Aliina | Page 4

Kauppis-Heikki
v?r?hteli vihasta tuotakin suutaria kohtaan, kun se niin nauraen puhuu ja on peittelevin??n. Sen ruoja... Aliinalle muistui mieleen suutarin kes?lliset sanat sipulipenkin luona lapsista, ja nyt h?n sen ymm?rsi, vaikkei silloin. H?n muisteli, oliko muilta kuullut samanlaisia viittauksia is?st?, ja monta semmoista johtui mieleen. H?pe? ja viha raivosivat rinnassa. Jos h?n olisi isompi ja voimakkaampi, niin ihan l?isi niit? akanrutaleita; l?isi ja ajaisi koko kyl?lt? korpeen kuolemaan.
P?iv?n h?m?rt?ess? l?hti Aliina r??t?lin m?kille, joka ei ollut aivan l?hell?. Koivikkomets?n l?pi kulkevan tien kahden puolen haljeta r?s?hteliv?t puiden pinnat lauhtuvan pakkasen vaikutuksesta. Pient? ripsett? kuului melkein lakkaamatta ja v?liin aina kovempia, kuin pienen pyssyn laukauksia, joihin j??tynyt mets? kuivasti vastasi. Aliina ei ollut sattunut ennen t?mm?ist? r?iskett? kuulemaan ja h?nt? pyrki v?h?n pelottamaan.
Edelt?p?in kuului tiukujen kilin?? ja kohta erotti reenkin ratinan. Pelonsekainen tunne h?lveni, kun h?n tiesi muita olevan l?himailla. Kohta tuli vastaan ajava n?kyviin. Huolettomasti reen toiseen laitaan nojallaan istui siin? suuri mies lammasnahkaturkissa, ja keskenkasvuinen poikanen ajoi hevosta. Kohdalle tultuaan kohosi suuri mies suoremmaksi istumaan ja sanoi pojalle:
--El?p?s aja.
Poika seisautti.
--Viepik? t?m? tie Lahnaniemeen? kysyi mies.
--Sinne t?m? menee, vastasi Aliina seisahtuen.
--Kenenk? sin? olet tytt??
--Matti Auvisen ja Reeta H?lisen.
--Vai Matti Auvisen tytt?, sanoi suuri mies ja k??ntyi oikein tarkasti katsomaan.--Onko is?si kotona?
--Kaupunkiin meni t?n? aamuna.
--Voipas sit?, sanoi suuri mies ja rupesi kyytipojan kanssa tuumimaan.
Aliina k??ntyi jatkamaan matkaansa. H?n ei ollenkaan pit?nyt tuon miehen uteliaista kysymyksist?. Ja mit? varten se sitten k??ntyi niin tarkasti katsomaan? Jos viel? tulisi tuntemattomia vastaan, niin eip? sanoisikaan heille kenenk? tytt?. Mit? he sill? tiedolla tekev?t.
Loppumatkalla ei pakkanen en?? ollut niin kirpakkaa kuin aamusilla. Lauhduttava sumu laskeutui maille ja sekoittuneena talojen l?mmityspaikoista l?htev??n savuun hajahti v?h?n tervalle.
Viimein joutui Aliina perille. R??t?li sattui kotiinsa ja korjaili vanhaa turkkia. R??t?lin vaimo hoiteli lastaan ja piti vieraan puhuttelusta huolta.
--Kun t?mm?iselle matkalle n?in pakkasella, ihmetteli vaimo.--On varmaan paleltanut jalkoja.
--Ei kuin hyvin v?h?n, kehui Aliina.
--Taitaakin nyt ilma lauhtua, vaan kyll? siell? onkin ollut pakkanen. T?n? aamuna k?vi t?ss? Kosken lautamies l?mmittelem?ss?, niin se kun puisteli itse?ns?, sanoi niin kylm?n tulleen reess? istuessa, kertoili vaimo.
--Lautamiesk? se oli? Se tuli minua vastaan, sanoi Aliina v?h?n h?mm?styen.
--Vai tuli se vastaan ... aloitti vaimo, mutta silloin kuului r??t?lin lyhyt ryk?isy, ja Aliina huomasi sen samassa antavan pari vihaista silm?niskua vaimolleen.
--... Niin, jatkoi vaimo h?mmentyen ja tapaillen sanojaan, ... se joi t?ss? kahvit ... kuului olevan asiata tuonne ... Mustaanlahteen.
Syntyi pitk?npuoleinen ??nett?myys. Vaimo meni laittamaan kahvipannua tulelle eik? luopunut aikeestaan, vaikka Aliina koetti est??; h?nen takiaan ei pid? ruveta keitt?m??n. H?n olisi tahtonut heti asiansa sanottuaan l?hte? takaisin, sill? kyl?ss?-olo ei t?ll? kertaa ilahuttanut. Oli ihan vaikea istua siin? pahan mielen pakottaessa.
Vieraan mielentilan huomasi r??t?li ja loi aina sopivassa tilaisuudessa moittivan silm?yksen vaimoonsa. Vaimoraukka koki korjata ajattelemattomuuttaan ja aloitti milloin mist?kin asiasta puheen, mutta ei vain onnistunut. Aliina huomasi selv??n ??ness? teeskentely?. Nyt h?n tunsi oikein katkeruutta siit?, mit? ihmiset ovat ennenkin h?nen l?sn?ollessaan ajatelleet ja kuinka ne ovat olleet muuta ajattelevinaan. Vihakin pyrki kuohahtelemaan mieless?, mutta ei tiennyt oikein ket? vihata. Itse??n h?n syytti siit?, ettei ole ennemmin huomannut t?t? kaikkea.
Viimein tuli tuo odotettu tarjous tehdyksi ja Aliina sai estelem?tt? l?hte? kotiinsa. Tiet? pitkin k?velless??n antoi h?n katkeran mielen vapaasti valua kyynelein?. Nyt ei ollut ket??n n?kem?ss?, ei tarvinnut muita kajoa, eik? muidenkaan h?nt?. Jos ei olisi ollut talvi, olisi h?n mielell??n istunut jollekin m?tt??lle aikaa kuluttaakseen. Sill? kotikaan ei vet?nyt puoleensa. Kyl??n halutti viel? v?hemmin, sill? siell? ihmiset kiertelev?t ja karttelevat sanoa, mit? ajattelevat. H?n uskoi kaikkialla olevan samanlaista kuin tuollakin r??t?lin m?kill? ja p??tti sen vuoksi karttaa kaikkien seuraa.
Yksi oli kumminkin, jonka mielialaa ei voinut arvata, nimitt?in ?iti. Tuntui kyll? kummalta, ettei ?iti tiet?isi sit?, mink? jokainen syrj?inen n?kyi tiet?v?n, mutta mit??n merkki? ei ollut t?h?n asti huomannut. Aliina rupesi heti kyl?st? palattuaan erityisen uteliaana tarkastelemaan ?iti?ns?, varsinkin kun sill? oli Vapulle jotain sanomista tai neuvomista. Mutta turhaan. ??ni pysyi yht? lempe?n? kuin jos olisi puhutellut omia lapsiansa. Kasvoistakaan ei huomannut mit??n ynseyden merkki?.
Pime?n tultua alettiin odotella kaupunkimiest? kotiin. Sen tulo meni kumminkin niin my?h??n y?h?n, ett? enin osa joukosta jo nukkui. Aliinaa virkisti taas turkin toivo, ja h?n valvoi viimeisen? ja oli kantamassa tavarak??r?j? huoneeseen. My?h?isyyden takia j?i tavarain katseleminen aamuun, jolloin r??t?likin oli aikonut tulla.
Aamiaisen sy?nnin j?lkeen tulla loikkaili r??t?li, kantaen pitk?ss? viivottimessa silitysrautaansa. Auvinen itse toi tuvan p?yd?lle tavarak??r?t ja p??steli pois siteist?. Joukkoja ker?ytyi p?yd?n ymp?rille ihailemaan puhtaasti muokatuita nahkoja ja sile?pintaista verkaa. Aliinan silm?t loistivat hyv?st? mielest?, ja t?m? oli is?st? mieleen.
--On kerrassaan hyv?? ja hienoa verkaa vai lieneekin trikoota, kehui r??t?li vaatetta levitelless??n.--Ja t?t?h?n on kahteenkin turkkiin.
--Niin se on ollut aikomuskin, sanoi Auvinen katsahtaen naurussa suin em?nt??ns?.
--Mit? varten sin? niin paljon ostit? kysyi em?nt?.
--No sinun turkkiisi, ilmaisi Auvinen salaisuutensa.
--Nyt sin? taas teit turhan kaupan, alkoi em?nt? ihmetell?.--Johan min? sinulle syksyll? sanoin, ettei minun turkkini tarvitse uutta p??llist?. Juoksepa Aliina aitasta se turkki t?nne n?ht?v?ksi, niin uskotte muutkin, ett? siin? on kylliksi hyv? p??llinen.
Aliina k?vi noutamassa.
--Sanopa nyt r??t?li totuus, kest?isik?
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 27
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.