksi ja saksaksi. Kahdeksanvuotiaana nuori
Wolfgang jo joltisesti osasi ranskaa, italiaa, latinaa ja kreikkaa. Hänen
lapsuutensa päiviltä on säilynyt monta jutelmaa, joista näkyy, että hän
ei ollut mikään tavallinen lapsi. Itsenäisesti arvosteli hän jo silloin
monta asiaa. Kun esim. Lissabonin kaupunki v. 1755 hirveän

maanjäristyksen kautta kokonaan hävisi ja ihmisiä hukkui tuhansittain,
niin tämä kuusivuotias filosofi rohkeni epäillä Jumalan hyvyyttä!
Kotikoulun avuksi tuli pian elämän koulu kokemuksineen. Varsinkin
vaikutti lapseen suuresti "seitsenvuotinen sota", jonka syttyessä Göthe
itse oli seitsenvuotias. Sota jakoi hänen sukunsa kahteen vastakkaisen
leiriin. Iso-isä vihasi Preussia, isä suosi sitä. Wolfgang ei välittänyt
Preussista; mutta sen uljas kuningas, joka voitokkaasti taisteli puolta
Euroopaa vastaan, oli hänen lempisankarinsa. Eipä hän vanhanakaan
osannut arvostella asioita historialliselta, vaan personalliselta, paljaasti
inhimilliseltä kannalta. -- Pojassa piileväiset runon ja taiteen siemenet
saivat arvaamatta suopean tilaisuuden itääkseen, kun eräs ranskalainen
sotajoukkio marssi Frankfurtiin v. 1759 ja majaili siellä v:een 1761.
Sen päällikkö, kreivi Thorane, joka asui Göthen kodissa, oli suuri
taiteenharrastaja. Nuori Wolfgang ihastui pian kiihkeästi tähän mieheen,
joka opetti häntä rakastamaan maaluuta ja veistotaidetta. Sitä paitsi
kaupungissa vieraileva ranskalainen teateriseura varhain tutustutti häntä

näytelmätaiteen ja teaterielämän salaisuuksiin.
Ranskalaisten mentyä opinnot jatkuivat isän johdolla; poika harjoitti
esim. matematiikkaa, muusiikkia, piirustusta, englannin, jopa
hepreankin kieltä. Pitääkseen muistissaan monet kielensä, sepitti hän
romaanintapaisen keskustelun seitsemän sisaruksen välin, jotka
puhuivat kukin omaa kieltänsä; niinpä vanhin veli puhuu saksaa, yksi
veljistä on pappi ja puhuu latinaa ja kreikkaa, kolmas on kauppias ja
haastelee englantia j.n.e. Hänen ensimmäisiä tuotteitaan oli myös
pipliallinen laulu Joosepista ja hänen veljistään. Göthessä tuleva mies

pääpiirteiltään jo kuvautuu lapsessa. Jo silloin ilmestyi hänen
luonteensa pääomituisuudet, nimittäin: varsin monipuolinen, kekseliäs,
ylpeä, vaikutuksille hellänherkkä, huikenteleva henki, joka kuitenkin
aina osaa vaikutelmiansa hallita niihin hukkumatta; keskellä tunteiden
kuohua selvä järki, itsensä hillitsevä ja sääntelevä mieli. Ja --
tehdäksemme vertailun täydelliseksi -- jo nuorukaisena tunsi hän
sydämessään lemmen ilot ja surut. Suhde Gretcheniin -- niin oli tytön
nimi -- sai sentään pian surullisen lopun, kun Gretchen ei voinut
nuorelle ihastelijalleen antaa muuta kuin sisaren ystävyyttä. Katkeran
surunsa unhotti Wolfgang pian kirjoissaan ja luonnon ihanassa
helmassa, mutta tytöstä sai hän sittemmin esikuvan Faustinsa
Gretchenille. --
V. 1765 tuli Göthe Leipzigin yliopistoon, jossa hän kohta innolla alkoi
harjotella erittäinkin filosofiaa ja lakitiedettä. Pian suuttui hän sentään
sydämestään kumpaankin. Kuuluisa kohta Faustista luultavasti kuvailee
hänen omaa silloista mielialaansa tässä kohden:
Siis, veikkoni, ensi paikallen
Collegium logicum pankaatten!
Se
hengen hyvin äkseeraa
Ja Spanjan kenkiin pingottaa,
Jott' aatos
hiipis hiljaa vaan
Ja varovasti radallaan,
Eik' itsepäisenä hairahtais

Ja ristin rastin reutoa sais.
Nyt kauan teille neuvotaan,
Mi kävi
teilt' ennen kerrassaan,
Niin hyvin kuin syönti, juominen,
Ett' yks'
kaks' kolm' on tarpehen j.n.e.
Ja sitte saatte ahkeraa
Myös Metafysiikkaa harrastaa,
Kaikk'
ymmärtää, niin mointakin,
Mik' ei mahu ihmis-aivuihin.
Jos käy tai

ei käy -- kaikillen
Kyll' ilmestyy sana tenhoinen j.n.e.
Ja lakitieteestä:
Sen opin laidan tiedän kylläkin.
Nuo lait ja asetukset vierii
E'espäin
kuin tauti saastainen,
Paikasta paikkahan ne kierii
Ja suku ne jättää
suvullen.
Typertyy järki, kiusaks' suoja muuttuu...
Voi! miks' oot
myöhän syntynyt!
Vaan oikeudet myötä perityt --
Ihanpa ne jo
meiltä puuttuu! --
Luentosalit siis Göthe jätti. Sen sijaan hän koko nuoruutensa kiihkolla
syöksihe hurmaaviin huveihin ja elämän kuumimpiin kuohuihin,
hyppäsipä usein senkin rajain yli, mitä katsottiin sopivaksi. Nautintojen
pyörteestä haki hän tyydykettä sielulleen ehkä senkin vuoksi, että hän
samaan aikaan oli alkanut epäillä runollista henkeänsä. Onnellinen
sattuma johti hänet taas löytämään itsensä ja hengettärensä. Hän
rakastui erääsen Anna Katariina Schönkopf ("Käthchen") nimiseen
nuoreen ihanaan neitoon,