Cymbeline | Page 9

k?si Ja sormus! Vaan jos ette, niin se tahra, Min h?neen loitte, voittaa taikka kaataa Mun miekkani tai teid?n; ehk? j??v?t Molemmat herratonna l?yt?j?lle.
JACHIMO. Niin l?hell? on totuutta ne seikat, Jotk' ilmi tuon, ett' uskoa ne t?ytyy. Ne valallani vahvistaa ma voin; Mut toivon, ett? s??st?tte mua siit?, Kun n??tte, miten ois se tarpeetonta.
POSTHUMUS. No, jatkakaa.
JACHIMO. Siis, ensin makuuhuone -- Joss' en ma kyll? nukkunut, mut kyllin Sain sit?, mik? valvonnankin korvas, -- Hopeaan, silkkiin verhottu: Cleopatra Kopeena siin? kohtaa roomalaistaan, Ja Cydnus yli ?yr?ittens? paisuu Veneitten tungosta tai ylpeydest?: Niin oiva, kallis taulu, ett? siin? Ty? kilpaili ja arvo; ihme, kumma, Kuink' oli hienosti ja tarkoin tehty, Niin, tosi el?m?t?. --
POSTHUMUS. Totta kyll?, Mut tuon te liette t??ll? kuullut multa Tai toisilta.
JACHIMO. Muut yksityiset kohdat Puheeni vahvistakoot.
POSTHUMUS. Niinp? kyll?, On muuten kunnianne myyty.
JACHIMO. Uuni Etel?-sein?ll?, sen otsikossa Diana kaino kylpee. Lienk? n?hnyt Niin sielukasta kuvaa! Taitur' ilmi Tuo myk?n luonnon, enemm?n kuin luonnon, -- Liikunto vain ja henki puuttuu.
POSTHUMUS. Tuohan Voi olla kuulon mukaan laiteltua; Puhuttu siit' on paljon.
JACHIMO. Huoneen kattoon On kultakeruubeja leikeltyn?. Lies'nyttein? -- ne unhotin -- on kaksi Hopeista uinailevaa lemmet?rt? Yhdell? seisten jalalla ja soihtuun Somasti nojaten.
POSTHUMUS. Mut kunnia! -- Niin olkoon, ett? kaiken tuon te n?itte -- Ja kiitos muistonne, -- mut kertomalla, Mit? on h?nen huoneessaan, te ette Vetoa voita.
JACHIMO. Kalvetkaa, jos voitte! Mun suokaa n?ytt?? t?m? rengas; n?hk??s; (Ottaa esiin rannerenkaan.) Nyt on se poissa. Teid?n timanttiinne Se vihitt?v? on. Ne pid?n.
POSTHUMUS. Zeus! N?ytt??p?s viel? kerran. Sama onko, Min sai h?n multa?
JACHIMO. Sama, kiitos h?lle! Sen veti ranteestaan; n?en h?net viel?; Tuo sulo liike lahjan arvon voitti, Mut sille arvon toi. Sen mulle antoi Ja sanoi rakkahan sen olleen h?lle.
POSTHUMUS. Sen aikoi ehk? mulle l?hett??.
JACHIMO. Vai niink? kirjoittaa?
POSTHUMUS. O, ei, ei, ei! Se on totta! Tuossa tuokin! (Antaa h?nelle sormuksen.) Basiliski Se silmilleni on, sen n?ky tappaa. Ei kunniata, miss? kauneutta! Ei totuutta, miss' on sen ulkomuoto! Ei rakkautta, miss' on toinen mies! Lujempaa tavaraa ei naisen vala Kuin h?nen hyveens?, ja se on tyhj??. Petosta m??r?t?nt?!
PHILARIO. Malttukaahan. Pois soimus! Viel' ei voitettu se ole. H?n ehk? on sen hukannut, tai kenties On joku naisistansa, lahjottuna, Sen h?lt? varastanut.
POSTHUMUS. Aivan oikein! Ja h?n on niin sen saanut. -- Sormus pois! Mainitkaa jokin ruumiin tunnusmerkki, Tuot' ilmeisempi; tuo on varastettu.
JACHIMO. Zeun kautta! T??n sain h?nen ranteestaan.
POSTHUMUS. H?n vannoo, kuulkaa, vannoo kautta Zeun. Se on totta -- sormus viek?? -- se on totta! H?n sit' ei ole voinut hukata; On naiset h?ll? taatut, valan tehneet; Varkauteen heit? vietell?k? voisi! Ja vierasko! -- Ei, h?n on h?net maannut: Tuo tuoss' on haureuden tuntomerkki. Niin kalliista h?n porton nimen osti! -- Tuoss', ota palkkas! Kaikki hornan henget Jakaukoot teid?n kesken!
PHILARIO. Malttukaa! Ei t?ss? kyllin todistetta sille, Ken luottaa tahtoo.
POSTHUMUS. Vaietkaa jo siit?; H?n pit?nyt on h?nt?.
JACHIMO. N?ytteit? Jos lis?? mieli: rinnan alla, -- jota Puristaa kelpaa, -- luomi, oikein ylv?s Ihanast' asunnostaan. Jumaliste, Ma sit? suutelin ja, vaikka kyll?s, Isosin oiti lis??. Muistattehan Tuon pilkan?
POSTHUMUS. Niin, se vahvistaa vain toista H?pe?pilkkaa, joka yksin??nkin Jo t?ytt?is helvetin.
JACHIMO. Lis??k? kerron?
POSTHUMUS. Ei, laskuoppi hiiteen! Turha tiet??, Kuin monta kertaa -- yks tai miljoona!
JACHIMO. Ma vannon, --
POSTHUMUS. ?l? vanno! Valehtelet, Jos sanot, ett'et ole h?nt? maannut; Ja tapan sun, jos kiell?t, ett? sulle Nyt aisaa kannatan.
JACHIMO. En kiell? mit??n.
POSTHUMUS. Jos t?ss? ois h?n, murskaks h?net l?isin! Mut menen, teen sen, vaikka hovissa, Vaikk' is?n n?hden. -- Jotain teen --
(Menee.)
PHILARIO. H?n raivoo, On aivan j?rjilt??n! -- Te voiton saitte. J?lest? oiti hillitsem??n vimmaa, Joll' itse??n h?n uhkaa.
JACHIMO. Mielist' aivan.
(Menev?t.)
Viides kohtaus.
Toinen huone Philarion talossa.
(Posthumus tulee.)
POSTHUMUS. Pit??k? luomisty?ss? naisell' olla Osansa my?s? Kaikk' ollaan ?p?ri?; Ja tuokin kunnon mies, jot' is?kseni Ma nimitin, en tied?, miss? oli, Kun minut tehtiin; v??r?n rahan leima Minuhun ly?tiin. Aikansa Diana Ol' ?itini, niin luultiin, niinkuin nyt on Parini ilman vertaa. -- Kostoon, kostoon! Mult' usein laillisen h?n nautteen esti Ja kohtuutt' anoi, poskilla niin vieno H?pe?n puna, ett? siit? l?mpeis Saturnus vanhuskin. H?nt' uskoin puhtaaks Kuin uutta lunta, -- tuhat tulimmaista! -- Keltainen Jachimo, h?n tunnissa Ei, v?hemm?ss?, -- oiti! -- Puhui tuskin, Vaan niinkuin aito Saksan terhokarju Huus: Uh! ja astui; -- muut ei vastaan pantu, Kuin mit? pitikin ja mit? vaimon Ois tullut kaita. Jospa keksis, mik? Minuss' on vaimon puolta! Kiihka pahaan Ei ole miehen, vannon sen, se kaikki On vaimon puolta; valheellisuus, huomaa, On vaimon, maire vaimon, vilppi vaimon, Hekuma vaimon, kostonhimo vaimon, Kopeilu, ahnaus, turhuus, ylenkatse, Panetus, hullut oikut, kaikki, mill? On paheen nimi vain ja hornan leima, On vaimon, osittain tai kokonaan; Ei, kokonaan! Sill' itse paheessakaan Ei heiss? lujuutta, vaan vaihtavat Minuutin vanhan toiseen, jok' on puoliks Niin vanha. Heit? vastaan kirjoitan; Heit' inhon, kiroon. -- Vaan lie viisainta Rukoilla, ett? saakoot tahtonsa! Pahempaa tuskaa pirukaan ei keksi.
(Menev?t.)

KOLMAS N?YT?S.
Ensimm?inen kohtaus.
Britannia. Valtasali Cymbelinen hovilinnassa.
(Cymbeline kuningatar, Cloten ja seuralaisia tulee toisesta ovesta, toisesta Cajus Lucius seurueineen.)
CYMBELINE. No, mit' Augustus Caesar meist?