Coriolanus | Page 2

sanon. -- Naurun tapaisella -- Ei keuhkoista se tullut, mut n?in ihan -- (Voin antaa vatsan yht?hyvin nauraa Kuin puhua,) se ilkkuin vastas noille Kapinannostajille nurkujille, Jotk' eiv?t sille mit??n sois, juur' niinkuin Te senaattia morkkaatten, siit' ett'ei Se ole teid?nmoinen.
1 KANSALAINEN. Vatsan vastaus? P?? kuninkaamme, vartijamme silm?. Syd?n neuvojamme, k?si soturimme, Hepomme s??ri, kieli r?ikk?mme. Ja muutkin t?m?n pajastomme tuet Ja pienet p?nk?t, nuo jos --
MENENIUS. Mit?, mit?? -- No tuolla vasta suu on! -- Mit?, mit??
1 KANSALAINEN. Tuon ahman vatsan sorron alle joutuis, Tuon ruumiin likaviem?rin, --
MENENIUS. No ent??
1 KANSALAINEN. Sanotut j?senet jos kanteen nostais. Mit?p? vatsa vastais?
MENENIUS. Sen m? sanon; Vaan v?h?n malttia (ei paljon teill? Sit' ole juur'), niin kerron vatsan vastuun.
1 KANSALAINEN. No tuota kest??!
MENENIUS. Yst?v?ni, huomaa: Tuo kunnon vatsa oli miettiv?inen, Ei k?rk?s niinkuin syytt?j?, ja vastas: ?Mun helmayst?v?ni, tosin kyll? Ma ensin nautin kaiken ravinnon, Jost' elantonne saatte te; ja syyst?, Kosk' olen, n?hk??s, koko ruumiin aitta Ja varahuone; min?, muistakaahan, Verenne virtaa my?ten l?het?n sen Syd?mmen hoviin, aivon istuimelle; Ja ruumiin solien ja soppein kautta V?kevin hermo saa ja pienin suoni Minulta luonnolliset tarpehensa, Joist' el?? se. Ja vaikka ette kaikki, Mun yst?v?in,? -- n?in, n?hk??s, puhuu vatsa, --
1 KANSALAINEN. No niin, ja sitten?
MENENIUS. ?Vaikka ette kaikki Voi n?hd?, mit? kullenkin ma annan, Niin saatan toteen n?ytt??, miten multa Te saatte mehun kaikesta, mut mulle J?t?tte perkeet vaan.? Mit' arvelette?
1 KANSALAINEN. Sep' oli vastaus. Ent? sovitelma?
MENENIUS. Senaatti Rooman on tuo hyv? vatsa. Ja kapinoivat raajat te; sen huolta Nyt aatelkaa ja miettik??tte tarkoin, Mit' yhteis-etu vaatii, niin te n??tte, Ett'ei se, mit? saatte, yhteist' ole, Vaan heist? l?htee se ja teille tulee, Eik' itsest?nne suinkaan. -- Mit? sanot, S?, t?m?n kokouksen isovarvas?
1 KANSALAINEN. Min?k? isovarvas? Miksik? isovarvas?
MENENIUS. Kun, vaikka halvin, matalin ja kurjin, T?t' ?lyk?st? kapinata johdat. Sa raukka, vaikka ajoon olet kehnoin, Edell? k?yt, kun hy?ty? s? vainut. -- Esille kanget, seip??t vaan! Nyt Rooma Rottainsa kanssa ottelee, ja myrkyn Sy? heist? toinen. -- Terve, jalo Marcius!
(Cajus Marcius tulee.)
MARCIUS. Kiitos! -- Mik' on sun, sin? j?yh? roskajoukko, Jok' ?lyparkaas syyhyv?t? kynsit, Kunnes se rohtuu?
1 KANSALAINEN. Kohtelias aina! MARCIUS. Ken kohtelias teille on, se h?ijyst' Imartelee. Mit? tahdotte te, koirat? Ei sota hyv?, eik? rauha; toinen Peloittaa teit?, toinen r?ykkeiks saattaa. Ken teihin luottaa, jalopeuran sijaan J?niksen saa, ja ketun sijaan hanhen. Olette yht? taattavat kuin j??ll? Tulihiili on tai rae p?iv?sess?. Rikollist' ylist?m??n teiss' on miest? Ja rankaisijaa parjaamaan. Ken mainett' On ansainnut, teilt' ansainnut on vihaa. Halunne on kuin sairaan ruokahalu, Sit' enin himoo se, mist' enin haittaa. Ken suosioonne luottaa, lyijy-evin Se ui ja ruovolla se tammen kaataa. Te hirtehiset! Hiis teit' uskokoon! Te mielt? joka hetki muuttelette: Nyt halpa ?skeinen on suosikkinne, Ja jalo se, jot' ?sken vihasitte. Mi h?t?n?, kun kautta kaupungin te R??kytte reimaa senaattia vastaan, Mi jumalia likinn' ohjaa teit? Ja toisianne sy?m?st' est??? -- Mik? On tarkoitus?
MENENIUS. Asettaa viljan hinta. Sanovat: viljaa kaupungiss' on kyllin.
MARCIUS. Ne hirtehiset! Niin vain? Takan luona He istuvat ja Capitolin toimet He tiet?v?ns? luulevat, ken nousee Ja kuka sortuu; puolueita luovat Ja avioita; puoltaan vahvistavat. Ja kenk?rajains' alle sortavat He vastenmielisens?. Kyllin viljaa! Jos aateli vaan hiiteen heitt?is s??lin Ja mun sois miekkaa k?ytt??, tuhansittain Noit' orjia ma l?isin, luoden r?ykyn Niin korkean kuin keih??ni on pitk?.
MENENIUS. Ei, n?? jo ovat tyynni malttuneet. He, n?hk??s, julmia on pelkureita, Vaikk' ?lyn puute heiss' on suuri. Ent? Tuo toinen joukko?
MARCIUS. Hajan. Hirteen kaikki! He n?lk?? huusivat ja sananlaskuj' Ynisiv?t, sen kaltaisia kuin: ?Suu s?rjell?kin?, ?n?lk? kova vieras?, ?Ei vatsa nuollen t?yty?, ?herrain kanssa Ei marjaan menemist??, moisin p?tkin He nurkuns' ilmi toivat, ja kun pyynt?, Tuo kumma, my?nnettiin, -- jok' aatelilta Masensi mielen, kalvaaks tehden vallan. Niin vimman ilosta he kiljuivat Ja lakkins' ilmaan heittiv?t, ik??nkuin Kuun sarviin tahtoen ne kiinnitt??.
MENENIUS. No, mit? sitten heille my?nnettiin?
MARCIUS. Viis kansan valitsemaa tribuunia, Sen roskaviisautt' edustamaan; -- Brutus, Sicinius, ja -- hitto heit? muisti! Hajoittaa sais nuo roistot Rooman ennen Kuin moiseen min? taipuisin; n?in valtaa He yh? saavat, lis?? vaatien Kapinan uhalla.
MENENIUS. Se kummallist' on.
MARCIUS. Pois, kuotukset, pois kotihinne!
(Sanansaattaja tulee kiireesti.)
SANANSAATTAJA. Miss' on Se Cajus Marcius?
MARCIUS. T?ss?. Mit? tahdot?
SANANSAATTAJA. Ilmoittaa: aseissa on volskilaiset.
MARCIUS. Sep' oivaa! N?inp? suoriks p??st??n noista M?dist? perkeist?. -- Kas, tuossa is?t!
(Cominius, Titus Lartius ja muita senaattoreja, Junius Brutus ja Sicinius Velutus tulevat.)
1 SENAATTORI. Mit' ?sken, Marcius, kerroitte, on totta: Aseiss' on volskilaiset.
MARCIUS. Kuuman teille Aufidius, heid?n johtajansa, antaa. En kadehdi ma h?nen suuruuttaan, Mut jos en ois mik' olen, tahtoisin ma H?nen? olla.
COMINIUS. Yhdess' ottelitte.
MARCIUS. Jos sotis mailma, puoli puolta vastaan, Ja h?n mun puoltan' oisi, luopuisin ma. Otellakseni h?nen kanssaan. Hauska Usuttaa leijonaa!
1 SENAATTORI. Te, jalo Marcius, Cominiota seuraatten kai sotaan?
COMINIUS. Sen taannoin lupasitte.
MARCIUS. Sen ma tein. Ja siin? pysyn. -- Saatpa n?hd?, Lartius, Kuink' isken viel? kerran Tullust' otsaan. Kuin? Rampako? Ja j??tk? pois?
LARTIUS. En, Marcius; Ma toiseen sauvaan nojaan, toisell' isken; Ma my?t? tulen.
MARCIUS. Aito-aateluutta!
1 SENAATTORI.