Bartholdus Simonis

닼
Bartholdus Simonis

Project Gutenberg's Bartholdus Simonis, by Evald Ferdinand Jahnsson This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Bartholdus Simonis Historiallis-romantillinen n?ytelm? kolmessa n?yt?ksess?
Author: Evald Ferdinand Jahnsson
Release Date: August 23, 2005 [EBook #16584]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK BARTHOLDUS SIMONIS ***

Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and Distributed Proofreaders Europe.

BARTHOLDUS SIMONIS.
HISTORIALLIS-ROMANTILLINEN N?YTELM? KOLMESSA N?YT?KSESS?.
Kirjoittanut Evald Ferd. Jahnsson.
Ensimm?isen kerran julkaistu 1881.

J?SENET:
BURMEISTER, evesti. BARTHOLDUS SIMONIS } lukiolaisia. KAARLE OLAVI } J?NS BARRUS, porvari Wiipurissa. FLASCHENDORFF, ravintolan is?nt?. GERBERT. ANNA. AMALIA. Maisteri ALCMANNUS. PRIITA P?YRI?INEN, vanha porvarin leski. Lukiolaisia, Porvareita, Naisia ja Sotureita.
(Tapaus on Wiipurissa Hein?kuulla v. 1656.)

ENSIM?INEN N?YT?S.
_N?ytt?m? kuvaa: kapeaa rannikkoa. Vasemmalla n?kyy osa Wiipurin kaupungin muurista, joka t?ss? tekee polven. Muurissa portti ja portin molemmilla puolin muurin p??lle rakennettu ampumatorni. Kauemmas vasemmalle n?kyv?t muurien ylitse ylikerrat Wiipurin linnasta, jonka ikkunat ovat valaistut. Oikealla ja takana meren pinta. Rannalla, vastap??t? porttia, suurenmoinen vene, jonka mastossa liehuu Ruotsin lippu._
ENSIM?INEN KOHTAUS.
Anna, Bartholdus Simonis ja J?ns Barrus.
Anna (tulee hiljaan hiipien vasemmalta, varovasti katsoen eteens?).
_J?ns Barrus (seisoo kiv??ri olalla vallilla ampumatornin takana, niin ett'ei h?nen ensink??n sovi n?hd? mit? t?ss? kohtauksessa tapahtuu)._
_Bartholdus Simonis (upsierin hattu p??ss? ja miekka sivulla, mutta muutoin siviilimiehen puvussa, seuraa Annan j?lki?. V?h?n ennen kuin Anna on ehtinyt portin kohdalle huudahtaa Bartholdus hiljaan):_
-- Anna!
Anna (pys?htyy s?ik?hdyksest? ja katsoo taaksensa)
-- Bartholdus!
(Katsovat hetken toinen toisiinsa.)
Bartholdus Simonis.
Kuinka sin?, Anna, n?in my?h??n olet ulkona ja ihan yksin?
Anna.
Y? oli niin tyyni ja kaunis ... taivas sinert?vi niin merkillisen kirkkaana... En saanut lepoa kammarissani... Mutta sin? Bartholdus?
Bartholdus Simonis.
N?in sinun tuolta linnan ikkunasta _(viittaa k?dell?ns? linnaan, josta silloin t?ll?in kuuluu soitannon ja hurra-huutojen ??nt?)_ enk? voinut hillit? syd?nt?ni, joka minua k?ski k?ym??n sinun luokses... Nyt, Anna, pit?? sinun antaman minulle se ratkaiseva vastaus, jota olen pyyt?nyt sinulta: jos alati tahdot olla minun? Sallimus itse saattoi sinun puheilleni!
Anna (arasti).
Vastaus? Ei puhuta siit? asiasta, Bartholdus!
Bartholdus Simonis.
?l? kiell?, Anna! El?m?ni kohtalolle tahdon t?yden selvon! Paljon selkeniv?t ajatukseni tuolla linnassa, kuullessani Burmeisterin ylev?t sanat ja vastaan-ottaissani h?nelt? t?m?n miekan. Mutta tyystin katsoen on kuitenkin kaikki minulle ep?selv?n? siksi ett? saan tuon toivotun vastauksen sinulta... Se on oleva valkeuden valo taikka pimeyden pimeys onnelleni!
Anna.
Mit? sin? miekalla? Sopiiko papiksi pyrkiv?n kantaa miekkaa?
Bartholdus Simonis.
Ei -- mutta min? olenkin nyt sotilas. Vaan anna minulle vastaukses Anna! -- Taikka voisiko tuo olla sinulle vaikeata? Etk? muista mit? jo lapsuudessas sanoit minulle? Vuosi vuodelta kerroit sitte saman sanoman: ett? min? olen sinun syd?mellesi rakas.
Anna.
Se oli lapsuudessani.
Bartholdus Simonis.
Lapsuudessasi? -- Onko siit? tuskin kuukautta kulunut kuin kuiskasit minulle samaa?
Anna.
Se oli silloin.. -- Silloin rakastin sinua.
Bartholdus Simonis.
Silloin! -- Mutta nyt? Olisitko t?m?n viime kuukauden kuluessa luopunut rakkaudestas? Et kuitenkaan? --
Anna (on vaiti ja katsoo maahan).
Bartholdus Simonis.
Vastaa Anna! -- Mutta ?l? vastauksellas vuodata kuoleman myrkky? syd?meeni! -- Etk?s en?? rakasta minua?
Anna.
En... En taida sinua rakastaa, Bartholdus!
(H?n kiiruhtaa takaisin vasemmalle.)
TOINEN KOHTAUS.
Bartholdus Simonis ja J?ns Barrus.
Bartholdus Simonis (katsottuaan pitk??n Annan j?lkeen).
H?n ei en?? rakasta minua! Haa! Parempi on minun lev?t? tuolla aaltojen helmassa kuin el?? ilman h?nen rakkauttansa ... -- min? onnen heitt?m?! -- _(H?n astuu tulisesti muutaman askeleen rantaa kohti, pys?htyy sitte ?kisti, painaa otsansa k?siins? ja j??pi siihen asemaan muutamaksi hetkeksi. Soittoa kuuluu linnasta.)_ -- ... Mutta tuo soitto, joka kuuluu linnasta ... mit? puhuu se minulle? -- Eiv?tk? nuo s?veleet muistuta minua tehdyst? valastani? Eiv?tk? ne kuiskaa, ett? el?m?ll?ni on jalo p??maali j?ljell?, vaikka heittikin Anna rakkautensa? -- Oi! pyh? synnyinmaa! Sinulle t?st'edes kokonansa tahdon el??! Sin? olet se morsian, jok'et pet?! --
_(Viime sanoja sanoessaan on h?n k?ynyt niin paljon oikealle, ett? Barrus n?kee h?nen)._
J?ns Barrus.
-- Halloh! -- Kuka se siell? on? --
Bartholdus Simonis.
-- "Kuningas Kaarle Kustaa ja Wiipurin kaupunki!" -- Eiv?tk? ne ole tunnussanat t?n? y?n?, itse Burmeisterin antamat? --
J?ns Barrus.
Ovat kyll?, mutta kukapa se sitte on?.... niin ik??n tarkemmin selitettyn?? --
Bartholdus Simonis.
Hyv?? y?t?! Ettek? te tunne minua herra Barrus? -- Bartholdus Simonis, teid?n talossanne kolme vuotta asunut.
J?ns Barrus.
No hiisi viek??n poika! Sin?k?h?n siell? tapas mukaan k?yt mietiskelem?ss? ja vanttiseeraamassa taikka mitenk? sit? oikeastaan sanotaan! Luulin sun olevan linnassa. Eik? siell? en?? Burmeisterin olut virtaa, koska sielt? yh? viel? kuuluu pelin ja soiton ??nt??
Bartholdus Simonis.
Virtaa kyll? -- vaan ei minulle. Min? sain jo tarpeeksi. Ahtaalta tuntui minusta ilma siell?, en saanut kauemmin rauhaa, vaan l?ksin t?nne avaran taivaan alle t?t? ihmeen ihanaa ilmaa ihailemaan!
J?ns Barrus.
?l? sano "ihmeen ihana", poika! T?m? y? on yht? ik?v? ja kolkko kuin aika yleens?. Ohhoh! mitk? ajat! Mitk? synk?t, levottomat ajat! Vihollinen on taas maassa mellastamassa, taas uhkaa h?n t?t? maamme etuvarustusta Wiipuria -- joka, Jumala paratkoon, t?t? nyky? on hyvin huonosti varustettu! mutta meid?n maan omat sotilaat ovat maasta pois -- kuninkaan luona, tiesi miss?, mutta varmaankin kaukana.
Bartholdus Simonis.
?lk?? surko, herra Barrus! Onhan meit? miehi? t??ll? Suomessa tarpeeksi asti maatamme suojelemaan! Tekin esimerkiksi -- ja