Ensitaistelujen ajoilta | Page 2

kuuroille korville. Emme ole saaneet mit??n sanottavaa aikaan. Hm! -- T?ll? hetkell? seisoivat kuulijat kuin kynttil?t, vakavina melkeinp? henke? vet?m?tt? juhlallisen tunnelman vaikutuksesta. -- Jatkoin: Mutta nyt olen min? keksinyt keinon, keinon semmoisen, joka muuttaa olomme yhdell? iskulla onnekkaampiin oloihin, jos vaan sen toteutamme. Meid?n on perustettava suuri osakeyhti?, jossa ty?miehet ovat osakkaina. T?m? se tulee olemaan pelastuksena meille ja sit? mukaa kaikissa ammateissa. Ehdotan asian keskusteltavaksi ja t?ss? jo komitean s??nt?j? laatimaan. Kaikkialla kuului nyt hyv?ksymishuudahduksia. Syntyi mit? vilkkain keskustelu, jollaista ei oltu viel? ennen koskaan n?hty. Asia saavutti yksimielisen tunnustuksen. T?ss?k? en??n rupeaisimme toisten armoilla el?m??n, oli yhteisen? huutona. Ja kaikki ihmetteliv?t samalla kun ei tuo ollut ennemmin heid?n aivoissaan syntynyt. Toden totta eih?n t?ss? tarvinnutkaan muuta kuin yksi ainoa ymp?rikeikaus, ja kaikki oli pelastettu. Tietystikin saavutin min? t?ll? rohkealla ajatuksella kaikkien kiitollisuuden ja ihmettelyn osakseni. Komitea valittiin ja s??nn?t laadittiin. Jo aikoja sitten ne ovat saaneet my?skin asianomaisen vahvistuksen. P??oma on puolenmiljoonan ja osake markan suuruinen! -- Eik?s siin? ole valttia! Mit?h?!
-- Mutta onko se jo k?yt?nn?ss? ehtinyt pitk?llekin, kysyi nyt tavallisesti aina puhuttelija, Kovaselta.
-- Ei viel?, mutta aikojen kuluessa tulee se kyll?kin toteutumaan.
-- No mik? on viel? tehnyt sille haittoja?
T?h?n tavallisesti Kovanen aina vastasi: -- Raha, hyv? yst?v?, raha! Ei tahdo saada viel? osakkeita kaupaksi. Mutta annahan ajan kulua, kun ty?v?est? tulee t?ysin oivaltamaan t?ss? oman pelastuksensa on jokainen innolla uhraava vaikkapa viimeisen pennins? ja silloin p?iv?ss? saadaan aikaan, mit? ei vuosisatojen kuluessa olisi voitu edes uneksiakaan.
-- S??nn?t ovat siis aina silt? varalta valmiina. No onhan se hyv? alku, on totta viek??n!
-- On se, totisesti on! vastasi Kovanen aina t?h?n. S??nn?t talletetaan silt? varalta aina ammattiyhdistyksen arkistossa ja kun kerran aika on t?ytetty ly?mme tehtaan pystyyn yhdell? iskulla.

II.
Er?s nuori sepp? Kaarlo Aarnio ilmestyi kaupunkiin. H?n oli ollut vuosikausia ulkomailla ja nuorena poikana jo kuulunut my?skin rautaty?ntekij?in ammattiyhdistykseen. Heti ty?paikan saatuaan ilmestyi h?n nytkin uudelleen yhdistykseen. P??sty??n asioihin k?siksi tulivat heti kaikki huomaamaan ett? nyt oli uutta tuulta purjeissa. Ivallisesti tuo mokoma vaan naurahteli ammattiyhdistyksen toimimiesten h?nelle toiminnasta kertoillessa. Lapsen puuhiksi sanoi h?n kaikkea vanhaa. Kaikki oli h?nen sanainsa mukaan saatava uudesti synnytetyksi, jos jotain pysyv?ist? aijottaisiin saada aikaan. Sen vuoksi h?n pitikin joka kokouksessa esitelmi? ulkomailla n?kemist??n menettelytavoista. Kymmentuntinen ty?p?iv? ja alin tuntipalkka olisi etusijassa ensiksi saatava k?yt?nt??n. Mutta sit?kin ennen olisi ammattilaiset saatava j?rjestym??n. T?t? h?n teroitti jok'ainoalle ammattilaiselle mieliin, kaikkialla. Ja niin katkeamattoman innostunut oli h?n my?s n?iss? uudistuspyrinn?iss??n ett? iltakaudet kulki yhden asunnosta toiseen ty?v?enasiasta puhumassa.
Kovanen ensiksi naurahteli koko miehen puuhille. Kunhan aikansa lieksahtelee kyll?p? asettuu. Niin se on k?ynyt minulle, toiselle ja kolmannellekin h?n ajatteli. Ei maailmaa kiirehtim?ll? korjailla! Se vaatii hiljaista, maltillista, vakavata ja pysyv?ist? toimintaa. Eri mielipidett? asioista ollen joutuivatkin he ennen pitk?? kinasteluihin kesken??n.
Kovanen, yhdistyksens? tunnustetuimpana luottamusmiehen? tahtoi edelleenkin pysytell? m??r??v?ss? asemassa. N?in Aarniossa ja Kovasessa tarraantuivat uusi ja vanha suunta vastatusten. Yhteensattumat olivat useasti hyvinkin kiivaita. Kovanen piti Aarniota paljaana suunpieks?j?n? ja r?yh??j?n?, koettaen h?nest? uskotella samaa toisillekin. Aarnio taas puolestaan n?ki Kovasessa vanhettuneihin kaavoihin pikiintyneen tervaskannon, joka oli saatava pehmitetyksi keinolla mill? hyv?ns?. Siksip? koetti h?n saada uusia mielipiteit??n tovereihinsa joka k??nteess?, jossa onnistuikin, sill? h?n oli kaunopuhuja sek? esiintymiselt??n reipas, rohkea sek? s?ihkyv?n tulinen. N?in ollen kasvoi kannattajaansa luku etenkin nuoremmissa p?iv? p?iv?lt?. Kaksi eri puoluetta syntyi n?in ajan pitk??n yhdistyksess?. -- Samalla voi t?m?n puolueryhmityksen jakaa vanhempiin miehiin ja nuorempiin.
Kerrankin taas Kovasen ja Aarnion kinastellessa sanoi Kovanen leve?sti:
-- Kuuleppas Aarnio! -- Kyll? se niin on ett? p?ty? sin? mies puuhaat ja tuulta ajat takaa! -- Mutta minullapa veikkonen on ollut jo kauvan pelastuskeino valmiina. Ei muuta kuin panna vaan k?yt?nt??n ja kaikki on autettu!
-- No mik?h?n tuo sitten oikein on? kysyi Aarnio erityisell? painolla.
-- Mik?k? on! -- Se on veliseni semmoinen naula, joka vet??. Usko se varmasti!
Aarnio halusi t?t? nyt yh? tiukemmin tiet??.
-- No jospa tuon sinulle sitten lopultakin sanoisin, kun sit? melkeinp? halveksuen tiedustelet. Me asetamme yksinkertaisesti pystyyn suuren rautateollisuustehtaan!
-- Kuinka ... kuinka, uteli Aarnio tuskinpa uskoen korviaan!
Kovanen toisti nyt hyvin mahtipontisena uudelleen sanansa.
-- Mutta mit? tuo puhe nyt sitten oikeastaan on, ihmetteli nyt Aarnio yh? silm?t suurena.
-- Se on, jos tahdot kuulla totuuden ilman sarvia ja hampaita, ett? meill? on jo s??nn?tkin valmiina semmoiselle yritykselle, eik? tarvitse muuta kuin se suotuisan ajan tullessa toteuttaa.
-- S??nn?tk? jo valmiina? -- Ent?s mink?laiset? kysyi nyt Aarnio ajatuksissaan ja yh? enempi ihmeiss??n.
-- Semmoiset s??nn?t ett? p??omana on puolenmiljoonaa ja osakemaksu kultakin sata markkaa. Yhti?ss? tulee ??ni jokaisesta osakkeesta, sek?...
Aarnio ei voinut olla nyt jo keskeytt?m?tt?: -- Mutta Herran nimess?, mill? ty?miehet semmoisen liikkeen perustavat? -- Mist? ne rahat tulevat?
-- Mutta sin?p? vasta olet kovap??, huudahti Kovanen, nyt jo harmistuneena. Jokainenhan semmoisen summan voi s??st??! Minullakin on jo useimpia satoja silt? varalta ja kaikki ty?ll?ni ansaittuja.
-- Ei toveri, -- alkoi nyt Aarnio vakuuttavana. -- Ei nykyisill? ty?miehen palkoilla s??st?j? tehd?, jos tahtoo kunnolleen maailmassa el??. Tuskinpa ne ruokaan ja vaatteesen riitt?v?t!
-- No kyll?p? sen, ainakin jokainen yhden osakkeen