nuttu.--Ett?k? todenteolla aikoisit niinkuin naimapuuhiin ruveta.--No, tarvitseehan kunnon talo em?nn?nkin.
--Sep? se on, sep? se on--?itikin alkaa jo k?yd? vanhanpuoliseksi, ja pit?isih?n minunkin aikanani naida.
--Niinp? niin--nuorra naida pit??, vaatii se siihen viel? vanhanakin, niinkuin sananlasku sanoo--em?nt??h?n t?ss? tarvittaisiin, joka talon kunnossa pit?isi. Vaan mahtaisiko tuosta meid?n Annusta olla?
--Annun laista min? aina olen ajatellut ja miettinyt, joka ei tyhj?? koreile eik? kopeile--etteh?n pane vastaan, jos h?n itse suostuu?
--Josko itse suostuu--sit? v?li? min? en tied?, niinkuin jo p?iv?ll? pellolla sanoin, nimitt?in sit? tyt?n omaa mielt? t?ss? asiassa--mutta mik?p?h?n pit?isi! Olethan poikamies ja kelpo mies, niinkuin is?sikin ennen. Luulisipa tyt?n katsovan etuaan, kun p??see taloon, mutta k?skem??n en mene enk? taas kielt?m??nk??n, sill? en tuota ole ennenk??n tehnyt, ja ovathan nuo tytt?reni muutkin miehelle p??sseet, yht? hyvin kuin rikkaampienkin lapset.--Parasta on, ett? itse k?yt puheillaan.
N?in tarinoi tyytyv?isen? Tuomas ukko, pisti piippunsa taskuun ja astua kyhnysteli verkalleen pirtist? porstuaan. Portaita my?ten kohosi h?n sitten porstuan yl?sillalle, jonne h?nell? oli vakituinen makuusija laitettu, kun h?n Sipolassa p?iv?t?it??n teki. Ja nahkaset korvilleen vedetty??n vaipui vanhus pian uneen.
Mutta kauan viel? ukon menty? istui Aapo ??net?nn? katsellen ikkunasta tummaan ulkoilmaan--eik? tuvassa kuulunut muuta kuin sirkan vapiseva s?vel sein?nraossa l?hell? uunia. Hiljaa oli kaikki, hiljaa tuvassa, hiljaa ulkona--ja n?yttip? yksin?inen mies jo k?yv?n hiukan levottomaksi. Syv?n huokauksen h?n rinnassansa huokasi, kohosi seisoalleen, otti nuttunsa naulasta ja istuutui taas. Mietti sitten taas, tempasi viimein kenk?ns? orrelta ja alkoi niit? jalkaansa vet??.
Oikeaan jalkaansa jo keng?n veti, viel?p? varrenkin alasp?in kiersi, mutta vasempi kenk? j?i jo puolitiehen jalkaan. P?iv?n koittoon olisi h?n siin? ehk? saattanut istua, ellei karsinapuolelta tupaa olisi alkanut kuulua hiljaista vikin?? ja ripin?? ja kaksi hiirt? juosta piipert?nyt yht'?kki? h?nen eteens?.
P?iv?ll? ei Aapo suinkaan olisi mokomia pahaisia s?ik?ht?nyt ja olisi h?n silloin antanut hiirten niinkuin muidenkin pienten elukkain el?m??ns? rauhassa el??, mutta nyt h?nt? v?h?n vavahdutti niiden pime?ss? kiilt?v?t silm?t, ja niinp? h?n ihan kuin tiet?m?tt??n potkaisi vasemmalla jalallaan niin, ett? kenk? kolisten lenn?hti aina sopelle saakka ja hiiret sit? tiet??n pakenivat sinne, mist? tulleetkin olivat. Tuosta pikku p?l?hdyksest? tointui nyt Aapo, ja kenk?ns? noudettuaan ovensuunurkasta veti h?n sen kiireesti jalkaansa. Kaikista miehen tempuista n?kyi, ett? h?nell? nyt mahtoi olla mieless? jotain tavallista arveluttavampaa ja entist??n oudompaa, koskei h?n mielinytk??n maata menn?, vaikka oli sit? muille tyrkytt?nyt.
Muulloin uneliasta is?nt?? ei nyt n?ytt?nytk??n nukuttavan, mietityttih?n vain kovasti. Lopulta h?n nyt kuitenkin kiireesti veti harmaasarkaisen pyh?takin ylleen, pisti piipun kukkaroineen lasinpenkilt? taskuunsa ja hiipi hiljaa ulos porstuaan. T??ll?k??n h?n ei kuullut hiiskaustakaan, ainoastaan yl?sillalla kuorsasi Tuomas ukko. Porstuan lotisevia siltapalkkeja pitkin astui h?n sitten varovasti ulkoilmaan. Y?n hiljaisuus oli k??rinyt talon ja pihan ja kuhilaspellon h?m?r?iseen peittoonsa. Hiipielih?n tuolla kuitenkin talon kissa kiilt?vin silmin m?r?ss? heinikossa ja silloin t?ll?in kalahtelivat maantien takana y?sy?t?ss? kulkevan lehmikarjan rautakellot. Mutta muuta vaarallisempaa ei Aapon kuunteleva korva tavannut, kun h?n varovasti hiipi aittojen ja tuvan v?lisest? solasta ver?j?lle. T?ss? seisahtui h?n viel? kerran kuuntelemaan, t?hysti tarkasti taakseen, mutta kun ei mit??n kuullut eik? tiet?k??n liikkeess? n?hnyt, pist?ytyi h?n sulkupuiden v?litse maantielle.
Puolen virstan paikoille kulettuaan juhlallisen tummassa y?ss?, jossa ainoastaan joku iltaruskon h?ik?isem? t?ht?nen siell? t??ll? himme?sti tuikki, tuli h?n paikkaan, jossa maantie tekee ?kkipolvekkeen ja jyrkk?n? sadeveden uurtelemana t?rm?n? kohoaa kulkijan eteen. T?m?n m?en alle ehditty??n, seisahtui h?n yht'?kki? ja s?ps?hti. M?en p??lt? alkoi kuulua kummallinen t?min?. Ensimm?lt? se kuului hiljemp??, ik??nkuin kaukana kulkeva ukonilma, mutta l?heni l?henemist??n yh? kasvavalla vauhdilla ja kuminaila--ja ennenkuin Aapon hitaat tuumat enn?ttiv?t p??st? selville siit?, mit? tuo mahtoi olla, t?yt?si m?en p??lt? kiviin tulta iskevin kavioin korskuva hevoslauma. Ellei Aapo olisi nopeasti hyp?nnyt ojaan, josta lika h?nen ymp?rilleen roiskahti, olisi h?nest? siin? paikassa tullut multaisen maantien miehi?. Mutta kun h?n noin kiireesti sivulle siirtyi, niin pel?styiv?t vauhkot hevosetkin h?nen valkeita housujaan, kaarsivat nekin v?h?n syrj??n ja kiitiv?t sitten maha matalana n?kym?tt?miin.
Noustuaan tielle ja toinnuttuaan hiukan, tempasi Aapo ison kiven kouraansa ja karjaisten kiukkuisella ??nell?: ???h!?, johon hiljaiset mets?t vastasivat: ???h!?, l?hetti h?n sen vonkuen menem??n jo kaukana kumisevan hevoslauman j?lkeen.
--Likasin puhtaat housuni tuossa mokoman likarapakossa, mutisi Aapo k?mpiess??n t?rm?? yl?s ja puhdistellessaan savettuneita vaatteitaan.-- Perkeleen kyl?nkonit! oli h?n v?h?ll? sanoa, mutta ei kuitenkaan sanonut, sill? kiroaminen on jumalansanassa kielletty.
?k?mielin h?n ensimm?lt? asteli, ett? keng?t lotisivat ja sora kantap?iss? kohosi. Pian talttui h?n kuitenkin ennalleen, kun k??ntyi valtatielt? syrj?polulle, joka vei Tuomaalaan.--Sill? Tuomaan tytt?ren luo oli nyt Aapo matkalla, oli Annun luo menossa asiastaan puhumaan. Y?jalkaretkell? oli nyt se Sipolan is?nt?, joka aina ennen oli muita siit? kovasti kielt?nyt. Syrj?ist? mets?polkua h?n ?iseen aikaan asteli; kulki kaitaista kinttutiet?, joka alam?en rinteest? metsien poikki luikerteli tuuhean viidakkolehdon halki, jonne ruskokaan ei kuontunut valaisemaan. Arkana asteli mies, ja kokoon oli kuristunut syd?n h?nen rinnassaan, sill? oudolta tuntui t?m? salainen kulku, ja usein kompastui jalka pime?ss? milloin kiveen, milloin kantoon. Viettelip? mielens? silloin h?nt? takaisin k??ntym??n ja j?tt?m??n sillens? koko tuuman, mutta tukehdutti h?n kuitenkin t?m?n halunsa ja kulki eteenp?in.
II.
Tuomaalan m?kki on sievoinen m?kki, rakennettuna pienoisen luhtarantaisen lampipy?ryl?n rannalle. H??m?tt?? siin? nyt h?m?r?n sis?st?
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.