Bucolica | Page 8

Virgil
saavat poimia hedelmi?. Ik? viepi kaikki, yksin sielun voimatki. Muistanpa, kuinka poikasena laulamalla kulutin koko pitk?t p?iv?t. Nyt on minulta paljo lauluja unohuksissa, ja ??niki puuttuu jo Moerilt?; sudet ovat saaneet ensiksi n?hd? Moerin. Mutta niit? lauluja on kyll? Menalcas usein sinulle kertova.
Lycidas.
Estelem?ll?si venyt?t haluani yh? pitemm?lle. Koko meri on jo tasaunut ja vaikennut laululleni, ja katso, kaikki tohuisten tuulten l?yh?ykset ovat vaipuneet levolle. T?ss? on meill? puoliv?liki; sill? Bianorin hauta jo n?kyy. T?ss?, jossa maamiehet riipiv?t tiheit? lehti?, t?ss?, Moeris, laulakaamme. T?h?n laske vohlasi (olkap?ilt?si); kyll? sent?hden enn?t?mme kaupunkiin. Taikka jos pelk??mme y?n sit? ennen kokoavan sateen p??llemme, niin k?ypih?n laulamalla pitkitt?? k?ynti?mme. Sill? tavoin matka v?hemmin v?sytt??. Ja ett? laulamalla kulkisimme, niin helpotan sinua tuosta takasta.
Moeris.
Herke? jo, nuorukainen, enemp?? vaatimasta, ja tehk??mme, mik? on teht?v?. Sitte kun itse tulee, laulamme paremmasti.

Kymmenes Ecloga.
Gallus.
Arethusa! Suo minun tehd? t?m? viimeinen teokseni. Lyhyt on laulu, jonka aijon Gallolle; mutta lukekoon sen Lycoriski. Kuka kielt?isi Gallolta laulua? Elk??n karmia Doris seottako vett?ns? sinuun, siell? kun juokset Sicilian aaltoin alla. Alota! Min? aijon laulaa Gallon haikiasta rakkaudesta, sill? aikaa kun l?tt?nen?iset vuohet typistelev?t hentoja pensaita. Emme laula kuuroille; mets?t vastaavat joka sanaan. Mitk? lehdikot taikka mitk? mets?maat pid?ttiv?t teit?, te veden-neidot, silloin kun Gallus oli n??ntym?ll??n sopimattomasta rakkaudesta? Sill? eih?n Parnasson eik? Pindon harjanne eik? Aonian Aganippe viivytelleet teit?. H?nt? surkuttelivat yksin laakeripuut ja tamariskitki; h?nt?, siell? kun lep?si yksin?isen kallion alla, itkiv?t yksin pet?ji? kasvava Maenaluski ja kylm?n Lycaeon kalliot. Lampaatki seisoivat ymp?rill?: eiv?t ne kadu meid?n kaitsemistamme; el?k? sin?k??n, jumalallinen runoilija, kadu karjaa kaitseneesi. Yksin soria Adoniski paimensi lampaitansa virran varrella. Tulipa lammaspaimenki, tulivatpa hitaat nautapaimenetki. Tulipa Menalcaski, kostiana, talvellisten p?hkin?in poimennasta. Kaikki kysyv?t, mist? on tuo rakkaus sinulle tullut. Apolloki tuli. "Gallus," sanoi h?n, "miksi hourailet? Huolesi, Lycoris, seurailee toista miest? lumessa ja julmissa sotaleiriss?." Tuli Silvanuski maaseutuisella p??n-kaunistuksella, pudistellen kukoistavia virpi? ja hy?t?isi? lemmenkukkia. My?s tuli Arcadian jumala Pan, jonka itse olemme n?hneet punoittavan seljapuun punaisista marjoista ja m?nj?st?. "Onko rajaa ollenkaan," sanoi h?n. "Ei rakkaus huoli sellaisista. Ei julmaa rakkautta kyllitet? kyynelill?, ei ruohoa kastamalla, ei metti?isi? cytison kukilla, eik? vuohia lehdill?." Gallus, ainaki murheissaan, vastasi: "Te Arcadialaiset, tulette ainaki laulamaan n?it? vuorillenne; te Arcadialaiset, jotka yksist?nne olette taitavat laulamaan. Oi, kuinka pehmi?sti luuni saavat lev?t?, kun huilunne kerta on kertoileva rakkauttani. Ja oi, joska olisin ollut yksi teist?, ja joska olisin ollut joko karjanne vartija taikka kysten viinamarjanne poimija; tottapa silloin rakkauteni esine, oliko se Phyllis tai Amyntas taikka kuka hyv?ns? (sill? mit? se tekee, jos Amyntas on mustaverinen; ovathan orvokit ja vacciniotki mustia), lep?isi kanssani pajukossa notkeitten viinik?ynn?sten alla. Phyllis kokoileisi minulle seppeleit?, Amyntas lauleleisi. T??ll? on raikkaita l?hteit?, t??ll? on pehmeit? nurmikoita, t??ll? on lehtomaita, t??ll? lopettaisin p?iv?ni sinun kanssasi. Nyt pid?ttelee minua mielet?n rakkaus Mars'in aseitten, keih?sten ja julmain vihollisten keskell?. Kaukana is?nmaastasi (oi, joska voisin olla sit? uskomatta) n?et sin?, julma, yksin?si ilman minutta ainoastaan Alppein kinoksia ja Rheni-virran j?it?. Elk??n pakkanen vahingoittako sinua! Elk??n ter?v? j?? leikatko hentoja jalka-teri?si! Nyt menen ja soittelen Siculilaisen paimenen huilulla niit? lauluja, joita olen laatinut Chalcilaisille v?rsyille. Jo olen p??tt?nyt kernaammin k?rsi? kipujani metsiss? petoin luolissa sek? piirrell? rakkauteni tunteita pehmeihin (nuoriin) puihin. Ne kasvavat, ja sin?, rakkauteni, kasvat ynn?. Sill? v?lin kuljeskelen Nymphein parissa Maenalon vuorella, taikka pyytelen julmia mets?sikoja. Siell? eiv?t pakkaset est? minua piiritt?m?st? koirilla Parthenion mets?maita. Jo on mielest?ni kuin k?veleisin kallioitten ja humisevain lehtoin keskell?; mieleni tekee viritell? Parthilaisesta sarvesta Cydonilaisia nuolia; juurikun se parantaisi houriotani, taikka juurikun se jumala (Rakkaus) ihmisten k?rsimisist? heltyisi s??liv?isyyteen. Nyt eiv?t en?? Hamadryadit eiv?tk? laulutkaan kelpaa minulle; pois pois te mets?tki! Ei voi kipuni h?nt? muuttaa; ei, vaikka pakkasen k?siss? joisin vett? Hebron virrasta ja k?rsisin Sithonilaisten tuiskuja ja sateista talvea; eik?, jos paimentaisin Aethiopilaisten lampaita kovimmassa kes?n helteess?, kun nila n?ivettyy ja kuivaa korkiassa jalavassa. Rakkaus kaikki voittaa. T?ytynee minunki totella rakkautta." Jo nyt, jumalattaret, lienee runoilijanne kyllin laulanut, sill? v?lin kun h?n istuu ja nivoo koria hennosta ibis-juuresta. Tehk??t, Pieridit, t?m? lauluni mieluiseksi Gallolle: Gallolle, jonka puoleen rakkauteni hetki hetkelt? kasvaa saman verran, kun hy?tyis? lepp? kev??men alkaissa jatkuu korkeudelleen. Nouskaamme pois. Haitallinen tahtoo varjo olla laulajille, haitallinen katajan varjo. Haitallinen on varjo maanhedelmilleki. Menk??t kotiinne, ehdosta sy?neet vuohet, menk??t. Jo Hesperus tulee.

End of the Project Gutenberg EBook of Bucolica, by Virgil
*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK BUCOLICA ***
***** This file should be named 19917-8.txt or 19917-8.zip ***** This and all associated files of various formats will be found in: http://www.gutenberg.org/1/9/9/1/19917/
Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and Distributed Proofreaders Europe
Updated editions will replace the previous one--the old editions will be renamed.
Creating the works from public domain print editions means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 12
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.