Elämän hawainnoita I: Uudistalo; Halla=aamuna; Mökin Maiju; Noidan rangaistus | Page 3

kopina kuulumaan porstuasta, ja samassa astui kauhean luminen mies tupaan. H?n pudisteli lumen pois p??lt?ns?, laski kirweens? laapiin ja kintaansa naulaan, ja meni p??t?suoraa takan tyk?n? olewan k?tkyen ja waimonsa luo--h?n ei n?ytt?nyt huomaawan minua, kun istuin warjopuolessa.--"Kuinka pikku Heikki woipi?" kysyi h?n hiljaisesti waimoltansa.
--"Pikku Heikki=raukka on kowin kipe?, luulen ett? se kohta kuolee", wastasi waimo.
--"Jumala warjelkoon!" sanoi huolestunut ja waiwoiltansa w?synyt is?, astui pienokaisen k?tkyen luo, kopotti sen silmiwaatetta, kyyristyi k?tkyen yli ja kylmill? kohmettuneilla huulillansa--suuteli lapsensa kuolonkalpeilta kaswoilta pois ne hikipisarat, jotka taudin rautainen ja s??lim?t?n k?si oli niihin nostanut.--Silloin en ollut kyllin woimakas est?m??n karkaamasta silmist?ni parwea kirkkaita kyyneleit?. Mies nousi siit? yl?s, ja waimo sanoi h?nelle--luultawasti siten ilmoittaaksensa ett? t??ll? on wieras--"Miksi sin? olit n?in pahalla ilmalla niin kauan? Wieraskin alkoi pelj?t? sinun n?in kauan poissa oloasi." Is?nt? n?ytti s?ps?ht?w?n wiimeist? osaa waimonsa lauseesta, ja sanoi: "kuka wieras t??ll? sitten on ollut?" Waimo wiittasi minua kohden ja sanoi: "tuossahan wieras on wiel? nytkin." Nyt wasta is?nt? hawaitsi minun ja aikoi kysell?: mist? olen, mihink? menen ja miten olen t?m?n kautta joutunut kulkemaan. Kysymyksiins? w?ltt?w?t tiedot saatuansa, n?ytti h?n olewan tyytyw?inen tilaansa, ja sanoi: "kyll?h?n tuolla ulkona on oikein paha ilma, waan kuitenkin t?yden kuun aika, ett? pyryll?kin n?kee semmoista ty?t? tehd? kuin terwaksien s?rkeminen on; ei jouda joutilaita k?si? pit?m??n, jos mieli on joukon el?? t?m?n kowan ajan yli." Sen tehty? rupesi mies wasta l?mmittelem??n kohmettuneita k?si??n takka=walkealla, jolla ajalla waimo laittoi h?nelle illallista. H?n otti uunin suusta toisella kupilla peitetyn kupin, jonka h?n toi p?yd?lle, ja wiel? lis?ksi tuli karhea seka=leip?, toisen kupin pohjassa pisare maitosintua ja suola=ruuhi; n?in oli illallinen walmis. Min? rupesin sy?m??n ew?st?ni ja is?nt? illallistansa.--Muu w?ki oli tietysti sy?neet illallisensa ennen minun tuloani. Silm?ilin silloin mit? kupissa oli, jonka waimo uuninsuusta toi p?yd?lle: se oli pettu=puuroa, h?ystetty? w?hill? suuruksilla. Mies, sy?m??n ruwetessaan, otti lakin pois p??st??n, pani k?tens? ristiin ja siunasi; sitten h?n mursi karhean leip?ns?, kasti sit? suolaan, s?i sit? alle ja puuroa p??lle. Nyt rupesi owen pieless? makaawa poika n?ytt?m??n elonmerkki?, sill? h?n paitasillaan hyp?t? kapsahutti wuoteelta lattialle, juosta kapitti is?ns? luo ja hoki: "is?, is?!" Mies otti pojan syliins?, nouti wuoteesta waate=riepuja, k??ri ne pojan ymp?rille ja niin he meniw?t yksist? neuwoin jatkamaan illallista. Minun k?wi poika=raiska kowin s??likseni: otin siis ew??st?ni puolen leip??, johon panin woita p??lle ja palasen lihaa, ja wein ne h?nelle, mutta eip? poika tahtonut ottaa niit? mitenk??n wastaan, waikka kuinka olisin h?nt? siihen kehoittanut. H?n n?kyi pit?w?n sit? saalistansa niinkuin yrtti?, eik? raskinut siit? sy?d? muuten kuin n?pistelem?ll?. Sitten kuulin h?nen sanowan ?idillens? hiljaisesti: "Heikillekin".--"Ei Heikki=raukka saata nyt sy?d? mit??n, se on kowin sairas: sy? nyt waan itse!" sanoi ?itins?.--"Hyw? Jumala mink?lainen rakkaus tuollakin raukalla on pieneen weljeens?, waikka ei suinkaan oma n?lk?ns?k??n liene kaukana!" ajattelin sen huomattuani. ?itins? wiimeiset sanat kuultuansa s?i nyt poika saaliinsa ahnaasti loppuun.
T?h?n asti oli takkawalkea l?mmitt?nyt ymp?rill? olijoita jotenkin w?ltt?w?sti, mutta nyt loppui walkea ja samassa kylmyys tuntui walloittawan koko huoneen. Waimo rupesi minulle esittelem??n, ett? menisin waarin ja muorin kanssa saunaan maata, jonka waari oli jo ilta=p?iw?st? l?mmitt?nyt. Sill? t?m?n tuwan sanoi h?n olewan niin kylm?n, etten min? t??ll? tarkenisi, semmink??n kun wuoteita ei ollut. Esitys tuntui warsin hyw?lt?, sill? tunnustaa t?ytyy, ett? itsekin aloin murehtia y?n yli toimeen tulostani kylm?n t?hden. Poika pantiin wuoteesensa maata; waimo nosti sairaan lapsensa k?tkyeineen takan liedelle, saamaan siin? l?mmint?ns?, ja istui itse wiereen walwomaan ja hoitamaan sairasta lastansa; mies w?synynn? waiwoistansa w??ntyi, waimonsa kehoituksesta, pehkuwuoteelle pitk?ksens?, ja min?, otettuani p??llyswaatteeni mukaani, l?hdin saunaa kohden.
Ilma ei ollut yht??n asettunut: kowa tuuli k?wi ja lunta tuli niin sakeasti, ett? oli mahdoton eroittaa mink??nlaista esinett?. Ennenkuin menin saunaan, t?ytyi k?yd? ensin hewostani waalimassa ja hoitamassa, joka kumminkin oli nyt hyw?ss? suojassa, kun kerran olin saanut sen huoneesen.
Saunan luo tultuani huomasin, ett? sen owi oli tuuleen p?in; owi oli hywin hatara ja tuuli sit? rytyytti ja remputti. Koetin wet?? sit? auki, waan sep? ei auwennutkaan mill??n keinoin; koetin ryskytt?? kowasti, mutta turhaan, sis?lt? ei kuulunut mit??n. Minulle jo alkoi aika k?yd? ik?w?ksi, ankaran kylm?n t?hden, ja sent?hden rupesin kahden k?den, woimieni takaa, repim??n owea auki. Nyt rupesi se wiimein heltim??n ja saunan sis?lt? kuului aika rytin? ja romina. Samassa kajahti sielt? my?s jokseenkin ?re? ??ni: "no mik? siell? nyt on?"-- "Awatkaa wieraalle owi! Minut k?skettiin saunaan maata", huusin min? ulkoa.
--"?lk?? wiel?, kun min? saan owen auki", kuului wanhusten ??ni saunasta. Sitten h?n tulla k?hmi lattialle ja rupesi nypl??m??n ja n?pr??m??n, ?hk??m??n ja puhkaamaan, eik? koko owen awaamisesta tullut mit??n.
--"Min? palellun t?nne, awatkaa owi!", huusin min? tuskissani ulkona.
--"Eih?n tuota saa auki", wastasi ukko ja h?n rupesi oikein hartiain woimilla repim??n ja riuhtomaan, ja wihdoin wiimeinkin owi aukesi. Minulle tuli jo niin wilu ulkona, pitk?llisen owen aukaisemisen aikana, ett? hampaat suussani kalisiwat.
Kun ma p??sin saunaan, selkesikin pian syy pitk?lliseen odotukseeni tuolla owen takana: ukko ei ollut huomannut sit?, ett? siell? joku ihminen ryskytti owea, waan